Ruokaviraston strateginen visio on Vastuullista ruokaa – hyvää elämää. Siihen kiteytyy viraston suuri päämäärä ruokajärjestelmään liittyvällä tehtäväalueella, joka kattaa monipuolisia tehtäviä ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden hyväksi, tukitoimia maatalouden ja maaseudun elinvoimaisuuden parhaaksi sekä toimialan tietojärjestelmien kehitys- ja ylläpitotyötä. Tehtäväkenttä on toki tätäkin laajempi, esimerkiksi kasvien hyvinvointi kattaa myös metsän puut, maaseudun tukitoimenpiteissä on paljon muutakin kuin ruokajärjestelmän tukemista ja laboratorio taipuu vaikkapa koronan testaamiseen tilanteen näin vaatiessa. Ruoan ja sen tuotannon vastuullisuus sekä huoltovarmuus ovat kuitenkin viraston keskeiset syyt olla olemassa.
Kuva. Ruokaviraston strategia vuoteen 2030.
Virasto on määritellyt arvoikseen keskinäisen arvostuksen, avoimuuden ja ratkaisukeskeisyyden. Toisiamme ja sidosryhmiämme arvostaen haluamme toimia avoimesti ja löytää ratkaisut asiakkaiden ja muiden sidosryhmien erilaisiin tilanteisiin, joissa ohjaustamme, koordinaatiotamme ja muita palvelujamme tarvitaan.
Turvallisuutta ja kilpailukykyä ruokaketjun kumppanina merkitsee vastuullisiin tavoitteisiin pyrkimistä yhdessä sidosryhmien kanssa. Sidosryhmiä ovat toimialan yritykset ja viljelijät, kansalaiset, ruokaketjun valvontaviranomaiset, laboratoriot ja järjestelmätoimittajat, media, oppilaitokset sekä monet edunvalvontaorganisaatiot.
Vaikuttavuuspäämäärät ja mahdollistajapäämäärät
Strategiset tavoitteet jaetaan vaikuttavuuspäämääriin (kuvan yläreunassa) ja mahdollistajapäämääriin (kuvan alareunassa).
Kotimainen ruoantuotanto ja maaseutu ovat elinvoimaisia ovat tavoitteita, joiden eteen virasto työskentelee aktiivisesti mm. käsittelemällä erilaisten maanviljelyyn, ruoantuotantoon ja maaseudun hyvinvointiin liittyvien tukimuotojen ja rahastojen hakemukset ja toimeenpanemalla niihin liittyvät maksut. Lisäksi virastolla on laajasti tehtäviä maanviljelyn, eläintuotannon ja muiden yritysten ohjaamisessa ja valmentamisessa niin, että alan ne osaavat toimia säädöstenmukaisesti ja voivat luottaa reiluun kilpailuun tässä mielessä. Ruoantuotannolla on suuri merkitys Suomen huoltovarmuudessa ja maaseudun elinvoimaisuus parantaa myös ruoantuotannon edellytyksiä.
Eläimet ja kasvit ovat terveitä ja hyvinvoivia kertoo päämäärän sille perustyölle, jota ilman Suomen ainutlaatuisen hyvä taso kasvien ja eläinten terveydessä ja hyvinvoinnissa sekä esimerkiksi mikrobilääkeresistenssissä eivät olisi mahdollisia. Työtä tilanteen saavuttamiseksi on tehty pitkäjänteisesti ja sen ylläpitäminen on ylpeydenaiheemme ja yksi hyvän elämän kulmakivi.
Ruoka on turvallista ja terveellistä on kaikkien kuluttajien terveyden ja hyvinvoinnin kannalta merkityksellinen päämäärä. Viraston perinteinen elintarviketurvallisuustyö on asiantuntevaa ja siihen luotetaan laajalti. Viime aikoina ruoan terveellisyys on noussut vahvasti esiin viraston tehtäväkentässä erityisesti Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ansiosta. Kuluttajat voivat luottaa siihen, että Suomessa ruoka on turvallista ja elintarvikkeista annetut tiedot pitävät paikkansa ja niiden perusteella voi tehdä haluamiaan valintoja. Lisäksi valistusaineistoa eri kuluttajaryhmien tarpeisiin tuotetaan mittavasti.
Olemme asiakas- ja palvelulähtöisiä kuvaa siitä, että asiakkaat ovat toimintamme lähtökohta ja palvelut keskeinen tuotteemme. Näemme, että voimme saavuttavaa päämäärämme vain yhdessä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa. On ollut hienoa huomata, että viraston toiminnalle asetetut päämäärät ovat yhdensuuntaisina asiakkaiden ja kumppaneiden tavoitteiden kanssa.
Tieto, tutkimus ja teknologiat palvelevat asiakkaita ja ruokajärjestelmää kuvastaa päämääränä sitä, että kompleksisessa tutkimustiedon ja asiantuntemuksen sekä niihin liittyvän teknologioiden ja innovaatioiden tulee parhaalla mahdollisella tavalla olla käytettävissä tuettaessa kuluttajia, yrityksiä ja koko ruokajärjestelmää. Tiedon analysoiminen sekä tilannekuvien ja oikean tiedon levittäminen nykyaikaisilla keinoilla on välttämätöntä normaalioloissa, mutta korostuu kriisiaikoina.
Opimme ja uudistumme yhdessä nähtiin päämääränä hyvin tärkeäksi jo ennen koronapandemiaa ja sotaa Euroopassa, mutta päämäärän sisältö on saanut näinä aikoina uusiakin sävyjä. Olemme huomanneet, miten toimintaympäristön muuttuminen vaikuttaa oppimiskykyyn ja tarpeeseen uudistaa toimintatapoja, mutta myös sen, kuinka iso merkitys on yhdessä toimimisella erityisesti uusissa tilanteissa. Isot kysymykset, kuten ilmastonmuutos ja luontokato, vaativat uudistumiskyvyn viemistä nykyistäkin korkeammalle tasolle.