Ruokavirasto raportoi kestävyys- ja vastuullisuustyöstä vuosittain. Kestävyysraportissa käsitellään Ruokaviraston toiminnan vaikutuksia ja vaikuttavuutta yhteiskunnan, kestävän kehityksen ja vastuullisuuden näkökulmista. Ruokaviraston tavoitteena on kasvattaa positiivisesti vaikuttavaa kädenjälkeä ja pienentää negatiivisesti vaikuttavaa jalanjälkeä. Toiminnan positiivisia vaikutuksia tarkastellaan Ruokavirastolle keskeisimpien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden suhteen. Lisäksi raportissa esitetään vuosittain asetettujen tavoitteiden toteutumista ja toimeenpanon onnistumista mittareiden avulla.
Viraston eri linjojen asiantuntijoista koostuva Ruokaviraston kestävän kehityksen teemaryhmä vastaa kestävyysraportin sisällöstä. Ruokaviraston johtoryhmä hyväksyy kestävyysraportin ja katselmoi vuosittaisen kestävään kehitykseen liittyvän toiminnan.
Vastuullisuus ja kestävyys ovat kiinteä osa Ruokaviraston perustehtävää ja Ruokaviraston merkittävä rooli huoltovarmuuden, suomalaisten ruoan ja luonnonvarojen turvaajana on vahva. Olemme sitoutuneet edistämään globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita ja tunnistaneet niistä meille keskeisimmät. Lisäksi meille on tärkeää edistää vastuullisuutta ja kestävyyttä myös omassa toiminnassamme esimerkiksi vähentämällä hiilidioksidipäästöjämme sekä edistämällä henkilöstön hyvinvointia ja osaamisen kehittämistä.
Vastuullisuuden huomioiminen ja kestävän kehityksen edistäminen on erityisen tärkeää vaikeina aikoina. Ruokaviraston toimintavuosi 2024 käynnistyi taloudellisesti haastavassa tilanteessa ja tiukka taloustilanne johti yhteistoimintaneuvotteluihin toiminnan sopeuttamiseksi käytettävissä oleviin resursseihin. Virasto haki aktiivisesti säästöjä muun muassa toimitiloista ja vireillä oli useita tilahankkeita kumppanivirastojen kanssa erityisesti Seinäjoen ja Viikin toimipisteiden osalta. Tarkan kuluseurannan ja menojen karsimisen ohella tulorahoitusta vahvistettiin myös mm. korjaamalla maksullisen toiminnan alijäämää. Aktiivisten toiminnan ja talouden sopeuttamistoimien virastossa kyettiin sopeuttamaan toiminta lähes resursseja vastaavaksi. Henkilöstön hyvinvointia tuettiin järjestämällä säännöllisesti yhteisiä valmennustilaisuuksia koko henkilöstölle ja erityisesti esihenkilöille sekä tarjoamalla kohdistettua tukea.
Jatkoimme vuonna 2024 Ruokaviraston kestävän kehityksen ohjelman toteutusta kasvattamalla sekä henkilöstön että sidosryhmiemme tietoisuutta kestävän kehityksen tavoitteista ja yhteiskunnallisesti vaikuttavista teoistamme. Kesällä toteutettiin ”Koko kesä kestävässä ruokapöydässä” -kampanja sekä viestitettiin viraston ilmasto- ja ympäristötyöstä. Virasto osallistui myös vähähiilisten hankintojen johtamisen akatemiaan, jossa kehitettiin malli viraston hankintojen vähähiilisyyden tunnistamiseen.
Virasto valmisteli uuden strategian, joka vahvistettiin syksyllä 2024. Strategian kehittämistoimenpiteet ja jatkoselvitykset käynnistettiin loppuvuonna. Uuden strategian arvoina ovat yhdessä, ratkaisukeskeisesti ja luotettavasti. Strategian päivitystyössä pohdittiin myös, miten strategia kytkeytyy kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen ja miten voimme jatkossa hyödyntää kestävyysraportointia paremmin strategian etenemisen seurantaan.
Kestävyysraportti kokoaa Ruokaviraston kestävyystavoitteet ja toiminnan vuodelta 2024. Raportti keskittyy kestävän kehityksen ohjelman neljään pääteemaan, joissa tarkastellaan viraston jalanjälkeä ja kädenjälkeä sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmista seuraavien teemojen osalta: Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö, Kestävä ympäristö ja talous, Asiakaslähtöiset palvelut ja Kestävä tutkimus- ja kehittämistoiminta.
Vastuullisuus ja kestävyystyö kuuluvat meille kaikille. Jatkamme työtä ja toimintamme kehittämistä inhimillisellä, positiivisella ja työniloa tuovalla tavalla myös tulevina vuosina.
Ruokaviraston kädenjälki 2025
Ruokaviraston kädenjälki strategisissa päämäärissä:
Kädenjälki kuvaa Ruokaviraston mahdollisuuksia edistää kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista organisaation oman ydintoiminnan kautta.
- Tuemme kestävää ruoantuotantoa ja maaseudun elinvoimaisuutta.
- Suomalaisten elintarvikkeiden tuotannon ja viennin edellytykset parantuvat.
- Ruokajärjestelmän toimijat tunnistavat toimintansa riskit ja hallitsevat ne.
- Kuluttajat saavat tutkittua ja puolueetonta tietoa turvallisten, terveellisten ja vastuullisten valintojensa tueksi.
- Valvontajärjestelmä on luotettava, valvonta on oikein kohdistettua ja toimii myös häiriötilanteissa.
- Ennakoimme tautien ja tuhoojien tilanteen kehitystä.
- Reagoimme löydettyihin tauteihin ja tuhoojiin tehokkaasti.
Ruokaviraston kädenjälkeen liittyviä tapausesimerkkejä:
Ruokaviraston sähköiset asiointipalvelut, satelliittiseuranta ja kehitetyt tietojärjestelmät tukivat maatalous- ja maaseututukien onnistunutta toimeenpanoa vuonna 2025. Tukihakujen käsittely, valvonnat ja maksatukset etenivät suunnitellusti, ja viljelijätuet maksettiin ennakkoon ilmoitetussa aikataulussa. Lisäksi EU:n komission maksajavirastoilta edellyttämät tuloksellisuus- ja tilinpäätösraportoinnit toteutettiin onnistuneesti, ja todentamisviranomainen vahvisti Suomen EU-tukien hallinto- ja valvontajärjestelmän vaatimustenmukaisuuden. Tämä mahdollisti EU:n maatalous- ja maaseudun kehittämisrahoituksen välittämisen Suomeen suunnitellusti sekä tukien maksamisen luotettavasti tuensaajille.
Ruokavirasto tuottaa riskinarviointeja päätöksenteon tueksi ja ennakoi ruokajärjestelmään kohdistuvia uhkia. Vuonna 2025 arvioitiin muun muassa uusien proteiinilähteiden ja kasvijuomien turvallisuutta, kierrätyslannoitteisiin liittyviä riskejä sekä eläin- ja kasvitauteihin liittyviä uhkia. Lisäksi kehitettiin kasvintuhoojien seurantaa tukevia digitaalisia työkaluja ja vahvistettiin kansainvälistä yhteistyötä ruokaturvallisuuden ja kasvinterveyden edistämiseksi.
Ruokavirasto seuraa aktiivisesti kasvi- ja eläintautien tilannetta sekä varautuu niiden leviämiseen. Vuonna 2025 Suomessa lintuinfluenssa ei levinnyt kotieläintuotantoon. Työllä suojataan eläinten terveyttä, turvataan kotimaista ruoantuotantoa ja ehkäistään merkittäviä taloudellisia menetyksiä.
Ruokaviraston jalanjälki 2025
Jalanjälki kuvaa viraston olemassaolon ja toiminnan suoria vaikutuksia (ekologisia, sosiaalisia, kulttuurillisia ja taloudellisia) sen ympäröivään yhteiskuntaan. Raportissa Ruokaviraston jalanjälkeä tarkastellaan sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta.
Ruokaviraston jalanjälkeen liittyviä tapausesimerkkejä:
Ruokaviraston ostot vuonna 2025 olivat yhteensä 50,9 M€, joista suurin hankintakategoria oli ICT-hankinnat 30,65 M€ osuudella. Seuraavaksi suurimmat kategoriat olivat toimitilamenot 8,55 M€, asiantuntija- ja toimistopalvelut 4,73 M€ ja aineet, tarvikkeet ja tavarat 2,44 M€ .
Ruokaviraston hankintatoiminnan linjausten (2022–2025) yhdeksi tavoitteeksi on nimetty "Hankintamme ovat vastuullisia." Näin ollen kehittämisessä on otettu huomioon yhä enenevässä määrin myös kestävän kehityksen periaatteita mm. tunnistamalla vähähiilisyyden kannalta merkittävimmät hankintakategoriat sekä laatimalla ohjeelliset soveltuvuuden vähimmäiskriteerit asianmukaisten toimittajien varmistamiseksi. Vuoden 2025 aikana valmisteltiin viraston hankintatoiminnan linjauksiin liittyvän toimintasuunnitelman päivitys ml. vastuullisiin hankintoihin liittyvien tavoitteiden päivittäminen.
Hansel Oy:n tuottaman ostolaskutietoihin perustuvan hankintojen hiilijalanjälkilaskurin mukaan vuonna 2025 Ruokaviraston hiilijalanjälki oli 9,40 milj. CO-ekv.kg. Verrattuna vuoden 2024 lukuihin laskua tapahtui 807,1 t. CO2-ekv.kg /7,9 %. Suurimmat kategoriat olivat ICT-palvelut (4,16 milj. CO2-ekv.kg), toimipaikkojen vuokrat (1,63 milj. CO-ekv.kg) sekä muut aineet, tarvikkeet ja tavarat (1,01 milj. CO2-ekv.kg). Nämä kategoriat muodostavat n. 70 % hankintojen hiilijalanjäljestä.
Ruokaviraston päivitetty matkustusohje valmistui huhtikuussa 2024 sisällyttäen ohjeeseen valtion matkustusstrategian, esimerkiksi antaen ohjeistusta matkustustarpeen arvioimiseen ja ympäristöystävällisien matkustustapojen valitsemiseen. Matkustaminen on olennainen osa viraston toimintaa, kuten kansainvälinen toiminta ja tarkastukset, mutta etätyökäytäntöjen vakiintuminen virastossa on tuonut etuna myös mahdollisuutena osallistua erilaisiin kokouksiin ja tapahtumiin etänä, mikä osaltaan pienentää viraston hiilijalanjälkeä.
Ruokaviraston vuoden 2025 matkustamisen päästöissä on nousua vuoteen 2024 verrattuna. Kaikkiin tilaisuuksiin ei kuitenkaan ole mahdollista osallistua etäyhteyksin, jolloin virkamatkustus tulee tehdä mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Lentomatkustusta lyhyemmillä matkoilla on vähennetty. Päästöjä kertyy pidemmistä lentomatkoista, joihin ei ole vaihtoehtoista tapaa matkustaa.
Huomioitavaa on, että matkustamisesta syntyvät päästöt ovat kokonaisuutena Ruokavirastossa melko pienet hankintojen päästöihin verrattuna.
Etätyön vakiinnuttua vallitsevaksi työskentelymuodoksi toimitilatarpeen kartoitusta jatkettiin vuonna 2024. Toimitilojen käyttö tarkasteltiin ja osassa (esim. Jyväskylässä) tehtiin jo muutoksiakin. Tämä tehostaa yleisesti toimistoneliöiden käyttöä ja tukee myös taloudellista ja ympäristöllistä kestävyyttä virastokohtaisten toimistoneliöiden kokonaismäärän vähentyessä. Ruokavirastokin supistaa tilojaan siirtymällä entistä enemmän yhteistilamalleihin. Turussa ja Seinäjoen pääkonttorin osalta tämä tapahtuu 2025, Viikissä 2027. Jo nyt tiloja jaetaan muiden kanssa muun muassa Tampereella, Jyväskylässä ja Porissa.
Hyvä asiakaskokemus tukee myös kestävän kehityksen tavoitteita. Hyvä asiakaskokemus ja asiakaslähtöiset palvelut ovat nykyään lähes jokaisen julkishallinnon organisaation tavoitteissa. Asiakaslähtöisesti suunnitellut palvelut ovat yksi keskeisistä tavoista tukea organisaatiota sen perustehtävien hoitamisessa. Epäselvät ohjeet, vaikeakäyttöiset verkkopalvelut ja esimerkiksi pitkät vastausajat eivät edistä lainsäädännön toimeenpanoa, vaan pikemminkin lietsovat kokemusta liiasta byrokratiasta.
Ruokavirasto on toteuttanut vuonna 2025 asiakkaiden palvelutarvelähtöisen asiakassegmentoinnin, jonka avulla voidaan jatkossa kohdentaa palveluita entistä asiakaslähtöisemmin ja tunnistaa asiakkaiden tarpeita ja odotuksia Ruokaviraston palveluita kohtaan. Segmentointi tulee pidemmällä tähtäimellä edistämään palveluiden helppokäyttöisyyttä ja vähentämään asiakkaiden kokemusta liiasta byrokratiasta.
Verkkopalveluiden palvelutyytyväisyys, joka kuvaa digitaalisten palveluiden asiakaslähtöisyyttä, sai arvon 3,16 (asteikolla 1-erittäin tyytymätön, 4-erittäin tyytyväinen) vuonna 2025 kun vastaava arvo vuonna 2024 oli 3,00.