Ruokamyrkytysepidemiat vuonna 2016

Vuonna 2016 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran rekisteriin elintarvike- ja talousvesivälitteisistä epidemioista luokiteltiin epidemiaselvitysten perusteella yhteensä 59 elintarvike- tai talousvesivälitteistä epidemiaa. Suurin osa epidemioista eli 56 kpl (95 %) oli elintarvikevälitteisiä ja loput kolme talousvesivälitteisiä epidemioita. Ruokamyrkytysepidemioiden kokonaismäärä oli suurempi kuin vuonna 2015. Vuonna 2016 elintarvikevälitteisissä epidemioissa ilmoitettiin sairastuneen 1392 henkilöä ja talousvesivälitteisissä epidemioissa 150 henkilöä. Kaikkiaan vuoden aikana ruokamyrkytysepidemioissa sairastui 1542 henkilöä mikä on suurin piirtein sama määrä kuin edellisvuonna. Viimeisen 16 vuoden aikana on rekisteröity keskimäärin 46 ruokamyrkytysepidemiaa vuodessa (vaihdellen 32–59/vuosi) ja niissä sairastuneeksi keskimäärin noin 1900 henkilöä vuodessa (vaihdellen noin 790–9600/vuosi).

Edellisvuosien tapaan yleisin tunnistettu aiheuttajamikrobi oli norovirus, joka aiheutti 22 (39 %) elintarvikevälitteistä epidemiaa. Norovirus aiheutti kaikkien elintarvikevälitteisten epidemioiden sairastumisista yli puolet (784 sairastunutta / 56 %). Raportoiduista epidemioiden aiheuttajista norovirus on ollut selvästi yleisin viimeisten vuosien ajan. Vuoden 2016 suurimmassa epidemiassa pääkaupunkiseudulla toimivan pitopalvelun tarjoama rucola välitti EHEC- ja EPEC bakteeritartunnan, johtaen 240 henkilön sairastumiseen. Suurin talousvesivälitteinen epidemia vuonna 2016 oli sapoviruksen aiheuttama ja siinä rekisteröitiin 120 sairastunutta.

Vuoden aikana Suomessa todettiin myös muun muassa Salmonella Enteritidis -epidemia, joka liittyi mungpavun ituihin. Epidemiassa sairastui yli 20 henkilöä. Kolme epidemiaa liittyi raa’an punajuuren tarjoiluun, jossa sairastui yhteensä melkein 70 henkilöä. Yersinia enterocoliticaaiheutti 20 henkilön sairastumisen vihannesten välityksellä. Aiheuttaja jäi tuntemattomaksi 15 elintarvikevälitteisen ja yhden talousvesivälitteisen epidemian osalta.

Välittäjäelintarviketta ei tunnistettu tai välittäjäksi epäiltiin useita eri ruokia 73 %:ssa epidemioista (41 kappaletta), mikä on lähes saman verran kuin vuonna 2015. Kasvikset ja kasvistuotteet olivat yleisimmin (7 epidemiaa; 13 %) tunnistettu välittäjäelintarvike. Leipomotuotteet sekä vilja ja viljatuotteet olivat seuraaviksi yleisimpiä raportoituja elintarvikevälitteisten epidemioiden välittäjiä (2 epidemiaa; 4 % kukin).

Elintarvikevälitteisten epidemioiden taustalta paljastuneista puutteista ja virheistä 37 % liittyi virheellisiin säilytysaikoihin tai lämpötiloihin. Tämän kaltaiset virheet liittyivät 16 epidemiaan. Infektoituneen keittiötyöntekijän osallistuminen ruoanvalmistukseen johti 13 epidemian syntyyn ja saastuneen raaka-aineen käyttö 8 epidemian syntyyn.  Epidemiaselvitysten perusteella suuri osa sairastumisista (733 henkilöä; 53%) ja epidemioista (31 epidemiaa; 55%) johtuivat virheistä, jotka liittyivät tavallisiin keittiörutiineihin. Nämä virheet liittyivät esimerkiksi ruoan jäähdytykseen, kuumennukseen, säilytyslämpötilaan ja säilytysaikaan, sekä keittiötyöntekijän noudattamaan käsihygieniaan ja terveydentilaan.

Elintarvikevälitteisten epidemioiden tapahtumapaikoiksi raportoitiin edellisvuoden tapaan useimmiten ravintola, kahvila tai hotelli (35 epidemiaa, 63 %). Seuraavaksi yleisimmin tapahtumapaikaksi raportoitiin muu paikka esimerkiksi juhlapaikka (9 epidemiaa), koti (4 epidemiaa) sekä oppilaitos tai päiväkoti ja palvelutalo tai vanhainkoti (3 epidemiaa kumpikin).