Viljasadon määrä ja laatu kertovat, riittääkö ruokaa ja rehua – ja miten suomalainen kaura pärjää maailmalla. Tiedonkeruu viljelijöiltä on avain ruokaturvan ja viennin onnistumiseen.
Viljasadon seuranta tukee ruokaturvaa ja päätöksentekoa
Läpi historian on todettu tärkeäksi kerätä tietoa viljasadosta ruokaturvan vuoksi, sillä nämä tiedot kertovat, riittääkö ihmisille ruokaa ja eläimille rehua. Nykyisin viljasadon seuranta on entistä tärkeämpää ilmastonmuutoksen vuoksi. Muuttuvat sääolot vaikuttavat sekä sadon määrään että laatuun, ja tiedon avulla voidaan varautua tuleviin riskeihin.
Luken satotilasto ja Ruokaviraston viljan laatutiedot tarjoavat yhdessä arvion esimerkiksi kaurasadon laadusta. Yhdistettäessä viljasadon määrä ja sen laatu, saadaan kokonaiskuva sadon käyttökelpoisesta osuudesta.
Kasvukauden sääolosuhteet vaikuttavat sekä sadon määrään että laatuun. Esimerkiksi hometoksiineja tuottavien Fusarium-sienten esiintymisessä vuosien välinen vaihtelu on suurta, ja lisäksi sienten kyky tuottaa hometoksiineja vaihtelee vuosittain. Tämän vuoksi jokaisesta satovuodesta tarvitaan kattavaa ja puolueetonta tietoa.
Kaura kiinnostaa myös maailmalla
Kauralle on kysyntää sekä Suomessa että muualla maailmassa. Kaura onkin ainoa suomalainen vilja, jonka tuotanto on merkittävää koko EU:ssa. Suomalainen kaura on vientituote, jonka laatu ja jäljitettävyys ovat kilpailuvaltteja. Laatutiedot tukevat vientiä ja brändiä.
Kauran elintarvikekäyttö kasvaa ja suomalaista kauraa halutaan eri puolilla maailmaa. Siksi tarvitaan tietoa myös siitä, minkälainen sato kasvukaudella on pystytty tuottamaan. Sato- ja laatutietoja käyttävät kaikki viljaketjussa mukana olevat. Viljelijänä saat tilastoistamme tärkeää tietoa viljan määrästä ja laadusta – vuosittain ja alueittain.
Edustava otos koko maasta – tilastollisesti valittu
Suomen 41 000 maatilaa luokiteltiin maantieteellisen sijainnin eli maakunnan mukaan 19 alueeseen. Tämän jälkeen tilat jaettiin tuotantosuunnan ja taloudellisen koon mukaan. Tilastotieteilijä valitsi satunnaisesti noin 5500 maatilaa – sinun tilasi on yksi niistä. Edustat keskimäärin seitsemää maatilaa satokyselyssä.
Laatuseurantaan valittiin vielä noin 1 000 tilaa viljalajit ja maatieteellinen jakauma huomioiden. Viljanäytteesi edustaa noin kymmentä viljelijää – tilasi on siis tarkkaan valittu.
Mistä tietoa kertyy ja miten sitä käytetään?
Eurostat on koko EU:n tilastoviranomainen, jonne kaikki EU-maat lähettävät samansisältöistä tilastotietoa peltokasvituotannosta. Suomen osalta pääosa tiedoista saadaan satokyselystä. Tiedot tukevat EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa ja mahdollistavat vertailun maiden välillä.
Satokyselyyn vastaat helposti nettilomakkeella lokakuun aikana. Viime vuosina Luken työntekijät ovat haastatelleet ne tilat, jotka eivät ole ehtineet tai voineet antaa tietoja netissä.
Viljanäytteet kertovat laadusta ja vaikuttavat hintaan
Viljanäytteitä tarvitaan sinulta sitä mukaa kun satoa saadaan puiduksi. Nyt tiedon tarve on suuri. Olemme hengessä mukana ja jännitämme, minkälainen kuluneen kasvukauden sato on. Sitähän ei tiedä ennen kuin vilja on laarissa.
Satonäytteistä tutkitaan viljan käyttökelpoisuuteen liittyviä tietoja, kuten hehtolitrapaino, kosteus, proteiinipitoisuus, sakoluku ja DON-hometoksiinipitoisuus. Näytteen laatu määrittelee sadolle sopivan käyttötarkoituksen ja vaikuttaa viljasta maksettavaan hintaan.
Sinä saat näytteesi tulokset käytettäväksesi.
Tilastoista voit verrata omaa tuotantoasi koko maan keskiarvoon, alueellisiin tietoihin ja lajikkeiden satopotentiaaliin.
Kiitos osallistumisesta – olet osa tärkeää kokonaisuutta
Satokyselyä on tehty jo sata vuotta ja viljan laatuseurantaa toteutettu 55 vuotta.
Jos sait kirjeemme – kannattaa osallistua!
Tutustu viljatietoihin Ruokaviraston ja Luken verkkosivuilla:
Viljan laatu ja turvallisuus (Ruokavirasto)
Avoin tieto, viljasadon laatu (Ruokavirasto)
Satotilasto (Luke)
Satotilastot Luken tilastotietokannassa (statdb.luke.fi)
Satotilastokysely | Luonnonvarakeskus (Luke)
Vilja-alan yhteistyöryhmän näkemys syksyn 2024 kaurasadon käytöstä. Kauran vienti sisältää elintarvike- ja rehukäyttöön menevän kauran. Rehu- ja ruokakäyttö kuvaa maatilojen ja teollisuuden käyttöä. Myös elintarvikkeista ja rehuista osa päätyy muiden maiden markkinoille.
Kirjoittajat:
Anne Mäittälä, erikoistutkija, Ruokavirasto, kasvianalytiikan yksikkö
Elina Sieviläinen, yksikönjohtaja, Ruokavirasto, kasvianalytiikan yksikkö
Anneli Partala, yliaktuaari, Luonnonvarakeskus
Mirva Kokkinen, erityisasiantuntija, tilastotiede, Luonnonvarakeskus
Samasta aiheesta on aiemmin julkaistu yhteisblogit Yhteistyöllä kattavaa tietoa viljasadosta ja Mihin me viljan käytämme?