Webinaari EFSAn rahoitusinstrumenteista

23. lokakuuta 2023

Ruokavirasto järjesti webinaarin Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) apurahoista ja hankinnoista torstaina 23.11.2023 klo 13.00-13.55.

Tilaisuus oli tarkoitettu tutkijoille ja muille tutkimusrahoituksen kanssa työskenteleville henkilöille EFSAn yhteistyö organisaatioissa, joita ovat Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus, Ruokavirasto, Suomen ympäristökeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Turun yliopisto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto.

Ilmoittaudu webinaariin (suljettu)

Lisätietoja: salla.hannunen@ruokavirasto.fi

Esitys

 

Kysymyksiä ja vastauksia

  • EFSAn rahoitushakujen aiheet ovat usein tosi spesifisiä. Miten EFSA päättää mistä se avaa rahoitushakuja? Miten jäsenvaltiot voivat niihin vaikuttaa?
    EFSA avaa rahoitushakuja, jotka edistävät sen työsuunnitelmassa listattuja tieteellisiä tehtäviä. Työsuunnitelma laaditaan vuosittain ja se perustuu pääasiassa Euroopan komissiolta, mutta joskus myös muilta, kuten esim. Euroopan parlamentilta tai jäsenvaltiolta saatuihin tehtäväpyyntöihin.

    Jäsenvaltiot voivat vaikuttaa rahoitushakujen aiheisiin lähinnä neuvoa-antavan ryhmän edustajien kautta. He käyvät säännöllisesti keskusteluja EFSAn kanssa. EFSA järjestää myös avoimia temaattisia työpajoja, joissa on mahdollista keskustella siitä, miten tietty tarve voitaisiin kattaa jäsenvaltioiden ja EFSAn välisellä yhteistyöllä.

  • Mistä löytyy apurahahakuun liittyvä taulukko yksikkökustannuksista (unit cost)?
    Mikäli rahoitusmuoto perustuu yksikkökustannuksiin, taulukko löytyy vain tällaisten hakukuulutusten materiaaleista.  Taulukkoa ei väärinkäsitysten vuoksi julkaista erikseen.
    EFSA tarkistaa ja päivittää yksikkökustannukset vuosittain.

  • Kustannuksiin perustumaton rahoitus (”financing not linked to costs”, ”lump sum”) vaikuttaa yleistyvän EFSAn lisäksi myös muilla rahoittajilla (esim. Horisontti Eurooppa -ohjelmassa).
    Onko näin todella, ja jos on, mitkä ovat tämän muutoksen syyt?
    Kyllä. Kustannuksiin perustumattoman rahoitusmuodon käyttöönotto ja sen yleistyminen kumpuaa vuonna 2018 voimaan tulleesta EU:n varainhoitoasetuksesta, jossa painotetaan enemmän tuotosperusteista rahoitusta. Tämä rahoitustyyppi vähentää sekä rahoitettavan että rahoittajan hallinnollista taakkaa kustannusraportoinnin osalta. Rahoitettava voi raportoinnissa keskittyä tutkimuksessa saavutettuihin tuloksiin.