Kestävän kehityksen ohjelma

1. Saatteeksi

Kestävän kehityksen merkitys on ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen ylikulutuksen sekä monimuotoisuuden köyhtymisen myötä kasvanut. Ruokaviraston kestävän kehityksen ohjelma toteuttaa viraston visiota ”vastuullista ruokaa – hyvää elämää”. Ohjelma sisältää sekä pitkän että lyhyen aikavälin tavoitteita, ja sen linjaukset pohjautuvat YK:n kestävän kehityksen periaatteisiin. Ruokavirastolla on merkittävä rooli kestävän kehityksen edistäjänä. Viraston toimikentässä on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa ruokajärjestelmän kestävään kehitykseen ja tällaisten mahdollisuuksien tunnistaminen ja aktivoiminen on tämän ohjelman keskeinen tavoite.

Virasto tukee henkilöstöä ottamaan vastuuta myös oman toiminnan suorista (taloudellisista, sosiaalisista, kulttuurisista ja ekologisista) vaikutuksista yhteiskuntaan eli ns. jalanjäljestä. Työtä on tehty Ruokavirastossa Green Office -ympäristöjärjestelmän (voimassa kesäkuuhun 2024 saakka) kautta, joka integroidaan tämän ohjelman myötä paremmin kokonaiskestävyyden alle. Viraston ympäristöohjelmassa määritellyt tavoitteet liittyvät oman toiminnan jalanjäljen pienentämiseen esimerkiksi kestävien hankintojen kautta. Henkilöstön hyvinvointiin, työturvallisuuteen sekä asiakaspalveluun liittyvien tavoitteiden edistämisen kautta on tarkoituksena voimistaa henkilöstön kokemusta siitä, että Ruokavirasto on työpaikka, jossa kannetaan yhteiskuntavastuuta henkilöstöä, luontoa ja yhteistä hyvää kunnioittaen.

Ruokavirasto ottaa toiminnassaan huomioon lainsäädännöstä ja hyvän hallinnon periaatteista kumpuavat vastuullisen toiminnan edellytykset. Viraston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma tukee näiden tavoitteiden saavuttamista. Vastuullisuus on Ruokaviraston työhön niin sisäänrakennettua, että sen tiedostaminen, miten kestävää kehitystä tulisi edistää, on vaatinut herättelyä. On tarvittu aikaa havaita, että pysyvää tilannetta ei voi saavuttaa, vaan se vaatii jatkuvaa uudistumista ja kehitystyötä jopa minimitason ylläpitämiseksi.  

Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat parhaimmillaan enemmän kuin lainsäädännön mukainen tehtävien toimeenpano. Virastossa nähdään, että meillä on mahdollisuuksia tukea sidosryhmiä heidän työnsä onnistumisessa. Tuloksellisen työn edellytys on hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö, joka osaa ja haluaa auttaa ruokaketjun toimijoiden ja muiden viranomaisten työtä niin, että kaikilla on hyvät edellytykset toimia vastuullisesti ja kestävää kehitystä tukien. Henkilöstön ja sidosryhmien näkemykset ovatkin olleet avainasemassa ohjelman valmistelutyössä. Työ on hyvällä alulla ja nyt tehty pohjatyö mahdollistaa viraston strategisen kestävän kehityksen edistämisen tulevaisuudessa.

2. Tausta ja tavoitteet

2.1 Kestävän kehityksen ohjelman taustaa

Ruokaviraston kestävän kehityksen ohjelman tavoitteena on parantaa viraston toiminnan vastuullisuutta ja edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita organisaation toiminnassa ja ruokajärjestelmässä. Ohjelmassa laaditaan tavoitteet, toimenpiteet ja seurantatavat kestävän kehityksen edistämiselle. Tavoitteena on lisätä henkilöstön tietoisuutta ja tunnistaa vastuullisuus entistä paremmin osana viraston strategiaa (Kuva 1), tulosohjausta ja toiminnan ydintä. Ohjelman sisällössä on huomioitu sidosryhmien näkemykset, ja ohjelman laatimisprosessissa keskeistä on ollut henkilökunnan osallistaminen.

Kuva 1. Ruokaviraston strategia, joka viitoittaa myös viraston kestävän kehityksen työtä.

Viraston monipuolinen toiminta liittyy laajasti ajatellen lähes kaikkiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tulossopimuksen laatimisen yhteydessä Ruokavirastossa tunnistettiin toiminnan kannalta keskeiset YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, jotka ovat:

• SDG 2 Ei nälkää
• SDG 3 Terveyttä ja hyvinvointia
• SDG 8 Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
• SDG 12 Vastuullista kuluttamista
• SDG 13 Ilmastotekoja 
• SDG 15 Maanpäällinen elämä

Näiden tavoitteiden ympärillä virastolla on tavoitteita ja toimintaa hyvin laajasti, joten ensimmäistä vastuullisuusraporttia varten vuonna 2021 valittiin näistä neljä tavoitetta (SDG 2, SDG 3, SDG 8 ja SDG 12), joista raportoitiin yksityiskohtaisesti. Ensimmäisessä vastuullisuusraportissa kuvattiin viraston toimintaa laajasti vastuullisuuden näkökulmasta. Samalla huomattiin, että virastossa tehdään paljon työtä kestävän kehityksen eteen, mutta kokonaisvaltainen tarkastelu siitä, miten kestävää kehitystä edistetään, puuttui. Vastuullisuusraporttikoostetta hyödynnettiin ja hyödynnetään jatkossa suunniteltaessa varsinaisia kestävän kehityksen tavoitteita ja niiden mittaamista. Viraston vastuullisuusraportin muoto päivittyy, kun kestävän kehityksen tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit on asetettu ja seurantatavat systematisoitu.

Ruokaviraston strategisiin tavoitteisiin on määritelty tavoitteeksi toiminnasta aiheutuvaa hiilijalanjäljen pienentäminen. Tavoitteen toteutumisen tueksi virastossa oon ollut käytössä Green Office -ympäristöjärjestelmä kesäkuuhun 2024 saakka. Kestävän kehityksen ohjelman valmistelutyön yhtenä tavoitteena oli ympäristöjärjestelmän parempi integroiminen viraston toimintaan ja sitä kautta ohjelman tunnetuksi tekeminen ja tavoitteiden edistäminen konkreettisilla toimenpiteillä.

Ohjelman valmistelu- ja edistämisprosessi

Kuvissa 2 ja 3 on esitetty kestävän kehityksen ohjelman valmisteluvaiheita ja edistämisprosessi. Työn alussa kerättiin taustatietoa muista valtionhallinnon virastoista, kuten opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja Maanmittauslaitoksesta sekä Valtiokonttorin vastuullisuusverkostossa toimivista virastoista. Seuraavassa vaiheessa selvitettiin sidosryhmäkyselyillä ja työpajoissa, millaisia odotuksia viraston kestävän kehityksen toimintaan liitetään (Liitteet 1 ja 2). Odotusten pohjalta laadittiin Opimme ja uudistumme yhdessä -strategiatiimin alaisena toimivassa kestävän kehityksen teemaryhmässä ehdotus kestävän kehityksen mahdollistavista toimenpiteistä virastossa. Lisäksi yhdessä viraston Ekotiimin kanssa kehitettiin ympäristöohjelman tavoitteita, toimenpiteitä ja seurantaa vuosittaisen päivityksen yhteydessä.

Tarkoituksena on, että viraston strategian toteuttamiseksi nimetyt vaikuttavuus- ja mahdollistajapäämäärätiimit tunnistavat teemaryhmän ehdotusten pohjalta toiminnalleen kestävän kehityksen pääteemat/tavoitteet sekä toimenpiteet ja mittarit niiden edistämiseen ja toteuman seurantaan (Liite 3). Päämäärätiimit voivat hyödyntää kestävän kehityksen teemaryhmän asiantuntemusta ja kestävän kehityksen ohjelman työkaluja mm. viestinnässä, jolla vahvistetaan toimien vaikuttavuutta.

Valmistelutyössä tunnistettiin myös kestävän kehityksen ja vastuullisuuden edistämisen tuomat hyödyt sekä yksilö-, virasto- että yhteiskunnan tasolla (Kuva 4). Prosessissa hyödynnetään myös Leanin periaatteita hukan poistossa, asiakkaiden ja henkilöstön osallistamisessa sekä toiminnan jatkuvassa kehittämisessä.

Kuva 2. Ruokaviraston kestävän kehityksen ohjelman valmistelu- ja edistämisprosessi.

Kuva 3. Kestävän kehityksen ohjelman valmisteluvaiheet.

Kuva 4. Vastuullisuuden kehittämisen hyödyt eri tasoilla.

Pilotointi

Valmistelussa lähdettiin siitä, että ohjelmaa pilotoimaan valitaan strategisista päämääristä kaksi. Ensimmäinen on vaikuttavuuspäämäärä (Kotimainen ruoantuotanto ja maaseutu ovat elinvoimaisia) ja toinen mahdollistajapäämäärä (Tieto, tutkimus ja teknologia palvelevat asiakkaita ja ruokajärjestelmää). Lisäksi mahdollistajapäämääristä Opimme ja uudistumme yhdessä oli tiiviisti mukana työssä. Muiden strategisten päämäärien osalta sovittiin, että tarkennetut tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit määritellään myöhemmin tässä ohjelmassa alustavasti laaditun aikataulun mukaisesti (Kuva 5). Kaikilla strategiatiimeillä on kuitenkin mahdollisuus hyödyntää ohjelman työkaluja ja toimenpiteitä esimerkiksi viestinnässä, neuvonnassa ja kouluttamisessa.

Näin määrittelemme

Kestävä kehitys on paikallista ja globaalia yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata tuleville sukupolville yhtä hyvät tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin nykyisillä sukupolvilla on. Tähän pyritään pääsemään niin, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kestävään kehitykseen liittyy olennaisesti ajatus planeetan rajoista. Ihmisen toiminta on sopeutettava maapallon luonnonvaroihin ja luonnon kestokykyyn. Kestävä kehitys on monia erilaisia näkökulmia leikkaava tavoite, joka jaotellaan neljään eri ulottuvuuteen: ekologiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen. Nämä ovat usein yhteydessä toisiinsa. Kestävän kehityksen edistäminen on kokoelma isoja ja pieniä tekoja, joiden yhteensovittaminen siten, että yhden asian edistäminen ei vahingoittaisi jotain toista tärkeää asiaa, on monimutkaista.

Kestävään kehitykseen vaikuttavat teot voidaan karkeasti jakaa kahteen osaan: kädenjälkeen sekä jalanjälkeen. Kädenjälki kuvaa organisaation mahdollisuuksia edistää kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista organisaation oman ydintoiminnan kautta. Jalanjälki kuvaa organisaation olemassaolon ja toiminnan suoria vaikutuksia (ekologisia, sosiaalisia, kulttuurillisia sekä taloudellisia) sen ympäröivään yhteiskuntaan.

Kestävä ruoka on terveellistä, turvallista, taloudellista ja herkullista. Se ottaa huomioon ruoantuotannon eettiset ja ekologiset osa-alueet. Syömällä kestävästi pidät huolta sekä itsestäsi että ympäristöstä. Kestävä ruoka turvaa ravinnon saannin kaikille maailman ihmisille ja myös tuleville sukupolville.

2.2 Sidosryhmien odotukset

Sidosryhmiä kutsuttiin mukaan työpajoihin, joissa hahmoteltiin Ruokaviraston kestävän kehityksen suuntia. Työpajoissa oli henkilöstön, kuluttajien ja asiakkaiden edustajia sekä toimialan muita viranomaisia. Sidosryhmiltä kysyttiin myös avoimella Webropol-kyselyllä odotuksia, toimenpide-ehdotuksia ja hyväksi havaittuja käytäntöjä.

Liitteeseen 1 on listattu työpajoissa ja kyselyissä esiin nousseita odotuksia, jotka liittyvät Ruokaviraston strategisiin vaikuttavuuspäämääriin. Liitteeseen 2 on koottu sidosryhmien toiveita Ruokaviraston toimenpiteiksi sekä hyviksi havaittuja kestävän kehityksen käytäntöjä.

Keskeiset odotukset liittyvät tietoaineistojen jakamiseen ja ymmärrettävyyden parantamiseen, ajantasaiseen viestintään kestävyysaiheista, neuvontaan ja osaamisen varmistamiseen eri sidosryhmissä sekä yhdessä tekemiseen ja oppimiseen. Lisäksi Ruokaviraston odotetaan näyttävän tietä tässä tärkeässä asiassa. Sidosryhmien ehdotuksia hyödynnettiin suunniteltaessa ohjelman viestinnällisiä toimenpiteitä ja myöhemmin niitä voidaan hyödyntää myös strategiatiimien työssä. Yhteisiä keskusteluja sidosryhmien kanssa jatketaan ohjelman toimeenpanossa vuosikellon (Kuva 9) ja viestintäsuunnitelman (Liite 4) mukaisesti.

3. Kestävän kehityksen lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet ja toimenpiteet

Sidosryhmien palautteen pohjalta nostettiin kestävän kehityksen edistämisessä tärkeiksi teemoiksi viestintä, osaamisen varmistaminen sekä viraston vaikuttamismahdollisuuksien tunnistaminen. Toisaalta on tärkeää viestiä omasta kestävyystyöstä ja toisaalta viestintä, neuvonta ja koulutus ovat ensisijaisia viraston vaikuttamiskeinoja koko ruokajärjestelmän kestävyyden vahvistamiseksi. Ruokajärjestelmän osapuolilla on erilaiset valmiudet tunnistaa vaikuttamismahdollisuuksiansa kestävyyden edistämiseksi, joten virastolta odotetaan ensivaiheessa sekä suunnan näyttämistä että osaamisen ja tiedon lisäämistä. Kuvassa 5 on esitetty karkeasti viraston kestävän kehityksen askeleet vuoteen 2028.

Kuva 5. Kestävän kehityksen ohjelman askeleet karkeasti.

Lyhyen aikavälin tavoitteet

Kestävän kehityksen ohjelmaa toimeenpannaan asteittain. Ensimmäinen askel kestävyyden edistämisessä on lisätä ja tukea Ruokaviraston henkilöstön ja muiden sidosryhmien tietoisuutta ja osaamista kestävän kehityksen teemoista ja edistämismahdollisuuksista. Tavoitteena on, että kaikki ymmärtävät kansainvälisten ja kansallisten tavoiteohjelmien sekä viraston kestävän kehityksen ohjelman tavoitteet ja niiden merkityksen omassa työssään. Tämän jälkeen myös keinojen löytäminen tavoitteiden saavuttamiseksi helpottuu.
Valmisteluprojektissa havaittiin, että virastossa on erilaisia käsityksiä mm. käsitteistä ja kestävän kehityksen työkaluista, joita virastossa sovelletaan. Myös laajat viitekehykset, joihin työ yhteiskunnassa kytkeytyy, ovat osin tuntemattomia henkilöstölle. Vasta kun tietotaso on riittävällä tasolla, on tarkoituksenmukaista alkaa pohtia syvällisemmin viraston kestävän kehityksen vahvuuksia, tavoitteita ja toimenpiteitä esimerkiksi strategisten päämäärien kautta.
Viraston jalanjäljen pienentämiseen liittyvät tavoitteet on kuvattu viraston ympäristöohjelmassa, ja ne olivat osa Green Office -ympäristöjärjestelmää. Tavoitteena on lähivuosina kehittää edelleen hiilijalanjäljen mittaamista ja seurantaa sekä edistää toiminnan integrointia ja koordinaatiota. Kuvassa 6 on esitetty viraston Green Office -ympäristöohjelman kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet.

Kuva 6. Ruokaviraston Green Office -ympäristöohjelman kehittämiselle asetetut tavoitteet ja toimenpiteet.

Pitkän aikavälin tavoitteet

Ruokaviraston kestävän kehityksen pitkän aikavälin tavoitteena on tuoda kestävä kehitys osaksi ruokavirastolaisten arkea. Tarkoitus on tarkentaa viraston roolia YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä, lisätä omaa tietoisuutta ja viraston toiminnan vaikuttavuutta koko ruokajärjestelmän kestävyyteen samalla, kun virasto toimii sille osoitettujen tehtävien ja strategiansa mukaisesti.
On tärkeää tehdä työ myös nykyistä paremmin näkyväksi esimerkiksi strategiatiimien kautta, jotta siihen voidaan kytkeä uudenlaisia näkökulmia, toimenpiteitä ja toimintatapoja. Tärkeitä ovat myös konkreettiset lupaukset siitä, missä haluamme olla parempia.
Ruokaviraston kestävän kehityksen ohjelma pitää sisällään neljä kaikille yhteistä pitkän aikavälin pääteemaa. Kuvassa 7 on esitetty näihin sisältyvät vastuullisuustavoitteet sekä esimerkkejä teoista ja toteutumisen seurannan mittareista. Pääteemat liittyvät tiiviisti Ruokaviraston strategisten mahdollistajapäämäärien sekä ympäristöohjelman tavoitteisiin. Pääteemat ovat:

• Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö
• Kestävä ympäristö
• Asiakaslähtöiset palvelut
• Kestävä tutkimus- ja kehittämistoiminta

Kuvassa 8 on ohjelman tavoitteiden käsittelyaikataulu. Tavoitteisiin liittyvä seuranta tehdään vuosittain ja toimenpiteet päivitetään niin ikään vähintään vuosittain ympäristöohjelman sekä vastuullisuusraportoinnin yhteydessä.

Kuva 7. Ruokaviraston kestävän kehityksen ohjelman pääteemat sekä esimerkkejä tavoitteista ja mittareista.

Kuva 8. Ruokaviraston kestävän kehityksen ohjelman teemojen käsittelyaikataulu.

Kuva 9. Ruokaviraston kestävän kehityksen vuosikello.

3.2 Kestävän kehityksen ohjelman seurantatyökalut

Kestävän kehityksen ohjelman toteutumista seurataan vuosittain vastuullisuusraportin ja ympäristöohjelman raportoinnin kautta. Ruokaviraston raportoinnit sekä kestävän kehityksen edistämiseen liittyvät vuosittain toistuvat tapahtumat ja toimenpiteet on kuvattu kestävän kehityksen vuosikellossa (Kuva 9). Seurantatyön tueksi on laadittu toimeenpano- ja suunnittelupohjat viraston intranettiin (Prikka) tavoitteiden, toimenpiteiden ja mittareiden määrittelemiseksi (vastuut, aikataulu, seuranta).
Vastuullisuusraportissa kuvataan kullekin vuodelle asetetut tavoitteet ja niiden toimeenpanon onnistuminen ja siinä on seuraavat osiot: Ruokaviraston toiminta ja vaikutus SDG-tavoitteisiin (kärkitavoitteet vuosittain) ja Green Office -ympäristöohjelman raportointi (Kuva 10). Raportissa kuvataan viraston jalanjälkeä ympäristöjärjestelmän kautta. Lisäksi raportissa seurataan tavoitteiden toteutumista mittareiden avulla. Viraston toiminnasta on runsaasti numeerisia mittareita, mutta kestävän kehityksen edistymisen näkökulmasta osa mittaamisesta ja arvioinnista suunnitellaan vasta siinä vaiheessa, kun eri strategiapäämäärien tavoitteet ja toimenpiteet kestävyyden edistämiseksi asetetaan. Seuranta- ja arviointipohdinnan yhteydessä mietitään myös tietotarpeita ja -lähteitä eri tavoitteiden arvioinnin pohjaksi.

Kuva 10. Ruokaviraston kestävän kehityksen ohjelman seuranta-alueet.

3.3 Kestävän kehityksen ohjelman vastuut ja päivitys

Kestävän kehityksen ohjelman vastuut ja tehtävät on koottu taulukkoon 1. Ruokaviraston Opimme ja uudistumme yhdessä (O&U) -strategiatiimin kestävän kehityksen teemaryhmä vastaa viraston yhteisten tavoitteiden asettamisesta ja yleisesti ohjelmatyöstä ja vastuullisuusraportoinnista. Kestävän kehityksen teemaryhmä koordinoi myös vastuullisuusraportin laatimista ja siitä viestimistä yhdessä viestinnän asiantuntijoiden kanssa.

Ruokaviraston strategiatiimit vastaavat strategisten kärkitavoitteiden tunnistamisesta, valinnasta, toimenpiteistä ja mittareista. Kestävän kehityksen teemaryhmä tarjoaa ehdotuksia, muokattavia pohjia ja tukea tavoitteiden tunnistamiseksi ja mittareiden valitsemiseksi. Tavoitteet kirjataan Intrassa oleviin ohjelmapohjiin ja seurataan vastuullisuusraportissa vuosittain.

Green Office -ympäristöohjelman ylläpito on Ekotiimin vastuulla, ohjelma oli voimassa kesäkuuhun 2024 saakka. Työ liittyy oleellisesti viraston hiilijalanjäljen pienentämiseen, sen mittaamiseen ja seurantaan. Työtä tehdään yhteistyössä substanssiasiantuntijoiden, tiimien ja ao. yhteistyöryhmien kanssa hyödyntäen mahdollisimman tehokkaasti muista raportoinneista saatua tietoa. Tällaisia yhteistyötahoja ovat mm. keskitetty hankintatoimi, HR-kumppanit ja tieteellisen tutkimuksen yhteistyöryhmä.

Taulukko 1. Kestävän kehityksen ohjelman tehtävät, vastuut ja ajoitus.

3.3 Sidosryhmäyhteistyö

Kestävän kehityksen haasteet ovat suuria ja globaaleja. Virastossa tiedostetaan, että näitä haasteita ei ratkota yksin. Sidosryhmäyhteistyö on välttämätöntä ohjelman tavoitteiden to-teuttamisessa. Tarkoitus on hyödyntää säännöllisesti sidosryhmien näkemyksiä ja yhteistyötä toiminnan kehittämisessä, muun muassa viraston Olemme asiakas- ja palvelulähtöisiä -strategiatiimin kautta. Vaikka sidosryhmäyhteistyön painotus on suunniteltu ohjelmassa vasta vuodelle 2025, ovat sidosryhmät tärkeä osa toiminnan kehittämistä alusta alkaen.

3.4 Viestintä

Kestävän kehityksen ohjelman viestintäsuunnitelma laadittiin yhteistyössä ohjelman valmis-telussa olevien strategiatiimien sekä viraston viestintäasiantuntijan kanssa (Liite 4). Sen ta-voitteena on toiminnan vakiinnuttaminen osaksi vuosikelloa. Suunnitelma pohjautuu henki-löstö- ym. sidosryhmätyöpajoissa esille tulleisiin toiveisiin ja odotuksiin. Tässä vaiheessa suunnitelma on melko karkealla tasolla, mutta Prikka-intranettiin on laadittu viestinnän mal-lipohja, johon ajankohtaiset viestintäasiat täydennetään. Suunnitelma helpottaa kestävän kehityksen näkökulmien tuomista viestintään, ja sitä voivat myös esimerkiksi strategiatiimit hyödyntää viestinnässään.
Viestintäsuunnitelma sisältää sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän. Sisäisessä viestinnässä painotus on henkilöstön tietoisuuden kasvattamisessa ja kiinnostuksen lisäämisessä. Ulkoi-sessa viestinnässä puolestaan pyritään vaikuttamaan muun muassa viraston imagoon ja vies-titään viraston toiminnasta asiakkaille ja sidosryhmille ns. kestävän kehityksen linssien kautta, huomioiden sidosryhmien odotukset. Viestintäsuunnitelman toteutumista seurataan vastuullisuusraportissa ja Green Office -ympäristöjärjestelmässä mm. liikennevalomallilla.

Kuva 11. Kestävään kehitykseen liittyvän viestinnän vuosikello.

Liite 1. Ruokaviraston sidosryhmien odotuksia kestävän kehityksen ohjelmalle

Alkuvuodesta 2023 koottiin Ruokaviraston sidosryhmien odotuksia samalla, kun laadittiin kestävän kehityk-sen ohjelmaa. Odotukset on jaoteltu viraston strategisten päämäärien mukaisesti.

1. Kotimainen ruoantuotanto ja maaseutu ovat elinvoimaisia

• Kotimaisten elintarvikkeiden suosiminen
• Kasvipohjaisten elintarvikkeiden tuotannon tukeminen
• Tukien kohdentaminen kestävästi
• Selkeät oppaat toimijoille.
• Tietoa, mitä esim. maaseudulla on jo tehty
  
  • Kestävyystoimet maaseudun kehittämiseksi
  • Viestintä Suomen maaseudun kestävyysvahvuuksista
  • Tasapainottelu taloudelliseen kannattavuuteen ja ympäristön huomioimiseen liittyvien kysy-mysten välillä.
    • Ratkaisuehdotuksia ilmastoasioiden ja maatalouden välisiin ristiriitoihin

2. Eläimet ja kasvit ovat terveitä ja hyvinvoivia

• Kotimaisten alkuperäisrotujen suosiminen ulkomaisten alkuperäsirotujen sijaan
• Laidunnuksen ympärivuotinen käyttö
• Alkuperäsirotujen suosiminen monimuotoisuuden edistämisessä
• Ympärivuotiseen ulkokasvatukseen sopivien eläinlajien ja niiden kasvatusvaatimusten selkeyttämi-nen
• Viestintä substanssialueiden vaikutuksista SDG-tavoitteisiin
  
  • Miksi eläinten hyvinvointi on tärkeää kestävän kehityksen näkökulmasta?
  • Miksi on tärkeää edistää kasviterveyttä tai tutkia esim. kasviproteiineja?

3. Ruoka on turvallista ja terveellistä

• Tieto elintarvikkeen sisällöstä, alkuperästä, tuotantotavasta jne. selvästi kuluttajien näkyville
• Vahva tuki ja panostus kasvipohjaisten (kestävän kehityksen mukaisen ruokavalion) elintarvikkei-den tuotantoon, valmistamiseen sekä myyntiin ja markkinointiin (mm. nimiasiat) tai näiden edistä-miseen
• Uudet ruuantuotannon tavat, bioreaktorissa tuotetut proteiinit yms.
  
  • Vaikuttaminen näiden osalta lainsäädäntöön

4. Muita

• Selkeästi määritellyt tavoitteet ja vaihtoehtoiset toimintapolut niiden saavuttamiseksi
• Tukien yhdenmukaistamisen edistäminen yhdessä ympäristöpoliittisten tavoitteiden kanssa
• Vastuullisen ruoan hintaan vaikuttaminen
• Vastuullisuudesta vientituotteen tekeminen
• Toimivien tapojen löytäminen syyllisyyden vähentämiseksi ja ihmisten innostamiseksi vihreään siir-tymään
• Kustannuskysymykset sekä vähävaraisten tukeminen vihreissä valinnoissa
• Kehityksen rahallisen tuen saaminen

Liite 2. Sidosryhmätilaisuuksissa ehdotettuja toimenpiteitä kestävän kehi-tyksen edistämiseksi sekä hyväksi havaittuja käytäntöjä

Toimenpide-ehdotukset

A. Henkilöstön tietoisuuden ja osaamisen lisääminen

• GO-ympäristöjärjestelmän näkyväksi tekeminen 2023
• Kestävyys-teemavuosi/-kampanja 2023–2024
• Koulutuspaketin kokoaminen 2023–2024
  
  • Nostoja toimialan mahdollisuuksista vaikuttaa kestävään kehitykseen
  • Nostoja omista vaikutusmahdollisuuksista
  • Perehdytys, kehityskeskustelut, toistuvat koulutukset
  • Faktoja mm. siitä, miksi kestävä kehitys kannattaa

B. Keskustelun mahdollistaja ruokajärjestelmässä

• Kestävyys-teemavuosi
• Asiallisen keskustelun ylläpitäminen erilaisissa verkostoissa kestävän kehityksen teemoista
  
  • Keskustelun huomioiminen myös viraston sisällä
  • Rohkeita nostoja esim. ruoan hinnasta, vastakkain-asetteluista, Suomen edelläkävijyydestä, jne.
  • Tuottajien viestien tuominen keskusteluun
• Seminaarit, webinaarit
• Suomi-areena?
• Työtilat Pikantissa
• Yhteistyön tiivistäminen toimialalla

C. Ruokaviraston brändityö

• Virastoon kohdistuvat odotukset tien näyttämisessä ja näkyvyyden terävöittämisessä kestävyysasioissa
• Vastuullisuus työnantajana esiin
• Aktiivinen viestiminen valituista teemoista
• Viraston toiminnan kuvaaminen kestävyyssilmälasien läpi
  
  • liittyy myös tietoisuuden lisäämiseen

D. Ruokajärjestelmän kestävyyden näkyväksi tekeminen

• Suunnittelu yhdessä toimialan edustajien kanssa siitä, miten virasto voisi nostaa esiin erilaisia asioita
• Aktiivinen viestintä siitä, mistä asioista ruokajärjestelmän huolehtii
  
  • Ekologinen kestävyys, turvallisuus, oikeudenmukaisuus, säädöstenmukaisuus, huoltovarmuus
  • Perusasioista kertominen uudestaan ja uudestaan

E. Tiedon tarjoaminen kuluttajille

• Motivointia varten innostavaa ja konkretisoivaa viestintää, vuorovaikutusta, tiedottamista, koulutusta sekä oppaita eri asiakasryhmille
  
  • Elintarvikkeiden helpoista ja kestävistä valinnoista
  • ruoanvalmistuksesta
  • ravitsemussuosituksista
  • kulutustottumuksista (mm. askeettisen elämän opas!)
  • kiertotaloudesta
  • ruokahävikistä jne.
• Suunnittelu yhteistyössä mm. VRN:n ja kuluttajajärjestöjen kanssa
  
  • Viestin kytkeminen siihen, miten kansalaiset voivat vaikuttaa valinnoillaan

F. Tiedon ja tuen tarjoaminen viljelijöille ja yrityksille

• Tutkittua tietoa kansantajuisesti
  
  • Asiakaslähtöisen tiedon välittäminen: tulkintoja, neuvontaa, valmiita materiaaleja ja infopaketteja tee-moittain eri asiakasryhmille helpottamaan toimijoiden vastuullista toimintaa
• Kiertotalousdatan hyödyntäminen kierrätysohjeissa ja kiertotalouslannoitteissa: näiden työstäminen yhdessä toimijoiden kanssa
• CAP27:n kestävyyttä edistävien mahdollisuuksien esiin tuominen
  
  • Maaseudun ilmastotyön tukeminen
• Vastuullisuuden eri puolien esiin tuominen: ekologinen, kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen

G. Tiedon ja tuen tarjoaminen kumppaneille

• Vuorovaikutuksen ja viestinnän yhteistä pohdintaa syyllistymisen ja siitä aiheutuvan torjuntareaktion välttä-miseksi
  
  • Valmiita viestintäaineistoja esimerkiksi kampanjoihin ja teemaviikkoihin
• Maaseutuverkostoyksikkö alustana?

H. Tiedon tuottaminen, avaaminen sekä yhteistyö muiden tiedon tuottajien ja käyttäjien kanssa

• Tietotarpeisiin ja tiedon tuottamiseen liittyvä yhteistyö rajat ylittäen
  
  • Korkeakoulut, yliopistot, tutkimuslaitokset jne.
  • Tutkimusten kohdentaminen ja tuloksista viestiminen
• Avoin data:
  
  • Ruoan vastuullisuuden tietomalli, jonka pohjalta viestitään ja avataan tietoa
  • Ruokaviraston data tukemaan Suomen hyvää vastuullisuustilannetta?
  • Vastuullisuustiedon läpinäkyvyys ja käytettävyys kaikkien ruokajärjestelmän toimijoiden, ml. kulutta-jien käyttöön.

Hyviä käytäntöjä

• Kestävän kehityksen viikko
• Lähienergiahankkeet; biokaasutuotannon edistäminen tiloilla
• Lähiruokahankkeet, lyhyet ruokaketjut
• Monipuoliset ruokaohjeet
• Suopohjien jälkikäyttö-muotojen kokeilut
• Ilmastoviisas maatalous -pilotit
• Toimintaohjeet, tempaukset, tiedotus
• Lainsäädäntöön vaikuttaminen
• High grade -perunan-tuotantoalueet
• Lypsykarjanjalostus
• Välikasviviljely
• Ruokakasvatus kouluissa jne.
• Kulutuksen vähentäminen, niukkuuteen ohjaaminen
• Nuorten tietoisuuden lisääminen ruokahävikistä lisäsi ruoan arvostamiseksi
• Kasvipohjaisten elintarvikkeiden kehityksen tukeminen ravitsemusasiantuntijana
• Lyhyet työpajat viraston eri tehtävien ymmärtämiseksi sekä kestävän kehityksen pienten ja isojen toimien huomioimiseksi
• Keskusteleminen kestävän kehityksen teemoista ulkoisten sidosryhmien kanssa, vaikka se ei kuulukaan sel-västi asialistalle
• Viraston kattavan viestinnän korostaminen ja vastuukoordinaattorin valitseminen, jotta koko virasto sisäistää asian
• Asioista puhumisen jalkauttaminen johdolta henkilöstölle
• Johtajien myönteinen, kannustava ja näkyvä osallistuminen niin yhteisiin keskusteluihin kuin alaisten kanssa käytyihin keskusteluihin
• Ammattiapu vastuullisuudesta viestimiseen
• Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden kokonaisuuden selkeyttäminen
• Tuoreiden virastolaisten kuunteleminen

Liite 3. Strategiatiimien esimerkkipohjat kestävän kehityksen edistämiseksi

Kestävän kehityksen ohjelmaa täydennetään siten, että strategiatiimit valitsevat pääteemat sekä toimenpiteet niiden edistämiseksi ja mittarit työn seuraamiseksi. Tässä liitteessä on esimerkkipohjia työn edistämiseksi strategiatiimeissä.

Liitteen 4. kaavio 1. Kotimainen ruoantuotanto ja maaseutu ovat elinvoimaisia -strategiatiimin pohja kestävän kehityksen kärkiajatusten sekä toimenpiteiden hahmottamiseksi.

Liitteen 4. kaavio 2. Eläimet ja kasvit ovat terveitä ja hyvinvoivia -strategiatiimin pohja kestävän kehityksen kärkiajatusten sekä toimenpiteiden hahmottamiseksi.

Liitteen 4. kaavio 3. Ruoka on turvallista ja terveellistä -strategiatiimin pohja kestävän kehityksen kärkiajatusten sekä toimenpiteiden hahmottamiseksi.

Liitteen 4. kaavio 4. Olemme asiakas- ja palvelulähtöisiä -strategiatiimin pohja kestävän kehityksen kärkiajatusten sekä toimenpiteiden hahmottamiseksi.

Liitteen 4. kaavio 5. Tieto, tutkimus ja teknologiat palvelevat asiakkaita ja ruokajärjestelmää -strategiatiimin pohja kestävän kehityksen kärkiajatusten sekä toimenpiteiden hahmottamiseksi.

Liitteen 4. kaavio 6. Opimme ja uudistumme yhdessä -strategiatiimin pohja kestävän kehityksen kärkiaja-tusten sekä toimenpiteiden hahmottamiseksi.

Liite 4. Viestintäsuunnitelma

Ruokaviraston kestävän kehityksen ohjelman viestintäsuunnitelman ensimmäinen versio, jota täydennetään ja päivitetään säännöllisesti.
Sisäisen viestinnän tavoitteet: Tietoisuuden kasvattaminen, kiinnostuksen lisääminen.
Ulkoisen viestinnän tavoitteet: Imago, asiakkaat ja sidosryhmät, olemassa olevasta toiminnasta kertominen, sidosryhmien toiveet