Salmonella

Salmonella-suvun bakteereissa on noin 2 500 erilaista serotyyppiä. Monet serotyypeistä poikkeavat toisistaan taudinaiheutuskyvyn ja ympäristössä säilymisen suhteen. Salmonelloosi on Salmonella-sukuun kuuluvan suolistobakteerin aiheuttama tauti. Salmonellatartunta on tavallisimmin seurausta ulosteen saastuttaman elintarvikkeen nauttimisesta.

Salmonellan resistenssi ihmisissä

Ihmisistä eristettyjen salmonellojen resistenssiä on seurattu ja tulokset julkaistu Finres-julkaisuissa vuodesta 2013. Yleisintä resistenssi on ollut fluorokinoloneille. Vaikka kaikkien salmonellatartuntojen alkuperää ei tunneta, tiedetään, että ulkomailta saadut salmonellat ovat resistentimpiä kuin kotimaista alkuperää olevat kannat.

Salmonella elintarvikkeissa

Mikrobilääkeherkkyyttä kotimaisista elintarvikkeista eristetyissä salmonelloissa testataan säännöllisesti. Ajoittain tähän on sisällytetty myös toimialan omavalvonnassa kerättyjen salmonellojen mikrobilääkeherkkyyden testaus. Kotimaisista elintarvikkeista eristetään salmonelloja erittäin harvoin ja ne ovat olleet herkkiä testatuille mikrobilääkkeille.

Salmonella eläimissä

Eläimistä eristettyjen salmonellojen mikrobilääkeherkkyyttä on Suomessa tutkittu järjestelmällisesti vuodesta 1983 lähtien.

Tuotantoeläimet

Suomessa salmonellan esiintyvyyttä on seurattu järjestelmällisesti naudoissa, sioissa ja siipikarjassa vuodesta 1995 osana salmonellaohjelmaa. Kaikkien salmonellaohjelmassa eristettyjen salmonellakantojen mikrobilääkeherkkyys testataan. Lisäksi tuotantotilan salmonellasaneerauksen aikana tilalta eristetyn salmonellakannan mikrobilääkeherkkyyttä seurataan testaamalla herkkyys vähintään kerran vuodessa. Koska salmonellalöydökset tuotantoeläimissä ovat Suomessa vähäisiä, on herkkyysmäärityksiin päätyvien kantojen määrä pieni. Tutkittuja kantoja on vuosittain ollut yleisesti vain noin 20–30.

Vuodesta 2007 alkaen resistenssiä on todettu pääasiassa vain naudoilta eristetyillä salmonellakannoilla. Vuonna 2007 todettiin Suomessa harvinainen, streptomysiinille, sulfalle ja tetrasykliinille resistentti S. Typhimurium FT NST -tartunta kuudessa nautakarjassa. Tartunta oli lähtöisin vasikoita tuottavalta tilalta, josta se levisi kasvatukseen myytyjen vasikoiden sekä niihin liittyvien kontaktien välityksellä. Nautojen salmonellakannoissa on esiintynyt myös muita moniresistenttejä muotoja (eli resistenssiä vähintään kolmelle eri mikrobilääkeryhmälle). Vuosina 2013–2015 naudoilla todettiin moniresistenttiä S. Typhimurium -kantaa ja vuonna 2018 moniresistentti S. Kentucky ST198 -kanta, joka oli resistentti ampisilliinille, fluorokinoloneille, gentamisiinille, sulfonamideille ja tetrasykliineille. Samaa S. Kentucky ST198 -kantatyyppiä on todettu Euroopassa yleisesti erityisesti siipikarjalla, mutta myös ihmisillä.

Vuonna 2009 eläimistä testattiin poikkeuksellinen määrä kantoja sika- ja siipikarjatiloilla esiintyneen S. Tennessee -epidemian takia. Rehun välityksellä tiloille levinnyt kanta oli herkkä kaikille testatuille mikrobilääkkeille.

Vuonna 2012 siasta eristettiin S. Typhimurium -kanta, joka oli resistentti kolmannen polven kefalosporiineille ja jatkotutkimuksissa kannalla todettiin plasmidivälitteinen AmpC-geeni blaCMY-2.

Kuva: Kotimaisista tuotantoeläimistä, eri mikrobilääkkeille täysin herkkien ja resistenttien salmonellakantojen lukumäärä vuodesta 2010

Muut kotieläimet

Joinakin vuosina on selvitetty myös lemmikkielämistä (mm. kissa, koira, matelijat) eristettyjen salmonellojen resistenssiä. Kannat ovat pääosin olleet herkkiä tutkituille mikrobilääkkeille.

Salmonellakantojen resistenssin merkitys Suomessa

Suomesta eristettyjen salmonellojen mikrobilääkeresistenssi on vähäisempää kuin useimmissa muissa maissa. Tuotantoeläimissä ja kotimaisissa elintarvikkeissa todetuista salmonelloista suurin osa on ollut herkkiä kaikille testatuille mikrobilääkkeille. Moniresistenttejä salmonellakantoja on todettu useassa Euroopan maassa sekä ihmisillä että eläimillä, mutta Suomessa ne eivät ole yleisiä.