Kestävyysraportointi

Vastuullisuus ja kestävyys ovat kiinteä osa Ruokaviraston perustehtävää ja Ruokaviraston merkittävä rooli huoltovarmuuden, suomalaisten ruoan ja luonnonvarojen turvaajana on vahva. Olemme sitoutuneet edistämään globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita ja tunnistaneet niistä meille keskeisimmät. Lisäksi meille on tärkeää edistää vastuullisuutta ja kestävyyttä myös omassa toiminnassamme esimerkiksi vähentämällä hiilidioksidipäästöjämme sekä edistämällä henkilöstön hyvinvointia ja osaamisen kehittämistä.

Vastuullisuuden huomioiminen ja kestävän kehityksen edistäminen on erityisen tärkeää vaikeina aikoina. Ruokaviraston toimintavuosi 2024 käynnistyi taloudellisesti haastavassa tilanteessa ja tiukka taloustilanne johti yhteistoimintaneuvotteluihin toiminnan sopeuttamiseksi käytettävissä oleviin resursseihin. Virasto haki aktiivisesti säästöjä muun muassa toimitiloista ja vireillä oli useita tilahankkeita kumppanivirastojen kanssa erityisesti Seinäjoen ja Viikin toimipisteiden osalta. Tarkan kuluseurannan ja menojen karsimisen ohella tulorahoitusta vahvistettiin myös mm. korjaamalla maksullisen toiminnan alijäämää. Aktiivisten toiminnan ja talouden sopeuttamistoimien virastossa kyettiin sopeuttamaan toiminta lähes resursseja vastaavaksi. Henkilöstön hyvinvointia tuettiin järjestämällä säännöllisesti yhteisiä valmennustilaisuuksia koko henkilöstölle ja erityisesti esihenkilöille sekä tarjoamalla kohdistettua tukea.

Jatkoimme vuonna 2024 Ruokaviraston kestävän kehityksen ohjelman toteutusta kasvattamalla sekä henkilöstön että sidosryhmiemme tietoisuutta kestävän kehityksen tavoitteista ja yhteiskunnallisesti vaikuttavista teoistamme. Kesällä toteutettiin ”Koko kesä kestävässä ruokapöydässä” -kampanja sekä viestitettiin viraston ilmasto- ja ympäristötyöstä. Virasto osallistui myös vähähiilisten hankintojen johtamisen akatemiaan, jossa kehitettiin malli viraston hankintojen vähähiilisyyden tunnistamiseen.

Virasto valmisteli uuden strategian, joka vahvistettiin syksyllä 2024. Strategian kehittämistoimenpiteet ja jatkoselvitykset käynnistettiin loppuvuonna. Uuden strategian arvoina ovat yhdessä, ratkaisukeskeisesti ja luotettavasti. Strategian päivitystyössä pohdittiin myös, miten strategia kytkeytyy kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen ja miten voimme jatkossa hyödyntää kestävyysraportointia paremmin strategian etenemisen seurantaan.

Kestävyysraportti kokoaa Ruokaviraston kestävyystavoitteet ja toiminnan vuodelta 2024. Raportti keskittyy kestävän kehityksen ohjelman neljään pääteemaan, joissa tarkastellaan viraston jalanjälkeä ja kädenjälkeä sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmista seuraavien teemojen osalta: Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö, Kestävä ympäristö ja talous, Asiakaslähtöiset palvelut ja Kestävä tutkimus- ja kehittämistoiminta.

Vastuullisuus ja kestävyystyö kuuluvat meille kaikille. Jatkamme työtä ja toimintamme kehittämistä inhimillisellä, positiivisella ja työniloa tuovalla tavalla myös tulevina vuosina.

Peruna on yksi maailman tärkeimmistä elintarvikkeista, jota viljellään kaikilla mantereilla. Perunan merkitys ruokaturvaan ja ravitsemukseen on suuri. Perunaa voi tuottaa yhtä hyvin suurilla, tehokkaasti viljellyillä tiloilla kuin pienillä kotipalstoilla. Perunan monimuotoisuus on hyvin laajaa.Monimuotoisuus lisää sopeutumista muuttavaan ympäristöön, kuten ilmastonmuutoksen vaikutukseen.

Siemenperunan tarkastuksilla, laboratorioanalyyseillä ja sertifioinnilla pyritään erityisesti vähentämään siemenperunassa esiintyviä kasvitauteja ja tuholaisia. Ennakoiva tarkastustyö vähentää sadon menetyksiä ja kasvinsuojeluaineiden käytön tarvetta. Ruokavirasto vastaa siemenperunan virallisista tarkastuksista ja sertifioinnista. Kansainvälinen siemenperunastandardi mahdollistaa siemenperunan reilun kansainvälisen kaupan. 

Ruokavirasto otti kesällä 2023 käyttöön ensimmäistä kertaa satelliittien kautta kerättävää tietoa maataloustoimenpiteiden analysointiin ja tukikelpoisuuden määrittämiseen. Tekoäly ja satelliittiaineisto tuottavat tietoa sekä viranomaiskäyttöön että maanviljelijän käyttöön. Tietoja voidaan tukikelpoisuuden lisäksi hyödyntää esimerkiksi peltomaan kasvukunnon, satopotentiaalin ja ja lannoitustarpeen analysointiin. Tarkastajien paikanpäällä tehtävien valvontakäyntien määrä on vähentynyt viidestä prosentista yhteen prosenttiin. 

Ruokavirasto ja MMM osallistuvat Euroopan laajuiseen  European Partnership on Animal Health and Welfare (EUPAHW) kumppanuushankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on torjua eläintautien leviämistä ja edistää eläinten hyvinvointia. Nämä ovat Ruokaviraston keskeisiä tehtäviä. Tutkimuksen kohteena ovat esimerkiksi lohikalojen kuolleisuutta aiheuttava IHN-tauti sekä siipikarjalle keuhkoputkentulehdusta aiheuttavan virus. Tuloksia hyödynnetään tautien torjuntaan. 

Ruokaviraston ostot vuonna 2024 olivat yhteensä 50,1 M€, joista suurin hankintakategoria oli ICT-hankinnat 28,5 M€ osuudella. Seuraavaksi suurimmat kategoriat olivat toimitilamenot 8,8 M€  hallinnolliset palvelut 4,1 M€ ja asiantuntija- ja toimistopalvelut 3,8 M€. 

Ruokaviraston hankintatoiminnan linjausten (2022-2025) yhdeksi tavoitteeksi on nimetty "Hankintamme ovat vastuullisia." Näin ollen kehittämisessä on otettu huomioon yhä enenevässä määrin myös kestävän kehityksen periaatteita. 

Hansel Oy:n tuottaman ostolaskutietoihin perustuvan hankintojen hiilijalanjälkilaskurin mukaan vuonna 2024 Ruokaviraston hiilijalanjälki oli 10,36 milj. CO-ekv.kg. Verrattuna vuoden 2023 lukuihin laskua tapahtui 1,4 milj. CO2-ekv.kg /11,8 %. Suurimmat kategoriat olivat ICT-palvelut (3,88 milj. CO2-ekv.kg), toimipaikkojen vuokrat (1,73 milj. CO-ekv.kg) sekä muut palvelut (1,27 milj. CO2-ekv.kg). Nämä kategoriat muodostavat n. 70 % hankintojen hiilijalanjäljestä. 

Ruokaviraston päivitetty matkustusohje valmistui huhtikuussa 2024 sisällyttäen ohjeeseen valtion matkustusstrategian, esimerkiksi antaen ohjeistusta matkustustarpeen arvioimiseen ja ympäristöystävällisien matkustustapojen valitsemiseen.  Matkustaminen on olennainen osa viraston toimintaa, kuten kansainvälinen toiminta ja tarkastukset, mutta etätyökäytäntöjen vakiintuminen virastossa on tuonut etuna myös mahdollisuutena osallistua erilaisiin kokouksiin ja tapahtumiin etänä, mikä osaltaan pienentää viraston hiilijalanjälkeä.

Ruokaviraston vuoden 2024 päästöissä on nousua vuoteen 2023 verrattuna. Kaikkiin tilaisuuksiin ei kuitenkaan ole mahdollista osallistua etäyhteyksin, jolloin virkamatkustus tulee tehdä mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Lentomatkustusta lyhyemmillä matkoilla on vähennetty. Päästöjä kertyy pidemmistä lentomatkoista, joihin ei ole vaihtoehtoista tapaa matkustaa.

Huomioitavaa on, että matkustamisesta syntyvät päästöt ovat kokonaisuutena Ruokavirastossa melko pienet (0,5 %) hankintojen päästöihin (10,36 miljoonaa CO2e kg) verrattuna.

Etätyön vakiinnuttua vallitsevaksi työskentelymuodoksi toimitilatarpeen kartoitusta jatkettiin vuonna 2024. Toimitilojen käyttö tarkasteltiin ja osassa (esim. Jyväskylässä) tehtiin jo muutoksiakin.  Tämä tehostaa yleisesti toimistoneliöiden käyttöä ja tukee myös taloudellista ja ympäristöllistä kestävyyttä virastokohtaisten toimistoneliöiden kokonaismäärän vähentyessä. Ruokavirastokin supistaa tilojaan siirtymällä entistä enemmän yhteistilamalleihin. Turussa ja Seinäjoen pääkonttorin osalta tämä tapahtuu 2025, Viikissä 2027. Jo nyt tiloja jaetaan muiden kanssa muun muassa Tampereella, Jyväskylässä ja Porissa. 

Hyvä asiakaskokemus tukee myös kestävän kehityksen tavoitteita. Hyvä asiakaskokemus ja asiakaslähtöiset palvelut ovat nykyään lähes jokaisen julkishallinnon organisaation tavoitteissa. Asiakaslähtöisesti suunnitellut palvelut ovat yksi keskeisistä tavoista tukea organisaatiota sen perustehtävien hoitamisessa. Epäselvät ohjeet, vaikeakäyttöiset verkkopalvelut ja esimerkiksi pitkät vastausajat eivät edistä lainsäädännön toimeenpanoa, vaan pikemminkin lietsovat kokemusta liiasta byrokratiasta.

Ruokaviraston on käynnistänyt vuonna 2024 asiakassegmentoinnin, jolla pyritään tunnistamaan Ruokaviraston strategian kannalta keskeiset asiakas- ja kumppaniryhmät, jotta näille voitaisiin jatkossa tarjota systemaattisesti entistä helppokäyttöisempiä digitaalisia palveluita.

Verkkopalveluiden palvelutyytyväisyys, joka kuvaa digitaalisten palveluiden asiakaslähtöisyyttä, sai arvon 3,00 (asteikolla 1-erittäin tyytymätön, 4-erittäin tyytyväinen) vuonna 2024 kun vastaava arvo vuonna 2023 oli 2,88.