Raportti Suomen elintarvikeketjun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman toteutumisesta vuodelta 2022

1 Johdanto

Tässä yhteenvetoraportissa on esitetty Elintarvikeketjun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman (VASU) toteutuminen vuonna 2022. Raporttiin on koostettu elintarvikeketjun viranomaisvalvonnan vaikuttavuus ja tulokset, valvonnassa havaitut puutteet sekä puutteista annetut seuraamukset Euroopan komission asetuksen (EU) 2019/723 edellyttämässä muodossa. Elintarvikeketjun valvontaviranomaisten verkoston muodostavat kunnat ja yksi hyvinvointialue, aluehallintovirastot, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Tulli, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, Puolustusvoimat, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes sekä Ruokavirasto. Lainsäädännön valmistelusta ja kehittämisestä vastaa maa- ja metsätalousministeriö.

Yhteenvetoraportti pohjautuu yksittäisten valvontasektoreiden (kasvintuotanto; eläinten terveys ja hyvinvointi; elintarvikkeet, rehut ja luonnonmukainen tuotanto) laatimiin tarkempiin arvioihin oman toimintansa tuloksista ja onnistumisesta vuonna 2022. Sektorikohtaiset raportit julkaistaan Ruokaviraston verkkosivuilla. Sektorikohtaisia raportteja täydentävät lisäksi yksittäisten viranomaisten omat arviot ja raportit toiminnan tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta.

EU:n virallista valvontaa koskevan asetuksen ((EU) 2017/625) tavoitteena on varmistaa:

• ihmisten terveys, mukaan lukien elintarviketurvallisuus, elintarvikkeiden laatu ja terveellisyys,
• eläinten terveys,
• kasvien terveys,
• eläinten hyvinvointi,
• kuluttajien suojeleminen, mukaan lukien harhaanjohtamisen estäminen,
• ympäristön suojelu.

Asetuksella varmistetaan myös elintarvikeketjun viranomaisvalvonnan laatua ja riskiperusteisuutta, jotka ovat olleet Suomessa pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Ilman jatkuvaa ja ajantasaista opastusta, neuvontaa, koulutusta, riskinarviointia ja kattavaa laboratoriovalmiutta hyvän tason ylläpito ei kuitenkaan ole mahdollista. Viranomaisten tavoitteena on viranomaisvalvonnan vaikuttavuuden jatkuva lisääminen. Keskeisinä toimintatapoina tässä painottuvat ennakointi, valvonnan riskiperusteisuuden ja todentamismenetelmien jatkuva kehittäminen, sekä asioiden avoin valmistelu ja vuorovaikutuksen lisääminen sidosryhmien kanssa.

Kaikilla asetuksen piiriin kuuluvilla sektoreilla painotetaan toimijan omaa vastuuta toimintansa ja tuotteidensa säädöstenmukaisuudesta. Viranomaisten tehtävänä on varmistaa valvonnalla vaatimusten noudattamista ja tukea asiantuntemuksellaan toiminnalle asetettujen vaatimusten tuntemusta. Valvonnan tuloksilla voidaan siten todentaa ja osoittaa myös yritysten toiminnan ja tuotteiden vaatimustenmukaisuutta ja laatua, mikä toimii osaltaan kilpailuetuna säädösten mukaan toimiville toimijoille. Viranomaisvalvonta ja sen julkiset valvontatulokset hyödyttävätkin myös yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä, mikä on havaittavissa esimerkiksi ongelmien syntymisen estämisessä sekä elintarvikeketjun kansainvälisen kaupan edellytysten tukemisessa.

Elintarvikeketjun viranomaisille VASUssa määritetyt strategiset vaikuttavuuspäämäärät ovat:

• kotimainen ruoantuotanto ja maaseutu ovat elinvoimaisia,
• ruoka on turvallista ja terveellistä,
• eläimet ja kasvit ovat terveitä ja hyvinvoivia.

Viranomaistoiminnan vaikuttavuutta vuonna 2022 todennettiin muun muassa valvonnan ja seurantaohjelmien tuloksilla sekä elintarvikeketjun valvonnan vaikuttavuustavoitteiden kehitystä kuvaavien tunnuslukujen toteutumisella (Taulukko: Elintarvikeketjun valvonnan vaikuttavuustavoitteiden kehitystä kuvaavat tunnusluvut saavutettavana PDF-muodossa). Nämä tunnusluvut ovat myös osa Ruokaviraston strategian arvioinnissa käytettäviä tunnuslukuja.

Tunnuslukujen toteuman perusteella vuonna 2022:

• kotimainen raaka-ainetuotanto oli tuotantopanosten osalta kunnossa toimivan ja turvallisen ruokajärjestelmän varmistamiseksi,
• eläintautitilanne jatkui maassamme haastavana, vaikka kansainvälisessä vertailussa Suomen eläintautitilanne on edelleen hyvä. Vakavien eläintautien jatkoleviäminen sekä afrikkalaisen sikaruton maahantulo torjuttiin kuitenkin onnistuneesti,
• eläinten hyvinvoinnin taso pysyi ennallaan ja valvontaa pystyttiin suuntaamaan riskiperusteisesti
• mikrobilääkkeiden käyttö on Suomessa maltillista; antibioottiresistenssi on pysynyt vähäisenä, vaikka osin tunnuslukuihin liittyvät laskevat trendit pysähtyivät,
• todettujen vaarallisten kasvintuhoojien osalta tilanne oli hyvin hallinnassa, vaikka vuonna 2022 Suomessa todettiinkin tomaatin ruskokurttuvirusta ensimmäisen kerran,
• elintarviketurvallisuuden taso on Suomessa edelleen korkea,
• elintarvikeketjun rikollisuuden tunnistaminen ja valvonta on kehittynyt, mikä osaltaan edistää myös rehellisten toimijoiden toimintaedellytyksiä,
• kuluttajat voivat luottaa elintarvikkeiden turvallisuuteen ja elintarvikkeista annettaviin tietoihin varsin hyvin.

Vuoden 2022 osalta suunnitellut viranomaisvalvonnat saatiin pääosin toteutettua, selvästi aikaisempia koronapandemiavuosia paremmin. Joillakin valvonta-alueilla oli tosin edelleen, pandemiasta johtuen, voimassa vähennetyt tarkastusvaatimukset. Vuoden 2022 valvontatuloksia arvioitaessa tuleekin edelleen ottaa osittain huomioon koronaviruspandemia sekä sen vaikutukset, ja tulosten vertaaminen muihin vuosiin ei ole kaikilta osin siksi tarkoituksenmukaista.

VASU toimi edelleen koko elintarvikeketjun valvonnan suunnittelun ja kehittämisen lähtökohtana sekä valvontaviranomaisten työn suunnittelun, ohjauksen ja koordinaation välineenä. Viranomaisten yhteisen kehittämisen keskeisenä keskustelufoorumina sekä toiminnan yhteensovittamisen ja yhteistyön varmistamisen työkaluna toimi Elintarvikeketjun valvonnan koordinaatioryhmä, jossa ovat edustettuna kaikki elintarvikeketjun valvontaan osallistuvat toimivaltaiset viranomaiset. Tämän lisäksi jokaisella valvontasektorilla ja -järjestelmällä on omat, tiiviit yhteistyömuotonsa ja -kanavansa viranomaisverkostonsa puitteissa. Esimerkkejä viranomaisyhteistyön edelleen kehittymisestä vuonna 2022 ovat muun muassa aktiivinen valmius- ja varautumisharjoittelu, usean substanssialueen vakiintunut valvontaverkostotyö sekä elintarviketurvallisuuteen liittyvän viranomaiskoulutuksen entistä laajempi yhteinen suunnittelu.

Elintarvikeketjun valvonnan koordinaatioryhmän keskeiset johtopäätökset vuoden 2022 valvontatulosten perusteella olivat:

• Valvonnat toteutuivat kokonaisuutena pääosin hyvin.
• Kansainvälisen tilanteen muuttuminen (Ukrainan sota ja Venäjän pakotteet) heijastui vahvasti elintarvike-, eläin- ja metsätaloussektoreiden toimintaan, mutta tilanteeseen kyettiin reagoimaan hyvin valvonnan osalta. Huoltovarmuuden merkitys korostui entisestään.
• Eläin- ja kasvitautien torjuntaan tulee panostaa edelleen.

Yhteiskunnallisesti merkittävää on, että osittain jatkuneesta koronapandemiasta, sekä muuttuneesta kansainvälisestä tilanteesta ja sen aiheuttamista vaikutuksista huolimatta elintarvikeketjun viranomaiset onnistuivat edelleen hoitamaan keskeiset tehtävänsä hyvin elintarvikeketjun turvallisuuden ja laadun varmistamisessa. Tämä tehtiin sopeutumalla joustavasti alati muuttuneeseen tilanteeseen sekä vahvalla varautumis- ja valmiuskyvykkyydellä. Toiminnallaan viranomaiset osaltaan huolehtivat onnistuneesti siitä, että elintarvikeketjun huoltovarmuus ja ruokaturva kyettiin takaamaan, ja että elintarvikeketju ja elintarviketuotanto toimivat edelleen ilman merkittäviä ongelmia. Vuoden 2022 viranomaisvalvonnan osalta merkittävinä onnistumisina voidaankin pitää eläintautiepidemioiden ja vaarallisten kasvintuhoojien eteenpäin leviämisen estämisestä, hyvän mikrobilääkeresistenssitilanteen sekä korkean elintarviketurvallisuuden tason säilymistä – poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta.

Näiden yhteiskunnallisten vaikuttavuusnäkökulmien ohella onnistumisia vuonna 2022 olivat muun muassa laajan siementuotantoon liittyvän rikostapauksen oikeuskäsittely ja siitä saatu tuomio (sertifioimattoman siemenen myynti), toimijoiden luotettavuuden arviontien laajeneminen uusille valvontasektoreille, etämyynnin valvonnassa saadut opit liittyen mm. anonyymiin näytteenottoon ja verkkoetsintään, sekä edistysaskeleet tiedon hyödyntämisessä ja valvonnan yhdenmukaisuuden edistämisessä. Säädöksiä noudattaneiden toimijoiden osuus on edelleen suuri lähes kaikilla valvontasektoreilla ja havaitut puutteet ovat suurelta osin varsin pieniriskisiä (esimerkiksi – kuten aikaisemminkin - puutteet dokumentaatioissa, kirjanpidossa, pakkausmerkinnöissä ja lämpötilan hallinnassa). Seuraamusmaksun käyttö nopeuttaa viranomaisten mahdollisuuksia säädöstenvastaisten tilanteiden korjaamiseen ja estää ongelmatilanteiden pitkittymistä ja pahentumista. Vuoden 2022 aikana lisättiin seuraamusmaksuihin liittyvää osaamista ja siihen liittyviä prosesseja kehitettiin usean substanssin alueella. Tämä työ jatkuu myös seuraavien vuosien aikana.

Elintarvikeketjun valvonnan koordinaatioryhmän mukaan erityisiä onnistumisia vuonna 2022 olivat:

• Valmiutta ja varautumista on parannettu ja siinä on onnistuttu.
• Elintarvikeketjun rikollisen toiminnan estämisessä ja etäkaupan valvonnassa on edistytty. Takaisinvedot on hoidettu tehokkaasti.
• Eläin- ja kasvitautiepidemioiden hoidossa onnistuttiin.
• Valvonnalla mahdollistettiin tuotteiden tuonnin ja viennin onnistuminen.

Haasteita viranomaistoiminnalle aiheuttivat erityisesti vakavat eläintaudit, mutta myös Ukrainan sota ja sen moninaiset vaikutukset, ”uudet” riskit ja niiden hallinta (esim. PFAS-yhdisteet), sekä usean valvontasektorin merkittävät lainsäädäntömuutokset. Edelleen on myös edistettävä valvonnan yhdenmukaisuutta ja tasapuolisuutta. Tehtävien priorisointia on jatkuvasti kehitettävä riittävien resurssien varmistamiseksi. Ruoan terveellisyyden suhteen ollaan myös menossa kielteisempään suuntaan. Tähän on vaikuttanut mm. ruoan hinnan nousu, sekä koronapandemian aiheuttamat muutokset joukkoruokailun käytössä.

Elintarvikeketjun valvonnan koordinaatioryhmän johtopäätösten mukaan valvonnan erityisiä kehittämiskohteita ovat:

• Rajavalvontaa (sisämarkkina- ja kolmasmaatuonti) tulee kehittää edelleen mm. petoksellisen toiminnan estämiseksi sekä valvonnan sujuvoittamiseksi.
• Tietojärjestelmien kehittämistä tulee jatkaa.
• Valvonnan yhdenmukaisuutta, oikeellisuutta ja vaikuttavuutta tulee edistää.
• Valvonnan henkilöstöresursseista ja työn veto- ja pitovoiman lisäämisestä tulee huolehtia.

Edellisenä vuonna ryhmän tunnistamien erityisten kehittämiskohteiden osalta edistyminen vuonna 2022 todettiin pääosin varsin hyväksi, vaikka osa kehittämiskohteista onkin luonteeltaan pidemmän aikavälin tavoitteita. Nämä kehittämiskohteet olivat: 1) Valmiuden ja varautumisen kehittäminen on edelleen tärkeää, 2) Tietojärjestelmien ja sähköisen asioinnin kehittämistä tulee jatkaa ja siinä tulee ennakoida lainsäädäntömuutokset sekä osallistaa käyttäjät mukaan valmisteluun, 3) Valvonnan riittävien resurssien varmistaminen on tärkeää muun muassa hyväksikäyttäen valvonnasta perittyjä maksuja. Tietojärjestelmiä ja sähköistä asiointia on edelleen edistetty aktiivisesti, mutta osa hankkeista on kuitenkin viivästynyt ja tarpeita on edelleen paljon.

2 Monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman tehokkaan toiminnan varmistamiseksi toteutetut toimenpiteet ja niiden tulokset

Kukin toimivaltainen viranomainen vastasi ensisijaisesti itse oman toimintansa laadusta ja siihen liittyvästä toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden todentamisesta. Koko valvontaverkoston onnistumista arvioitiin erityisesti elintarvikeketjun valvonnan vaikuttavuustunnuslukujen (Kappale 1) ja muiden tunnuslukujen avulla. Valvontaverkoston onnistumista arvioitiin lisäksi Elintarvikeketjun valvonnan koordinaatioryhmässä, Ruokaviraston järjestämissä sektorikohtaisissa katselmuksissa sekä Elintarvikeketjulinjan yhteisessä johdon katselmuksessa. Arviointi- ja ohjauskäyntejä tehtiin hieman enemmän kuin aikaisempina koronapandemiavuosina. Kevätkaudella 2022 käyntejä jouduttiin edelleen peruuttamaan tai siirtämään pandemiasta johtuvien rajoitusten takia.

2.1 Kasvintuotanto

Kasvintuotannolle VASUssa asetettujen vaikuttavuustavoitteiden voidaan arvioida toteutuneen hyvin. Etä- ja hybriditarkastukset vakiintuivat osaksi normaalia toimintaa.

Valvontaviranomaisten toimenpiteillä varmistettiin, että toimijat tuntevat säädösten vaatimukset, toimivat niiden mukaisesti, ja että markkinoilla olevat tuotteet ovat säädösten mukaisia. Kasvinterveyden tila on hyvä ja tuotantopanokset täyttivät niiden laadulle ja turvallisuudelle asetetut vaatimukset. Tämä tukee huoltovarmuutta ja vahvistaa turvallista ruokajärjestelmää.

Kasvintuotannon sektoreilla havaitut puutteet johtuivat usein toimijoiden ja viljelijöiden tietämättömyydestä tai ymmärtämättömyydestä säädösten vaatimuksista. Osa poikkeamista kuitenkin johtui myös tahallisuudesta ja välinpitämättömyydestä. Valvonnassa seurataan, onko petosten määrä nousussa. Tarvittaessa asiaan on puututtava yhteistyössä muiden viranomaisten, kuten poliisin ja verohallinnon kanssa. Etäkauppa on kasvava trendi kaikilla sektoreilla, joten sen valvontaan kohdennetaan resursseja nykyistä enemmän.

Kasvinterveyteen kohdistui kasvipassijärjestelmän ketjuauditointi marraskuussa 2022 ja siinä todettiin neljä poikkeamaa. Ruokaviraston Elintarvikeketjulinjan sisäisen auditoinnin aihe oli uuden henkilön perehdytys. Kasvinterveys- ja lannoiteyksikössä tehtiin yksi laaja arviointi- ja ohjauskäynti aiheesta etätarkastusten sopivuus kasvinterveyden, metsäviljelyaineiston ja lannoitetoiminnan valvontaan. Kasvianalytiikan laboratorio läpäisi FINAS-akkreditointipalvelun uudelleenarvioinnin ja akkreditoinnin piiriin saatiin seitsemän uutta testiä. Tulosten luotettavuutta ja kansainvälistä vertailtavuutta varmennettiin osallistumalla seitsemään kansainväliseen pätevyystestiin. Siemenyksikön toimintaan kohdistui yksi ulkoinen auditointi. Euroopan kasvilajikeviraston (CPVO) teki auditoinnin, joka kohdistui lajiketestaustoimintaan. Auditoinnissa havaittiin yksi poikkeama. Akkreditointia vastaava status säilyi eli Ruokaviraston tekemät lajikekuvaukset hyväksytään EU:ssa. Siemenyksikköön kohdistui viisi sisäistä auditointia. Yksikössä tehtiin myös 10 ohjaus- ja arviointikäyntiä, joiden perusteella voidaan todeta, että tehty tarkastustyö on hyvällä tasolla.

2.1.1 Kasvinterveys

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikutti Venäjältä tuotavaan puutavaraan ja siihen kohdistuviin tarkastuksiin. Tuonti päättyi kokonaan kesällä 2022. Venäjänpuun tuonnin loputtua on seurattava ja arvioitava mahdollisten uusien tuontikanavien kasvinterveydellisiä riskejä.

Suomen kasvinterveyden tila pysyi hyvänä, koska uusia kasvintuhoojia ei todettu asettuneen Suomeen pysyvästi. Suomesta löytyi kuitenkin ensimmäistä kertaa tomaatin ruskokurttuvirusta kahdelta viljelmältä oireettomista, satoa tuottavista kasveista. Viruksen löytymiseen vaikutti oleellisesti piilosaastuntanäytteiden ottaminen sekä kartoituksen luotettavuuden nostaminen. EU:n jäsenmaat notifioivat runsaasti tomaatinruskokurttuviruslöydöksistä, jonka vuoksi sen runsastumiseen suomalaisessa tuotannossa tulee varautua.

Kasvintuhoojien kartoituksissa painopisteenä oli kasvihuonetuotannon tuhoojat.

Kasvinterveys- ja taimiaineiston valvontarekisteriin kuului vuonna 2022 noin 5 700 toimijaa. Valvonnasta 25 % suuntautui tuontivalvontaan, 43 % kartoituksiin ja tuotannon valvontaan, 13 % sisämarkkinavalvontaan ja 19 % vientivalvontaan. Tarkastusten toteuma-aste oli 76 %. Valvonnasta 65 % kohdennettiin metsäsektorille, 28 % puutarhasektorille ja 8 % perunasektorille. Yhteensä tehtiin 4 569 tarkastusta ja 5 984 laboratoriotutkimusta. Maahantuonti- ja markkinointikieltopäätöksiä tehtiin 16 kpl kumpaakin.

Kasvinterveyslainsäädäntö korostaa toimijoiden omaa vastuuta kasvinterveysriskien hallinnassa. Sekä kasvipasseja myöntävien toimijoiden (91 %) että puuta ISPM 15-standardin mukaisesti käsittelevien tai käsitellystä puusta puisia pakkausmateriaaleja valmistavien ISPM 15 -toimijoiden (95 %) tarkastukset toteutuivat edellistä vuotta paremmin. Tarkastuksissa annettiin edeltävää vuotta vähemmän huomautuksia (kasvipassitoimijat 23 %, ISPM 15 -toimijat 2 %), joten tulkinta on, että toimijat haluavat noudattaa säädösten vaatimuksia. Tiedonpuute korjautunee säädösten vaatimusten tuntemisen lisääntyessä.

Vientiä varten myönnettiin 11 410 kasvinterveystodistusta, joista suurin osa myönnettiin puutavaralle. Todistuksia myönnettiin 8 % vähemmän kuin vuonna 2021. Ukrainan sodan vaikutukset näkyivät Venäjälle laadittavien vientitodistusten määrässä. Eniten kasvinterveystodistusta vaativia tuotteita vietiin Kiinaan, Saudi-Arabiaan, Egyptiin, Venäjälle ja Turkkiin. Palautteena vientimaista saatiin viisi notifikaatiota koskien vientierissä esiintyneitä rikkasiemeniä sekä terveystodistuksen tai ISPM15-leiman puuttumista. Kasvien vientiprosessin osalta on valmisteltu sähköisen kasvinterveystodistusjärjestelmän (Traces-ePHYTO) pilotoimista. Venäjän eläinlääkintä- ja kasvinterveyslaitos tunnusti helmikuussa Ruokaviraston antamien kirjallisten selvitysten perusteella korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueelta 11 maatilaa tuhoojavapaaksi tuotantopaikaksi.

Valvonnan vaikuttavuutta ja kohdentamista kehitettiin kartoituksien luottamustason nostamisella, piilosaastuntanäytteenotolla ja tuhoojan ilmastonsopivuusanalyysien laadinnalla sekä akkreditoitujen laboratoriomenetelmien käytöllä (92 %). Lisäksi laadittiin selvitys teknologiasta, jota voitaisiin hyödyntää tai kehittää tarkastuksiin kasvintuhoojien varhaisen havaitsemisen parantamiseksi sekä tuhoojatapausten hoitamisessa. Etämyynnin valvonnassa otettiin käyttöön valvontakone ja tehtiin ensimmäinen anonyymi koeosto.

Suomen kasvinterveyden tilaan kohdistuu uhkia globaalin kaupan kasvun, ilmastonmuutoksen ja säädösmuutoksien myötä. Lähimmät saarnenjalosoukkoesiintymät sijaitsevat Pietarissa, minkä vuoksi tuhoojan kartoitusta on tehostettu Suomessa. Versopolte siirrettiin lainsäädännössä karanteenituhoojasta laatutuhoojaksi, joten nähtäväksi jää, aiheuttaako se ongelmia tuotannossa. Laaditun peruna-ankeroisen kansallisen torjuntaohjelman vaikuttavuutta tulee seurata. Suuri osa puutarhatuotannon ammattiviljelyn taimiaineistosta hankitaan muista EU:n jäsenmaista. Esimerkiksi omenan ja mansikan taimet tulevat suoraan tuotantopaikoille lepotilassa, minkä vuoksi niiden sisämarkkinavalvonta on haasteellista.

Toimijoiden, kansalaisten ja sidosryhmien tietämystä lainsäädännön vaatimuksista lisättiin monia viestintäkanavia ja koulutusta käyttäen. Uudet kasvipasseja myöntävät toimijat suorittivat kasvinterveysvastaava verkkokoulutuksen, joka sisältää kasvipassin käytön, kasvintuhoojien omavalvonnan ja kasvien jäljitettävyyden. Puutarha-alan opiskelijoille laadittu oma kasvinterveyden verkkokoulutus julkaistiin vuodenvaihteessa 2021–2022. Saarnipuiden sijaintitietojen kerryttämiseksi toteutettiin kansalaisille suunnattu #BongaaSaarni -kampanja, mikä lisäsikin saarnihavaintojen määrää ja mahdollisti tuhoojan riskikartan laatimisen kartoituksia varten.

2.1.2 Kasvinsuojeluaineet

Vuonna 2022 Ruokaviraston tekemä kasvinsuojeluaineiden käytön valvonta kohdistui metsätaimitarhoihin ja avomaan puutarhakasvien viljelyyn. Ilmoitusten perusteella tai jäämävalvonnan kautta tulleiden tapausten kautta valvontaa kohdistui avomaanviljelyyn ja kasvihuoneviljelyyn. Lisäksi vuonna 2022 valvonta tehtiin yhdelle junarata-alueelle. Kasvinsuojeluaineiden käytön valvontaa (virallinen valvonta) tehtiin lähes suunnitelman mukaisesti. Kahdessa ELY-keskuksessa ei saavutettu tarkastustavoitetta. Virallisessa valvonnassa valvottiin yhteensä 96 toimijaa. Ilmiannon tai kasvinsuojeluainejäämävalvonnan kautta tulleita tapauksia näistä oli neljä kappaletta. Täydentävien ehtojen valvonnan yhteydessä kasvinsuojeluaineiden käyttöä valvottiin noin 0,6 % EU:n suoria tukia ja tiettyjä osarahoitteisia viljelijätukia hakeneista viljelijöistä. Lisäksi vuonna 2022 valvottiin noin 3 % ympäristökorvausta hakeneista tiloista.

Kasvinsuojeluaineiden virallisessa valvonnassa havaittiin puutteita yhteensä 21 toimijalla, mikä vastaa 22 % valvotuista kohteista. Ilmianto- tai jäämävalvonnan kautta tulleista tapauksista kolmella havaittiin puutteita. Valvotuista 31 metsätaimitarhasta puutteita havaittiin viidellä toimijalla yhteensä 6 kpl. Puutteita oli 16 % valvotuista toimijoista. Vuonna 2017 metsätaimitarhoilla havaittiin puutteita 34 % valvotuista kohteista, joten tilanne oli parantunut.  Muissa valvontakohteissa puutteita oli 26 % valvotuista toimijoista. Eniten havaittiin kasvinsuojeluaineen myyntipäällysmerkintöjen rikkomuksia ja puutteita kasvinsuojeluaineiden kirjanpidossa. Kasvinsuojelututkinto sekä ruiskun testaus oli vanhentunut tai se puuttui neljässä tapauksessa kumpaakin.

Täydentävien ehtojen otantavalvonnassa havaittiin kasvinsuojeluaineiden käytön rikkomuksia yhtensä 14 tilalla, yhteensä 23 kpl. Valvonnassa oli yhteensä 258 tilaa.  Täydentävien ehtojen valvonnassa puutteita havaittiin vähemmän kuin vuonna 2021. Laiminlyönti merkitään myös tapauksissa, joissa viljelijä ei toimita kirjanpitoa kasvinsuojeluaineiden käytöstä valvontaa varten.

Tukes tekee kasvinsuojeluaineiden valmistuksen, maahantuonnin, markkinoille saattamisen, markkinoinnin sekä maahantuojien ja jakelijoiden suorittaman käsittelyn ja varastoinnin valvontaa. Tukes osallistui yhdessä Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa yhteisesti koordinoituun kasvinsuojeluaineiden valvontahankkeeseen, jota jatketaan seuraavat kaksi vuotta.

Tukesin valvonnan tavoitteena on valvoa vuosittain noin 5 % Suomessa hyväksytyistä kasvinsuojeluaineista eli noin 20 kasvinsuojeluainevalmistetta. Vuonna 2022 valvontasuunnitelman mukaisessa valvonnassa valvottiin 16 Suomessa markkinoilla olevaa kasvinsuojeluainetta. Vuoden 2022 suunnitelman mukaan valvotuista valmisteista kahdeksassa valmisteessa havaittiin joitakin puutteita, kuten esim. pakkauksen myyntipäällys ei kaikilta osin vastannut lupapäätöstä tai valmisteen lupa ei ollut enää voimassa. Lisäksi kasvinsuojeluainevalmisteita valvottiin ilmoituksiin perustuen reaktiivisessa valvonnassa. Tukesilla ei ollut tarvetta tehdä velvoittavia päätöksiä vuoden 2022 kasvinsuojeluaineiden markkinavalvonta-asioiden käsittelyissä, koska toimijat ryhtyivät vapaaehtoisesti korjaaviin toimenpiteisiin. Tukes nimesi keväällä 2022 Ruokaviraston kemian yksikön EU:n valvonta-asetuksen tarkoittamaksi viralliseksi laboratorioksi kasvinsuojeluaineiden virallisen valvonnan näytteiden analyyseille.

2.1.3 Lannoitevalmisteet

Lannoitelainsäädännössä tapahtui merkittävä muutos, kun uuden EU:n lannoitevalmisteasetuksen soveltaminen alkoi 16.7.2022. Samaan aikaan tuli voimaan myös uusi kansallinen lannoitelaki. Lainsäädännön valmistelu ja toimeenpano vaativat merkittäviä resursseja lannoitevalvonnalta. Tämä huomioitiin pienentämällä laitosvalvonnassa ja tuotevalvonnassa valvottavien kohteiden määriä. Lisäksi kaikki lannoitevalmisteet ovat markkinavalvontalainsäädännön piirissä.

Ukrainan sota ja energian hinta ovat merkittävästi vaikuttaneet erityisesti epäorgaanisten lannoitteiden saatavuuteen ja hintoihin. Tämä on toiminut kannustimena uusien lannoiteraaka-aineiden löytämiseen. Erilaisten jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntäminen sellaisenaan tai käsiteltyinä lannoitevalmisteina on lisääntynyt. Samanaikaisesti puhdistamolietteiden käyttö maataloudessa on ollut vastatuulessa. Myös tavoite turpeen käytön vähentämiseen heijastuu lannoitesektorille. Nämä muutokset on huomioitu valvonnan kohdentamisessa. Lannoitevalmisteiden valvonta toteutettiin valvontasuunnitelman mukaisesti. Lannoitevalmisteiden tuotevalvonnan painopisteenä oli edelleen kiertotaloustuotteet eli teollisuuden sivutuotteet ja jätteet, joita käytetään lannoitevalmisteiden raaka-aineena tai sellaisenaan lannoitevalmisteena. Tarkastuksissa painotettiin raaka-aineiden ja laitoshyväksynnän vastaavuutta. Valvonnassa kiinnitettiin huomiota myös tuoteselosteissa ilmoitettuihin tietoihin ja muihin pakkausmerkintöihin.

Valvontatulosten perusteella Suomessa valmistetut ja markkinoille saatetut lannoitevalmisteet täyttävät pääosin lainsäädännössä niiden turvallisuudelle ja laadulle asetetut vaatimukset eikä erityisiä ongelmia ole esiintynyt. Tuotteiden valvonnassa havaitut vakavat puutteet ovat pysyneet vähäisellä tasolla. Kieltojen määrä oli suurempi kuin viime vuosina, koska valvontaa on kohdistettu aiempaa enemmän toimintoihin, joissa on epäilty olevan puutteita. Kieltoja annettiin yhtäläisesti ammatti- kuin kuluttajakäyttöön suunnatuille tuotteille. Valmistuksen valvonta painottuu hyväksyttyjen laitosten valvontaan. Todetuissa puutteissa korostuu toiminnan muutoksista johtuvat puutteet. Yleisesti ottaen voidaan edelleenkin todeta, että toimijoiden osaaminen ja lainsäädännön tuntemus ovat hyvällä tasolla ja todetut puutteet korjataan pääosin nopeasti.

2.1.4 Siemen

Maatalouden kannattavuus ja viljelijöiden taloudellinen tilanne vaikuttaa siemenkauppaan.  Tuotantopanoksia kuten lannoitteita ja siemeniä ei ole ostettu samalla tavalla kuin aikaisemmin. Toisaalta Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vaikuttaa laajasti maatalouteen ja korostaa huoltovarmuuden merkitystä. Palkokasvien kysyntä ja viljelyalat ovat lisääntyneet.

Kasvukauden 2022 kasvuolosuhteet olivat kohtuullisen hyvät ja sadon laatu oli hyvä lukuun ottamatta härkäpapua, jolle haettiin komissiolta itävyyspoikkeusta. Talvi 2021-2022 oli syysmuotoisten kasvien kannalta vaikea ja ne lähes kaikki tuhoutuivatkin talven aikana. Sertifioidun siemenen hyväksytty tuotantoala oli 39 162 ha.  Viljelystarkastuksissa hylättiin 3,2 % tarkastetusta pinta-alasta, yleisin syy oli hukkakaura. Viljakasvien siementä sertifioitiin edellisiin vuosiin verrattuna vähemmän ja muuta siementä tavanomaiset määrät. Viljakasvien siemenen itävyys oli hyvä.  Hyväksyttyjä siemenpakkaamoita oli 131 kappaletta. Kasvilajikeluetteloon hyväksyttiin 26 uutta lajiketta.

Siemenkaupan markkinavalvonnan painopisteenä olivat sertifioimattoman siemenen markkinoinnin valvonta, valvontanäytteenotto kuluttajille markkinoitavien vihanneskasvien siemenistä sekä ammattikäyttöön tarkoitetuista maisema- ja niittyseoksista, perunan siemenen alkuperävalvonta sekä hylättyjen viljelysten käytön valvonta. Valvontasuunnitelman toteutumisasteen keskiarvo oli 92 %. Puutteita havaittiin valvonnassa yhteensä 47 kpl. Eniten puutteita esiintyi toiminnan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnissä sekä sertifioimattoman siemenen markkinoinnissa. Siemenlain rikkomuksista annettiin yhteensä 20 markkinointikieltoa ja viisi kirjallista varoitusta. Ensimmäinen siemenalaan liittyvä rikostapaus käsiteltiin käräjäoikeudessa ja siihen saatiin ratkaisu.

2.2 Eläinten terveys ja hyvinvointi

Eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille asetetut vaikuttavuustavoitteet saavutettiin pääosin. Eläintautitilanne oli kuitenkin edelleen haastava. Valvonnassa havaitut yksittäiset laiminlyönnit eivät vaikuttaneet laajemmin eläinten terveyteen ja hyvinvointiin tai eläintautien leviämiseen maassa. Hyvinvoinnin otantavalvonnoissa todetut laiminlyönnit osoittavat myös sen, että valvonnan riskiperusteinen kohdentaminen toimii hyvin. Alue- ja paikallistason virkaeläinlääkärijärjestelmä on perusta luotettavalle valvonnalle.

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnassa todettuihin puutteisiin ei ole selvää yksittäistä syytä, vaan kyse on monitahoisista tekijöistä ja ne vaihtelevat eri eläinlajien välillä. Lemmikki- ja harraste-eläinten pitäjien laiminlyöntien taustalla on usein tietämättömyyttä. Vakavimpiin ongelmiin liittyy yleensä eläinten omistajien sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Ammattimaisessa eläintenpidossa laiminlyöntien taustalla on harvemmin tiedonpuute. Tyypillisiä syitä voivat olla eläinten omistajien ja hoitajien turtuminen, jaksamisen väärinarviointi, säädösten noudattamisen kalleus ja alan lisääntyneet tuottavuusvaatimukset.

2.2.1 Eläinten terveys

Vuonna 2022 Suomen eläintautitilanne jatkui edellisen vuoden tapaan haastavana. Korkeapatogeenista lintuinfluenssaa todettiin edelleen luonnonvaraisissa linnuissa runsaasti, ja Ahvenanmaalla todettiin jälleen lohikalojen IHN-tautia yhdessä pitopaikassa. Suomi säilyi kuitenkin edelleen vapaana useimmista strategisesti tärkeistä eläintaudeista. Tuotantoeläinten salmonellatartuntojen määrä pysyi alle 1 % tavoitetasolla. Eläintautilainsäädäntöä noudatettiin pääsääntöisesti hyvin, ja motivaatio eläintautien torjuntaan säilyi hyvänä. Eläintautiepäilyjen ilmoittaminen tapahtui vaatimusten mukaisesti. Todetut ja epäillyt tautitapaukset hoidettiin tehokkaasti, ja suunnitelmallinen eläintautiseuranta täytti pääosin sekä EU-lainsäädännön vaatimukset että kansalliset tavoitteet. Kunnaneläinlääkärien suorittamassa terveysvalvonnoissa jäätiin kuitenkin jonkin verran alle tavoitetason.

2.2.2 Eläinten lääkitseminen

Lääkitsemisen valvonnan tavoitteena on varmistaa lääkkeiden lainsäädännön mukainen hallittu käyttö. Lääkkeiden käyttö eläimille ei saa aiheuttaa vaaraa ihmisille, eläimille tai ympäristölle. Mikrobilääkkeiden käyttö Suomessa oli maltillista tuotantoeläimillä ja tuotantoeläinten patogeenien resistenssitilanne on pääosin hyvä. Vuonna 2021 tuotantotiloille tehtiin yhteensä 74 eläinten lääkitsemisen tarkastusta, mikä on vähemmän kuin edellisinä vuosina. Pääosa tarkastuksista kohdistui nautatiloihin. Tarkastuksista 26 tehtiin meijereiden omavalvonnassa todettujen antibioottijäämien vuoksi. Tarkastuksissa havaittiin puutteita 31 %:lla kaikista valvonnoista.  Vakavia puutteita löytyi kahdelta tilalta.  Aluehallintovirastot jatkoivat myös hevostallien lääkitsemisvalvontoja. Merkittävällä määrällä (52 %) talleista todettiin edelleen puutteita, vaikka määrä oli jonkun verran pienentynyt edellisistä vuosista. Eläinlääkäreiden valvonnan kattavuus laski jälleen alhaiselle tasolle. Aluehallintovirastot tekivät kaksi tarkastuskäyntiä ja 11 hallinnollista valvontaa. Ruokavirasto teki 16 hallinnollista valvontaa. Eläinlääkärien valvonnassa todetut puutteet olivat yleisiä, tähän vaikuttaa se, että valvonnat olivat pääosin epäilyyn perustuvia.

2.2.3 Eläinten merkintä ja rekisteröinti

Vuonna 2022 eriasteisia epäkohtia todettiin 80 %:ssa kaikista valvotuista tiloista. Vakavia puutteita todettiin 30 %:lla pitopaikoista. Tunnistamisen ja rekisteröinnin vakavien puutteiden takia asetettiin aluehallintovirastoissa, ELY-keskuksissa ja kunnissa yhteensä 56 siirtokieltoa. Valvonnalle asetetut määrälliset tavoitteet toteutuivat, kaikkien otantatarkastuksilla valvottavien eläinlajien (naudat, siat sekä lampaat ja vuohet) osalta saavutettiin 3 % valvontavelvoite.

2.2.4 Eläinten hyvinvointi

Tuotantoeläintilojen hyvinvoinnin otantatarkastusten vaikuttavuustavoite on, että vähintään 85 % tarkastetuista tiloista täyttää vaatimukset. Vuonna 2022 tavoitetta ei edelleenkään saavutettu, vaatimukset täyttyivät 71 %:lla tiloista. Tulos selittyy osin sillä, että valvonnan riskiperusteisuutta on edelleen parannettu. Vain yhdellä otantavalvonnan tilalla todettiin aihetta ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin. Kaupallisten eläinkuljetusten valvonnassa tavoitteena on, että vähintään 90 % tarkastetuista eläinkuljetuksista täyttää vaatimukset. Tämä tavoite saavutettiin vuonna 2022. Epäilyyn perustuvien tarkastusten tulokset noudattavat aikaisempien vuosien linjaa. 27 % kaikista käynneistä havaittiin epäkohtia, joiden vuoksi eläinten omistajalle tai haltijalle annettiin joko määräys korjata puutteet määräajassa tai kielto jatkaa eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä. Noin 9 % käynneistä havaittiin vakavia laiminlyöntejä, ja viranomaiset ryhtyivät kiireellisiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Eläinsuojeluvalvonnalle asetettuja määrällisiä tavoitteita ei aivan saavutettu. Otantaan perustuvista tuotantoeläintilojen eläinsuojelutarkastuksista toteutui 89 %, mutta aluehallintovirastojen välillä oli eroja tavoitteiden saavuttamisessa. Myös eläinkuljetusten valvonnassa jäätiin tavoitteesta (toteuma 63 %). Epäilyyn perustuvia eläinsuojelutarkastuksia tehtiin 6089 eli tarkastusmäärät ylittivät edellisen vuoden hienoisen notkahduksen jälkeen taas 6000 tarkastuskäynnin rajan. Kuten edellisenäkin vuonna, suurin osa tarkastuksista kohdistui lemmikkieläinten pitoon.

2.2.5 Sivutuotteet

Sivutuotevalvonnan vaikuttavuutta koskevana tavoitteena on varmistaa, ettei sivutuotteista aiheudu eläintautien leviämisen vaaraa, eikä muutakaan vaaraa ympäristölle, ihmisille tai eläimille. Laitosvalvonnassa todetut puutteet olivat melko vähäisiä, eikä niiden arvioitu aiheuttavan merkittäviä riskejä. Laitosvalvonnan määrällinen tavoite toteutui Ruokaviraston valvonnassa melko hyvin (78 %), ja valvomatta jäi lähinnä laitoksia, joilla ei ollut toimintaa. Kunnaneläinlääkäreille suunniteltujen laitostarkastusten määrää vähennettiin, ja toteuma oli myös melko hyvä (75 %). Tilavalvonnoissa on aiempina vuosina todettu laitosvalvontaa enemmän ja vakavampia rikkomuksia, ja niin oli myös vuonna 2022. Tilavalvontaan kiinnitettiinkin erityistä huomiota, ja erityisesti valvottiin raatojen asianmukaista säilyttämistä ja hävittämistä. Kuolleiden tuotantoeläinten keräilyn toteutuma keräilyalueilla parani erityisesti pienten märehtijöiden osalta (92 %), ja nautojen keräilyaste säilyi hyvänä (96 %).

2.2.6 Eläinlääkinnällinen rajatarkastus

Eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen vaikuttavuustavoitteet saavutettiin: tuonnin mukana ei todettu saapuneen vastustettavia eläintauteja ja tuontielintarvikkeiden ei todettu aiheuttaneen ihmisten sairastumistapauksia. Kaikki eläinlääkinnälliseen rajatarkastukseen ohjautuvat erät tarkastetaan (100 %). Brexitin seurauksena tuontierien määrä on pysynyt korkeana, ja lisäksi kauttakulkuerien määrä kasvoi voimakkaasti loppuvuonna 2022. Ukrainasta sotaa pakenevien henkilöiden lemmikkejä saapui maahan lievennetyin maahantuloehdoin Ruokaviraston tilaston mukaan 1829 kpl. Edellä mainittujen lisäksi muuttunut lainsäädäntö, erityisesti yhdistelmätuotelainsäädäntö, aiheutti suuren neuvonta- ja ohjaustarpeen. Tarkastuksia tehtiin kaikilla kolmella rajatarkastusasemalla yhteensä 2 324 kpl. Elintarvike-eristä (830 kpl) hylättiin eläinlääkinnällisessä rajatarkastuksessa 26 erää (3,1 %). Hylkäysten syinä oli puuttuva todistus (13), ei hyväksytty laitos (9) ja muu syy (4). Kirjallinen huomautus annettiin 10 erälle. Sivutuote-eristä (1057 kpl) hylättiin 14 (1,3 %) ja kirjallinen huomautus annettiin 5 erälle (0,5 %). Hylkäysten syinä oli puutteelliset asiakirjat (9), puuttuva sinetti (1), puutteelliset tunnistetiedot (1) ja muu syy (3). Eläineristä (89 kpl) ei hylätty yhtään erää, mutta yhdelle (1,1 %) annettiin kirjallinen huomautus, syynä puutteellisesti täytetty terveystodistus. EU:n ulkopuolelta maahan tulleiden lemmikkien säädösten vastaisen tuonnin seuraamuksena otettiin käyttöön seuraamusmaksu, joita määrättiin 3 kpl. Hallintopäätöksiä tehtiin 33 kpl lemmikkien laittoman maahantuonnin vuoksi.

2.3 Elintarvikkeet, rehut ja luonnonmukainen tuotanto

Elintarvikkeiden, elintarvikekontaktimateriaalien ja rehujen turvallisuus sekä luomutuotannon vaatimuksenmukaisuus olivat edelleen kokonaisuutena hyvällä tasolla. Elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuteen ja laatuun liittyvät erityistilanteet, kuten epidemiaselvitykset ja takaisinvedot, hoidettiin erittäin tehokkaasti. Toiminnan vaatimustenmukaisuus ja toimijoiden vastuunotto ovat entisestään parantuneet. Kuluttaja voi luottaa elintarvikkeiden ja luomutuotteiden turvallisuuteen ja aitouteen varsin hyvin. Elintarvikevälitteisiä raportoituja epidemioita oli 60 kpl.  Määrä oli edellistä vuotta korkeampi mutta epidemiat eivät olleet kovinkaan laajoja ja sairastuneiden määrät olivat matalammat. Uuteen lainsäädäntöön ja tutkimusvelvoitteisiin varauduttiin tutkimalla PFAS-yhdisteitä ennakkoon. Korkeiden löytyneiden pitoisuuksien ja selvitystyön avulla pystyttiin neuvomaan ja ohjeistamaan elinkeinoa kalarehun käyttöön liittyvistä haasteista. Maitoalalle ja maitoalan yritysten valvojille järjestettiin koulutusta lainsäädännöstä ja valvonnasta.

Elintarviketurvallisuuden valvontasuunnitelmat (elintarvikkeet, rehut, luomu) toteutuivat pääosin suunnitellusti. Elintarvikevalvonnan valvontatietojen julkistamisjärjestelmän, Oiva-järjestelmän puitteissa julkaistujen valvontatulosten mukaan tehdyissä tarkastuksissa edelleen 85 % todettiin vaatimusten täyttyvän erinomaisesti tai hyvin ja yrityksistä 94 % täytti vaatimukset erinomaisesti tai hyvin. Elintarvikealan yrityksiin tehtiin seurantatarkastukset mukaan lukien yhteensä 20544 Oivan mukaista valvontakäyntiä, joka on n. 6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Viranomaisrekistereissä olevien elintarvikehuoneistojen määrä laski jonkin verran. Tämä voi johtua elintarvikelain mukaisen perusmaksun käyttöönotosta vuonna 2022. Rekistereistä poistettiin lopettaneita yrityksiä.

Vakavia puutteita todettiin elintarvikevalvonnassa vain vähän. Yleisimpiä olivat hygieniaan, tilojen soveltuvuuteen ja kunnossapitoon, näytteenottoon sekä pakkausmerkintöihin ja elintarviketietoihin liittyvien vaatimusten täyttämisen puutteet sekä jäljitettävyyteen ja elintarvikekohtaisiin erityisvaatimuksiin liittyvät puutteet.  Kolmansista maista tuotavissa ja sisämarkkinoilla olevista elintarvikkeissa esiintyi enemmän elintarviketurvallisuusriskejä kuin kotimaassa tuotetuissa.

Vaatimukset täyttävien rehuvalvontakohteiden osuus oli näytteiden ja analyysien perusteella 99 % eli oli tavoitteen mukainen. Salmonellaa ei esiintynyt markkinoille saatetuissa elintarviketuotantoeläinten rehuissa, joten salmonellaa koskeva tavoite saavutettiin. Tuontirehujen lisääntyneet salmonellalöydökset haastavat edelleen Suomen hyvää salmonellatilannetta. Suunniteltujen tarkastusten toteuma oli 100 % alkutuotannon osalta ja keskimäärin 87 % muiden rehualan toimijoiden osalta. Kokkidiostaattien jäämiä todettiin toimintavuonna yhdessä rehuerässä yli sallitun enimmäismäärän. Tarkastustyöstä kerätty asiakaspalaute on rehuvalvonnan osalta erittäin positiivista.

Luonnonmukaisen tuotannon valvonta toteutui valvontasuunnitelman mukaisesti. Valvontasuunnitelman kaikki vuositarkastukset pystyttiin tekemään ja kaikki näytteet otettiin luomusäädösten edellyttämällä tavalla. Vuoden 2022 aikana Ruokavirasto uusi kaikki toimijoille suunnatut ohjeet uuden lainsäädännön soveltamisesta sidosryhmiä kuunnellen. Yli 98 % valvontajärjestelmään ilmoittautuneista toimijoista noudatti tuotantoon liittyviä ehtoja, joten vaikuttavuustavoite saavutettiin ja suomalainen kuluttaja voi luottaa luomumerkintöjen oikeellisuuteen.

Elintarvike- ja rehuvalvonnassa suurimpana yksittäisenä syynä vaatimusten täyttymisen puutteisiin oli toimijoiden tietämättömyys vaatimuksista. Tahallista jatkuvaa laistamista vaatimuksista ja selvästi petoksen tunnusmerkit täyttävää toimintaa on myös havaittavissa. Myös osaamisen puute, välinpitämättömyys, taloudelliset vaikeudet tai vaatimusten yksityiskohtaisuus lisäävät puutteita. Oiva-järjestelmä parantaa elintarvikealan toimijoiden tietoja vaatimuksista ja vaatimusten noudattamista. Oiva on myös yhtenäistänyt lainsäädännön vaatimusten tulkintaa ja seuraamusten käyttöä. Rehujen markkinavalvonnassa yleisimmät säännöstenvastaisuudet liittyvät paitsi ravintoainepoikkeamiin myös lemmikkieläinten rehujen ja tuotantoeläimistä erityisesti hevosille tarkoitettujen rehujen pakkausmerkintöihin ja niissä erityisesti kielivaatimuksiin ja markkinointiväittämiin.

Elintarvike- ja rehuvalvonnassa käytetään yleisesti kehotuksia, joilla pyritään saamaan toimija korjaamaan puutteita. Oiva-järjestelmän arvioidaan yhtenäistävän myös pakkokeinojen käyttöä. Oiva lisää myös uusintatarkastuksia, joilla tarkastetaan edellisissä tarkastuksissa havaittujen puutteiden korjaaminen ja varmistetaan epäkohtien poistuminen. Valvonnassa on kuitenkin edelleen panostettava myös perusasioiden hallinnan ja puutteiden korjaamisen varmistamiseen. Tuontielintarvikkeiden (kolmasmaatuonti) valvonnassa erät, joissa havaitaan epäkohtia, hävitetään tai palautetaan lähtömaahan. Kolmansista maista tuotujen ja sisämarkkinoilla olevien rehujen osalta myös rehuerien käsittely epäkohdan poistamiseksi on mahdollista hävityksen ja palautuksen ohella.

Toimintaa arvioitiin vuoden aikana kaikkiaan neljässä eri komission auditoinnissa. Näissä kirjattiin suosituksia seuraavasti; kala-alan auditointi 12 kpl, vierasainevalvonnan auditointi 6 kpl ja lihantarkastus 5 kpl. Yleisauditoinnissa saatiin suljettua jo pitkään auki olleita suosituksia liittyen rehu- ja luomuvalvonnan ennalta ilmoittamattomiin tarkastuksiin. Myös nimisuojattujen tuotteiden valvontaa koskeva suositus saatiin suljettua.  Sekä kala-alan valvonnan auditoinnissa että edellisen vuoden maitoalan auditoinnin yhteydessä auditoijat kiinnittivät huomiota valvonnan itsearviointiin ja todentamiseen sekä oikeellisuuteen sekä alueellisella että valtakunnallisella tasolla.

Rehuvalvonnassa AJO-käyntejä tehtiin suunnitelman mukaisesti kaksi. Lihantarkastuksen ja teurastamovalvonnan osalta auditointikäyntejä tehtiin 2 kpl isoihin teurastamoihin ja 3 kpl pienteurastamoihin.  Muita AJO-käyntejä tehtiin elintarvikevalvonnassa 12 kpl. Vientioikeuksien edellyttämiä auditointeja tehtiin suunnitelman mukaisesti.

Aluehallintovirastojen tekemässä kunnallisten elintarvikevalvontayksiköiden toiminnan seurannassa ja arvioinnissa tullaan siirtymään jatkuvaan arviointiin, jossa erilliset AJO-käynnit ovat osa jatkuvaa arviointia. Vuonna 2022 erillisiä AJO-käyntejä tehtiin 17 kappaletta elintarvikevalvonnan osalta.

3 Monivuotisiin kansallisiin valvontasuunnitelmiin tehdyt muutokset

Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2021-2024 julkaistiin vuoden 2020 lopussa. Sen valmistelussa otettiin huomioon paitsi erilaiset kansalliset strategiat ja tulosohjaussopimukset, myös aikaisemmat valvontatulokset, mahdolliset uudet riskit, uusi tieteellinen tieto, valvontajärjestelmiin kohdistuneiden auditointien tulokset, tiedossa olevat lainsäädännön muutokset sekä muut toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. VASUssa 2021-2024 on sovittu yhteiset kehitysteemat, jotka osaltaan edistävät strategisten päämäärien toteutumista.

Yhteisten kehittämisteemojen, aikaisempien valvontatulosten ja muiden vaikuttavien asioiden pohjalta kullekin sektorille laadittiin monivuotinen toimenpidesuunnitelma viranomaisvalvonnan erityisistä valtakunnallisista painopisteistä vuosille 2021-2024. Toimenpidesuunnitelmia tarkastellaan ja tarvittaessa päivitetään vuosittain. Yhdessä säännöllisesti toteutettavan, riskiperusteisen viranomaisvalvonnan kanssa näillä toimenpiteillä pyritään varmistamaan jatkossakin tehokas ja vaikuttava valvonta, jolla edistetään virallista valvontaa koskevan asetuksen tavoitteita, strategisia vaikuttavuuspäämääriä sekä kansallisten valvontajärjestelmien erityisiä tavoitteita.

Huolimatta toimintaympäristössä tapahtuneista merkittävistä muutoksista (erityisesti Venäjän hyökkäys Ukrainaan) VASUn strategisiin tavoitteisiin ja kehitysteemoihin ei ole tarpeen tehdä muutoksia, vaan ne ovat edelleen tilanteeseen varsin hyvin soveltuvia. Aikaisempien vuosien valvontatulosten, sekä auditointihavaintojen ja muiden havaintojen perusteella VASUn toimenpidetaulukoihin on tarpeen tehdä joitakin pieniä tarkennuksia ja täsmennyksiä esimerkiksi aikataulutuksiin tai valvonnan kohdentumisiin. Esimerkiksi kasvintuotannon alueella kasvintuhoojakartoituksia tullaan kohdentamaan erityisesti avomaakasvustoihin. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnassa jatketaan uusien tietojärjestelmien (ELTE ja ELKE) käyttöönottoa, kehitetään pandemiavalmiutta ympäristöterveydenhuollossa ja varmistetaan varautumisyhteistyötä säteilyvaaran jälkitilanteen hallinnassa ja zoonoottisissa eläintaudeissa (yhdessä elintarvikevalvonnan kanssa), sekä toimeenpannaan uutta lainsäädäntöä.

Valvonta- tai auditointitulosten perusteella jatketaan erityisesti eläinlääkäreiden lääkitsemisen valvonnan sekä kuolleiden tuotantoeläinten hautaamisen valvonnan painotusta. Elintarviketurvallisuuden, rehujen ja luonnonmukaisuuden tuotannon alueella tehdään pieniä aikataulumuutoksia ja kohdennuksia yksittäisten painopisteiden osalta. Kokonaan uusia painopisteitä ovat varautumisyhteistyön varmistaminen (yhdessä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kanssa) ja HACCP-valvonta. Lisäksi käynnistetään histamiinin seurantaprojekti, tehdään vuosittain valvontasuunnitelma Yhteisen kalastuspolitiikan valvontaan sekä käynnistetään elintarvikelisäaineiden ja -aromien saannin seurannan pilotti. Myös muut VASUun kohdistuvat muutostarpeet ovat varsin pieniä, kohdistuen lähinnä pieniin teknisiin muutoksiin.

Eri sektoreilla sovellettaviin riskiluokituksiin ei ole merkittäviä muutostarpeita. Valvonnan riskiperusteisuutta sen sijaan edistetään ja kehitetään jatkuvasti osana normaalia toimintaa.  Elintarvike- ja kontaktimateriaalitoiminnan riskiluokitusohje päivitettiin kevyesti keväällä 2022 ja sitä päivitetään perusteellisemmin lähivuosien aikana.

4 Maksut

Elintarvikeketjun viranomaisvalvonta on suurimmalta osin maksullista. Maksuilla katetaan virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista aiheutuvia kustannuksia. Lisätietoa elintarvikeketjun viranomaistoiminnan maksullisuudesta, viranomaisten taksoista sekä niiden määräytymisperusteista on löydettävissä Ruokaviraston internet-sivuilta.

5 Elintarvikkeet ja elintarviketurvallisuus

5.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Virallista valvontaa on tehty kattavasti ja riskiperusteisesti valvonta-asetuksen (EU 2017/625) mukaisesti. Vaatimuksenvastaisuutta ilmenee, ja tarkastuksia on tarpeen edelleen kohdistaa valvonnan  tulosten ja tulosten analysoinnin perusteella.  Vaatimuksenvastaisuuksiin on puututtu. Vaatimustenvastaisuuksien taustalla on toisaalta elintarvikealan toimijoiden tietämättömyyttä säädöksistä ja velvoitteista, toisaalta toimijoiden tahallista toimintaa. Yleisesti valvonnan tulosten perusteella voidaan todeta, että elintarviketurvallisuuden ja vaatimustenmukaisuuden taso on korkea. Monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman mukaiset tavoitteet saavutettiin suurimmassa osassa valvontajärjestelmiä. Takaisinvetojen määrä hallittiin hyvin ja takaisinvetojen määrän kasvu taittui ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Valvonnan tavoitteet ja niissä onnistuminen on esitetty monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman Osassa 1 ja valvontajärjestelmien osalta Osassa 2.

5.2 Toimijoiden ja laitosten virallinen valvonta

Taulukko 5.2.1a Hyväksytyt laitokset ja niissä tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä.

Taulukko 5.2 kohdat: sammakonreidet ja etanat & hunaja: tyhjiä, koska nämä eivät ole laitoksia ja luvut sisältyvät kotieläintalouden lukuihin; kohta: sulatettu eläinrasva ja proteiinijäännös: tietoa ei kerätä erikseen ja tähän luokiteltuja hyväksyttyjä huoneistoja ei ole. Teoriassa toiminto voi olla toisen toiminnon "sisällä", kohta: elintarvikekontaktimateriaaleja valmistavat laitokset on ilmoitettu kaikki valvonnassa olevat kontaktimateriaalitoimijat ja niihin kohdistunut valvonta.

Taulukko 5.2.1b Rekisteröidyt toimijat ja niissä tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä.

Taulukko 5.2.1c Elintarvikekontaktimateriaaleja valmistavat laitokset ja niissä tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä.

5.3 Viralliset tarkastukset, jotka edellyttävät toimivaltaisten viranomaisten henkilöstön tai edustajien jatkuvaa tai säännöllistä läsnäoloa toimijoiden tiloissa

Taulukko 5.3.1 Toimintatilat, jotka edellyttävät viranomaisten jatkuvaa tai säännöllistä läsnäoloa, niissä tehtyjen virallisten tarkastusten ja hylkäämisten lukumäärä.

Hylkäämiset on raportoitu kappaleina (=ruhojen lukumäärä). Hylkäämisiin on laskettu mukaan vain kokoruhohylkäykset. Taulukon 5.3.1 osalta on huomioitava, että on useita teurastamoita, joilla on hyväksyntä useaan eri eläinlajiin, joten teurastamoiden lukumäärä vaikuttaa tämän vuoksi suurelta.

5.4 Tuotteita/tavaroita koskevat viralliset tarkastukset jaoteltuna horisontaalisen säännön ja elintarvikeryhmän mukaan

Taulukko 5.4.1 Tuotteita ja tavaroita koskevien virallisten tarkastusten lukumäärä, osa 1.

Taulukko 5.4.1 Tuotteita ja tavaroita koskevien virallisten tarkastusten lukumäärä, osa 2.

Taulukossa 5.4 on raportoitu myös virallista teurastamovalvontaa tukevat määritykset (pH-määritykset, keittokokeet, bakteriologiset tutkimukset).

Suomessa elintarvikevalvonta painottuu elintarvikealan toimijoiden toiminnan valvontaan ja yksittäisten elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden valvonta on määrällisesti vähäisempää. Elintarvikehuoneistojen valvontaa toteutetaan Oiva-järjestelmän mukaisesti. Lisätietoja Suomen elintarvikevalvonnan  Oiva-järjestelmästä www.oivahymy.fi -sivuilta. Toiminnan valvonnan kuvausta ei juurikaan voi sisällyttää eri elintarvikkeita/tuotteita koskeviin horisontaalitaulukoihin, koska tällainen valvonta ei kohdistu vain yhteen valvontakohteeseen, kuten esim. kontaminantteihin tai yhteen elintarvikekategoriaan. Tämän vuoksi näissä horisontaalisissa osioissa/taulukoissa on päätetty esittää ainoastaan tuotteisiin kohdistuvia virallisen valvonnan näytteenoton tietoja, niiltä osin kuin ne ovat olleet saatavilla valvontatietorekistereistä erikseen. Raportoituihin näytemääriin sisältyy erillisiä keskusviranomaisen vetämiä projekteja, joiden näytemäärät ja analyysit ovat tiedossa ja taulukoihin vietävissä. Kansallisten valvontaohjelmien näytteenotto on sisällytetty toimijoiden omavalvontaan ja niitä tarkastetaan toiminnan valvonnan yhteydessä. On huomioitava, että näissä taulukoissa olevat tiedot eivät siten kuvaa kokonaisvaltaisesti Suomessa tehtävää elintarvikevalvontaa.  

5.5 Vaatimustenvastaisuudet

Taulukko 5.5.1 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet (hyväksytyt laitokset ja rekisteröidyt toimijat).

* Hunaja-alan toiminta sisältyy rekisteröityihin toimijoihin (Kotieläintalous).

** Sarakkeessa "havaittu virallisissa tarkastuksissa" raportoidaan vaatimustenvastaisuuksia, jotka ovat voineet toistua samalla toimijalla useamman kerran vuoden aikana. Kohdassa hallinnolliset toimet luvut kohdistuvat toimijoihin. Näitä lukuja ei voida suoraan verrata toisiinsa.

Taulukko 5.5.2 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet (tuotteet ja tavarat), osa 1.

Taulukko 5.5.2 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet (tuotteet ja tavarat), osa 2.

Taulukko 5.5.3 Horisontaalisiin sääntöihin liittyvät vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet.

Sarakkeessa "havaittu virallisissa tarkastuksissa" raportoidaan vaatimustenvastaisuuksia, jotka ovat voineet toistua samalla toimijalla useamman kerran vuoden aikana. Kohdassa hallinnolliset toimet luvut kohdistuvat toimijoihin. Hallinnollisista pakkokeinoista ei ole erikseen raportoitu kontaktimateriaalien osalta vaan ne sisältyvät elintarvikelain (MMM) 297/2021 mukaisten hallinnollisten pakkokeinojen yhteismäärään.

Petolliset ja vilpilliset menettelytavat: Hyväksyttyjä elintarvikehuoneistoja koskevia riskosepäilytapauksia oli 21. 11 tapauksessa oli kyse laitostoiminnasta, jota harjoitettiin kokonaan elintarvikevalvonnan ulkopuolella. Usein kyse oli eläintiloilla tapahtuvista laittomista kotiteurastuksista. Maan rajat ylittävä elementti oli mukana 5 tapauksessa. Ilmoitettuja elintarvikehuoneistoja koskevia tapauksia oli yhteensä 35. Maan rajat ylittäviä tapauksia näistä oli peräti 25. Suurin osa maan rajat ylittävistä tapauksista oli sellaisia, joissa laillisesti Suomeen tuodun elintarvikkeen (yleensä liha, marjat) alkuperä muutettiin Suomessa suomalaiseksi. Neljässä tapauksessa oli kyse viranomaisvalvonnan ulkopuolella toimimisesta. Yhdessä rikosepäilytapauksessa kotimaisena myyty mansikka todettiin isotooppitutkimuksen perusteella ulkomaalaiseksi. Yksi kontaktimateriaaleihin liittyvä rikosepäily kuului elintarvikkeiden valmistukseen liittyvään tapaukseen, jossa vakavien hygieniaongelmien lisäksi todettiin lainsäädännön vastaisten kontaktimateriaalien käyttöä. Tapauksen esitutkinta on kesken. Yhdessä elintarvikkeita koskevassa rikosepäilytapauksessa oli kyse uuselintarvikkeiden (sinkkikarnosiini) laittomasta markkinoinnista ja myynnistä.

Lisätietoja:

• Elintarviketurvallisuus Suomessa 2022 (sektorikohtainen valvontaraportti)

6 Muuntogeenisten organismien tarkoituksellinen levittäminen ympäristöön elintarvikkeiden ja rehujen tuotantoa varten

6.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Valvontatulosten perusteella arvioiden Suomessa käytetty kylvösiemen täyttää muuntogeenisiä organismeja koskevassa säädännössä asetetut vaatimukset. Kaikki markkinoitavat siemenestä tuotettavat kasvilajikkeet ovat gm-vapaita. Valvontaa tehtiin asiakirjatarkastuksina, sekä valvontanäytteitä otettiin 5kpl. Kaikkien EU:n ulkopuolelta tulevien siemenerien asiakirjat tarkastetaan mukaan lukien kuuluminen EU:n yhteiseen lajikeluetteloon. Samalla tarkastetaan, onko lajike tuotettu gm-menetelmillä. Lajikeluetteloon hakuvaiheessa varmistetaan, onko lajikkeen jalostuksessa käytetty gm-menetelmiä.

Tehdyn valvonnan perusteella Suomessa ei ole kasvilajikeluettelossa tai siementuotannossa gm-tekniikoilla tuotettuja lajikkeita. Suomeen ei tuotu GM-lajikkeita. Valvontanäytteenoton perusteella Suomessa markkinoitava siemen on gm-vapaata.

6.2 Viralliset tarkastukset

Taulukko 6.2.1 Tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä.

Vuonna 2022 ei tehty asiaan liittyviä kokeita.

Siemenet ja kasvien lisäysaineisto elintarvikkeiden ja rehujen tuotantoa varten= Kaikkien EU:n ulkopuolelta tulevien siemenerien asiakirjat tarkastetaan ml. kuuluminen EU:n yhteiseen lajikeluetteloon. Samalla tarkastetaan, onko lajike tuotettu gm-menetelmillä. Tällaisia asiakirjatarkastuksia tehtiin yhteensä 100kpl.

6.3 Vaatimustenvastaisuudet

Taulukko 6.3.1 Havaitut määräystenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet.

Petolliset ja vilpilliset menettelytavat: Ei havaittu vilpillistä tai petollista toimintaa.

1. Elintarvikkeisiin ja rehuihin liittyvä muuntogeenisten organismien kokeellinen levittäminen = Ei sovellettavissa, koska viljelyssä tai kokeissa ei ole tunnettuja gm-lajikkeita.

2.Elintarvikkeisiin ja rehuihin liittyvä muuntogeenisten organismien kokeellinen levittäminen = Ei sovellettavissa, koska viljelyssä tai kokeissa ei ole tunnettuja gm-lajikkeita.

3.Siementen ja kasvien lisäysaineisto elintarvikkeiden ja rehujen tuotantoa varten= Tutkittiin eriä, ei toimijoita

3.1.Siementen ja kasvien lisäysaineiston sisältämät kielletyt muuntogeeniset organismit= Vuonna 2022 tutkittiin 5 valvontanäytettä gm-analyysein. Analyyseissä ei havaittu GM -merkkejä

3.2.Siementen ja kasvien lisäysaineiston sisältämiä muuntogeenisiä organismeja koskevat merkinnät= Ei sovellettavissa, koska viljelyssä tai kokeissa ei ole tunnettuja gm-lajikkeita.

7 Rehut ja rehuturvallisuus

7.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Rehuvalvonnan strategisena vaikuttavuustavoitteena on varmistaa, että markkinoille saatettujen rehujen koostumus vastaa tuotteista annettuja tietoja ja että ne ovat hyvälaatuisia, turvallisia ja käyttötarkoitukseensa sopivia koko Suomen alueella. Rehuja valvotaan kaikissa rehujen tuotanto-, valmistus- ja jakeluvaiheissa.  Valvontasuunnitelma toteutui rehualan toimijoiden tarkastusten, tuotevalvonnan ja alkutuotannon valvonnan osalta. Sähköisen asioinnin ja raportoinnin kehitystyö vei merkittävästi rehuvalvonnan aikaa ja resurssia. Täydentävien ehtojen tilatarkastusten valvontavelvoite puolittui komission asetuksella. Rehunäytteiden analyysitulosten perusteella Suomessa valmistetut ja markkinoille saatetut rehut täyttävät suurelta osin lainsäädännön vaatimukset. Tarkastusten perusteella rehualan toimijat noudattavat rehulainsäädännön vaatimuksia yleisesti ottaen hyvin, mutta korjattavaakin on. Toimijoiden omavalvontaan liittyvät HACCP-järjestelmät ovat enimmäkseen toimivia. Käytettävissä olevaan resurssimäärään nähden valvonta on hyvin vaikuttavaa. Se, että rehuvalvonta on suureksi osaksi keskitetty Ruokavirastoon, tuo mukanaan asiantuntemuksen ja toimijoiden tuntemisen keskittymän, joka luo merkittävää synergiaa eri rehuvalvonnan osa-alueiden välille ja mahdollistaa valvontaa pienillä resursseilla.

7.2 Viralliset tarkastukset

Taulukko 7.2.1 Laitosten ja niissä tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä.

Taulukko 7.2.2 Virallisten tarkastusten lukumäärä (horisontaaliset säännöt).

7.3 Vaatimustenvastaisuudet

Taulukko 7.3.1 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet (jaoteltu laitosten mukaan).

Taulukko 7.3.2 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet (jaoteltu horisontaalien säännön mukaan).

Petolliset ja vilpilliset menettelytavat: Laitosvalvonnassa ja tuotevalvonnassa ei ollut todennettuja havaintoja petollisista ja / tai vilpillisistä menettelytavoista.

8 Eläinten terveyttä koskevat vaatimukset

8.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Kokonaisuutena vesiviljelypitopaikkojen riskiperusteisen valvonta onnistui vuonna 2022 heikosti. Alle puolet suunnitelluista tarkastuskäynneistä saatiin tehtyä. Tarkastusten toteutumisessa oli kuitenkin merkittäviä alueellisia eroja ja osassa maata valvonta onnistui hyvin. Merkittävin syy tarkastuskäyntien puuttumiselle on oletettavasti pula resursseista ja osin myös motivaation puute. Joissain tapauksissa kyse voi olla myös tiedon kulussa olevista ongelmista. Tehty valvonta ei aina päädy keskusviraston tietoon. Hyväksyttyjen pitopaikkojen määrä on vähentynyt vuonna 2021 muuttuneen lainsäädännön vuoksi. Ahvenanmaan tarkastusmäärät ovat mukana raportissa.  

Eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin valvonnassa saavutettiin määrälliset tavoitteet. Valvonta painottui erityisesti lammas- ja vuohieläinten pitopaikkojen valvontaan. Edellisvuodesta poiketen vuonna 2022 tehdyissä valvonnoissa todettiin nautatiloilla enemmän puutteita kuin lammas- ja vuohitiloilla. Havaitut puutteet todettiin kuitenkin kautta linjan lievemmiksi kuin aiemmin. Valvonnan tulokset eivät suoraan kuvaa vallitsevaa eläinlajikohtaista eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin säädösten noudattamisen kokonaistilannetta, sillä valtaosa valvotuista kohteista on valikoitunut tarkastettavaksi riskiperusteisesti.

8.2 Viralliset tarkastukset

Taulukko 8.2.1 Tilojen, laitosten ja rekisteröityjen eläinten sekä tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä.

8.3 Vaatimustenvastaisuudet

Taulukko 8.3.1 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet, osa 1.

Taulukko 8.3.1 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet, osa 2.

Eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin puutteiden takia asetettujen siirtokieltojen määrä väheni huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin syy on uudistetun lainsäädännön myötä käyttöönotettu muutos, jonka mukaan lievemmissä tapauksissa eläimiä pitävälle toimijalle annetaan ensin kehotus korjata todetut puutteellisuudet. Hallinnollisesti keveämpienkin keinojen voidaan siis todeta toimivan hyvin, sillä suurin osa toimijoista on noudattanut saamiaan kehotuksia. Maassamme ei ole olemassa keskitettyä tietojärjestelmää, josta olisi raportoitavissa eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin laiminlyöntien takia annettujen oikeudellisten seuraamusten määrät.

Petolliset ja vilpilliset menettelytavat: Petollista toimintaa ei todettu vuonna 2022.

9 Eläimistä saatavista sivutuotteista ja niistä johdetuista tuotteista ihmisten ja eläinten terveydelle aiheutuvien riskien ehkäiseminen ja minimoiminen

9.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Sivutuotevalvonnan vaikuttavuutta koskevana tavoitteena on varmistaa, ettei sivutuotteista aiheudu eläintautien leviämisen vaaraa, eikä muutakaan vaaraa ympäristölle, ihmisille tai eläimille. Laitosvalvonnassa todetut puutteet olivat melko vähäisiä, eikä niiden arvioitu aiheuttavan merkittäviä riskejä eläinten tai ihmisten terveydelle, tai elintarvikkeiden, rehujen tai ympäristön turvallisuudelle. Laitosvalvonnan määrällinen tavoite toteutui Ruokaviraston valvonnassa melko hyvin (78 %), ja valvomatta jäi lähinnä laitoksia, joilla ei ollut toimintaa. Kunnaneläinlääkäreille suunniteltujen laitostarkastusten määrää vähennettiin, ja toteuma oli myös melko hyvä (75 %). Tilavalvonnoissa on aiempina vuosina todettu laitosvalvontaa enemmän ja vakavampia rikkomuksia, ja niin oli myös vuonna 2022. Tilavalvontaan kiinnitettiinkin erityistä huomiota, ja erityisesti valvottiin raatojen asianmukaista säilyttämistä ja hävittämistä. Kuolleiden tuotantoeläinten keräilyn toteutuma keräilyalueilla parani erityisesti pienten märehtijöiden osalta (92 %), ja nautojen keräilyaste säilyi hyvänä (96 %). IHN-kalatautiepidemian johdosta hävitettiin suuria määriä eläintaudin vuoksi lopetettuja tai kuolleita kaloja turvallisesti niin, ettei eläintauti päässyt leviämään.

9.2 Viralliset tarkastukset

Taulukko 9.2.1 Laitosten ja niissä tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä.

Taulukko 9.2.2 Tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä (jaottelu horisontaalisen säännön mukaan).

9.3 Vaatimustenvastaisuudet

Taulukko 9.3.1 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet (jaoteltuna laitosten mukaan).

Taulukko 9.3.2 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet (jaoteltuna horisontaalisen säännön mukaan).

Petolliset ja vilpilliset menettelytavat: Sivutuotteisiin liittyviä rikosepäilytapauksia kirjattiin Ruokaviraston tietojärjestelmään yhteensä 14. Näistä kahdeksaan liittyi tilalla tapahtuvaa kotiteurastustoimintaa viranomaisvalvonnan ulkopuolella. Yhdessä tapauksessa oli maan rajat ylittävä ulottuvuus. Kolme tapausta liittyi valvonnan piirissä olevien hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen toimintaan ja muutaman teurastamon kohdalla on ollut epäilyä sivutuotteiden päätymisestä elintarvikekäyttöön. Ruokaviraston tietoon tulleita sivutuotteisiin liittyviä tutkintapyyntöjä kirjattiin Ruokaviraston tietojärjestelmään vuoden aikana yhteensä kahdeksan.

Vuonna 2022 käsiteltiin oikeudessa lampaiden laajaa laitonta tiloilla tapahtuvaa teurastustoimintaa, jossa tuomioita annettiin mm. terveysrikoksesta, törkeästä eläinsuojelurikoksesta, ympäristön turmelemisesta, rekisterimerkintärikoksesta, veropetoksesta, eläintaudin leviämisvaaran aiheuttamisesta, sivutuotelakirikkomuksesta ja eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain rikkomisesta. Syytettynä oli yhteensä yhdeksän henkilöä.

Lisätietoja:

• Sivutuotevalvonnan raportti 2022 (pdf) (sektorikohtainen valvontaraportti)

10 Eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset

10.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Otantaan perustuvista tuotantoeläintilojen eläinsuojelutarkastuksista toteutui 89 %, mutta aluehallintovirastojen välillä oli eroja tavoitteeseen pääsemisessä. Koko maan osalta tuotantoeläintilojen otantatarkastuksissa havaittujen laiminlyöntien määrä (29 %) on hieman suurempi kuin edellisvuonna (25 %). Tarkastustuloksissa oli eläinlajikohtaisia eroja. Sellaisia laiminlyöntejä, joissa piti ryhtyä eläinsuojelulain mukaisiin kiireellisiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi, havaittiin yhdellä tilalla. 

Kaupallisia eläinkuljetuksia tarkastettiin vakiintuneella tasolla ja tarkastuksista toteutui 63 %.  Suurin osa aluehallintovirastoista pääsi eläinkuljetusten tarkastustavoitteeseensa tai ylittivät sen, mutta teurastamoissa tehtävien eläinkuljetustarkastusten määrissä jäätiin tavoitteesta selkeästi.  Kaupallisten eläinkuljetusten valvonnassa tavoitteena on, että vähintään 90 % tarkastetuista eläinkuljetuksista täyttää vaatimukset. Vuonna 2022 tavoitteeseen päästiin ja laiminlyöntejä havaittiin 6,5 %:ssa tarkastetuista kuljetuksista.

Epäilyyn perustuvia eläinsuojelutarkastuksia tehtiin 6089 eli tarkastusmäärät ylittivät edellisen vuoden hienoisen notkahduksen jälkeen taas 6000 tarkastuskäynnin rajan. Kuten edellisenäkin vuonna, suurin osa tarkastuksista kohdistui lemmikkieläinten pitoon. Epäilyyn perustuvien tarkastusten tulokset noudattavat aikaisempien vuosien linjaa. Noin 27 %:lla kaikista käynneistä havaittiin epäkohtia, joiden vuoksi eläinten omistajalle tai haltijalle annettiin joko määräys korjata puutteet määräajassa tai kielto jatkaa eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä. 9 %:lla käynneistä havaittiin vakavia laiminlyöntejä, ja viranomaiset ryhtyivät kiireellisiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Vuoden aikana tehtiin virallinen eläinsuojelutarkastus 36 teurastamoon, joista puutteita havaittiin kahdeksassa teurastamossa.

10.2 Eläinten hyvinvointi maatiloilla

Taulukko 10.2.1 Tuotantopaikkojen ja tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä sekä havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet.

Kohdassa 10.2. Tuotantopaikkojen lukumäärä: vasikat ja karja on yhdistetty.

Eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä havaittiin 29 prosentilla tiloista, mikä on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Nauta-, lammas, sika- ja broileritiloilla laiminlyöntien osuudet kasvoivat, kun taas munintakana- ja turkistiloilla ne vähenivät. Valvontatulosten tilastollisen analyysin mukaan riskiotanta toimi hyvin. Riskiotantaan kuuluvilla tiloilla oli suurempi riski laiminlyönneille (33 %) kuin satunnaisesti valituilla tiloilla (20 %). 127 tilan valvonnassa käytettiin täydentävien ehtojen valvonnan eli myös muiden kuin eläinten hyvinvoinnin sektoreiden painotuksia. Eläinten hyvinvoinnin riskiotanta toimi täydentävien ehtojen riskiotantaa paremmin. Valvonnassa painotettiin pääosin satunnaisesti valittuja munintakanatiloja.

Tarkastetuilla nautatiloilla havaittiin laiminlyöntejä hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Sekä vasikoilla että yli 6 kk:n ikäisillä naudoilla laiminlyönnit ovat pysyneet samoina useiden vuosien ajan, liittyen yleisimmin pitopaikan puhtauteen ja turvallisuuteen sekä tilavaatimuksiin ja eläinten hyvinvoinnista huolehtimiseen. Nautatilojen painotettu otanta toimi hyvin, sillä painotuksilla valituilla tiloilla oli suurempi riski laiminlyönneille. Riskitekijöistä tilastollisesti merkitseviksi tai lähes merkitseviksi osoittautuivat tilan aiemmat puutteet eräissä valvonnoissa sekä se että eläinten hyvinvointikorvausta hakeneelle tilalle ei ollut myönnetty tukea. Nautatiloilla, joille oli annettu eläinsuojelulain mukaisia neuvoja, oli tilastollisesti merkitsevästi suurempi riski laiminlyönnille.

Lammastiloilla laiminlyöntien osuus nousi selvästi edellisvuodesta ja myös laiminlyöntejä tilaa kohti laskettuna oli edellisvuotta enemmän. Yleisin yksittäinen puute lampailla oli riittämätön eläimille sopivan rehun saanti. Muutoin lampailla yleisimmät laiminlyönnit koskivat eläinten hyvinvoinnista huolehtimista. Riskiotannan lammastiloilla oli satunnaisotannan tiloja enemmän puutteita, mutta ero ei kuitenkaan pienessä aineistossa ollut tilastollisesti merkitsevä.

Sikatiloilla laiminlyöntien osuus nousi huomattavasti kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Myös tilaa kohti laskettuna puutteiden määrä lisääntyi (keskimäärin 3.8). 44 % havaituista laiminlyönneistä koski ainakin välillisesti sikaloiden/sikojen puhtautta. Muut laiminlyönnit liittyivät pitopaikan rakennusten ja laitteiden kuntoon ja turvallisuuteen, sairastuneista ja vahingoittuneista sioista huolehtimiseen sekä lääkinnällisestä hoidosta vaadittavan kirjanpitoon.  Riskiotannan sikaloissa oli satunnaisotantaa enemmän puutteita, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Valvonnassa painotettiin munivien kanojen pitopaikkoja, jotka valittiin pääosin satunnaisesti. Laiminlyöntejä oli edellisvuotta vähemmän. Häkkikanaloissa oli avokanaloita enemmän puutteita, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tilaa kohti laskettuna laiminlyöntien lukumäärät eivät juurikaan eronneet eri pitomuodoissa. Viiteitä eläinmäärän mahdollisesta vaikutuksesta saatiin, sillä pienemmillä tiloilla oli enemmän puutteita. Ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Havaitut puutteet liittyivät hälytyslaitteisiin, kynsien hiomavarusteisiin, asianmukaiseen lopettamiseen sekä lääkekirjanpitoon.

Turkiseläintiloilla puutteiden osuus laski edellisestä vuodesta. Laiminlyönnit liittyivät pitopaikan pohjan turvallisuuteen, häkin pohjaverkon vaatimuksiin sekä eläinten terveydestä tai hyvinvoinnista taikka sairastuneista ja vahingoittuneista turkiseläimistä huolehtimiseen. Yhdellä tilalla ei lääkinnällisestä hoidosta pidetty kirjaa. Valvonnassa painotettiin minkki- ja supikoiratiloja.

Vain kahdella broileritilalla ja yhdellä vuohitilalla raportoitiin laiminlyönti.

Maatilojen riskiperusteista valvontaa tullaan edelleen kehittämään ja parantamaan, mm. siirtymällä tilastollisessa analyysissä ja otantojen määrittelyssä monen muuttujan malliin. Lisäksi vuonna 2023 valvonnan tehostamiseksi tullaan panostamaan rekisteri-ilmoitusten ajantasaisuuden ja laadun parantamiseen erityisesti siipikarjan osalta. Broileritiloja painotetaan vuoden 2023 valvonnassa. Suunnitelmissa on myös elinkeinovetoinen sikojen hyvinvoinnin edistämishanke. Myös maatilavalvonnan ohjaus- ja arviointikäyntejä aluehallintovirastoihin suunnitellaan tulevaisuudessa.

10.3 Eläinten hyvinvointi kuljetuksen aikana

Taulukko 10.3.1 Tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä sekä havaitut vaatimustenvastaisuudet (määrä ja luokka) ja niistä aiheutuneet toimenpiteet.

Eläinkuljetuksissa laiminlyöntien osuus (6,5 %) tarkastuksissa oli hivenen aiempia vuosia alhaisempi. Epäkohtia todettiin yhteensä 25 kuljetuksessa 401:stä ja yksittäisiä epäkohtia havaittiin kaikkiaan 45 kappaletta. Epäkohdat olivat pitkälti samoja kuin edellisinäkin vuosina. Eniten havaittiin puutteita kuljetusasiakirjoihin, kuljettajien pätevyystodistuksiin ja eläinkuljettajalupiin liittyvissä vaatimuksissa (29 kpl, joka on 64 % kaikista havaituista). Toiseksi eniten yksittäisiä epäkohtia ilmeni kuljetusvälineen kunnossa ja turvallisuudessa (7 kpl). Kolmanneksi eniten puutteita havaittiin kuljetuskäytännöissä ja tilavaatimusten noudattamisessa (5 kpl). Lopetusvälineitä ei ollut saatavilla neljässä kuljetuksessa. 

Vuonna 2022 eläinkuljetustarkastuksia pyydettiin edelleen kohdentamaan myös hevosten ja välityseläinten kuljetuksiin. Hevoskuljetuksia tarkastettiin yhteensä 31 kpl, joista kahdeksassa havaittiin epäkohtia. Epäkohtien osuus hevoskuljetuksissa oli siis 26 %. Yhdessä kuljetuksessa oli irtotavaroita hevosten kuljetustilassa ja kuljetusvälineen lattia oli huonokuntoinen. Kolmessa kuljetuksessa ei ollut mahdolliseen lopetukseen tarvittavia välineitä. Muut epäkohdat olivat luvan, pätevyystodistuksen tai kuljetusasiakirjojen puuttumisia. 

Porojen kuljetuksia tarkastettiin teurastamoissa sekä kuljetuksen lähtöpaikassa eli siellä missä eläimet lastataan kuljetusvälineeseen. Yhteensä tarkastettiin 14 kuljetusta, joista seitsemässä todettiin laiminlyöntejä (50 %). Neljässä kuljetuksessa oli puutteellinen merkintä eläinkuljetuksesta. Yhdessä kuljetusvälineessä oli puutteellinen valaistus. Muut epäkohdat olivat luvan, pätevyystodistuksen tai kuljetusasiakirjojen puuttumisia. Välityseläinkuljetuksia tarkastettiin 5 kpl ja kahdessa vasikkakuljetuksessa oli asiakirjapuutteita. 

Edelleen asiakirjoihin liittyvät puutteet aiheuttivat eniten laiminlyöntejä. Suoranaisesti eläinten hyvinvointiin vaikuttavia olivat eläinten toisistaan erotteluun ja kuljetusvälineen kuntoon liittyvät puutteet. Kuljetusvälineeseen liittyvistä puutteista suurin yksittäinen oli eläinkuljetuksesta kertovan merkinnän puuttuminen, mikä vaikuttaa eläinten hyvinvointiin välillisesti, jos muut liikenteessä liikkujat eivät tunnista autoa eläinkuljetusvälineeksi. 

Viranomaisten toimintaa ja toimijoiden lainkuuliaisuutta tullaan edelleen parantamaan ohjeistuksen, koulutuksen, tiedotuksen sekä kohdistetun valvonnan kautta.

10.4 Eläinten hyvinvointi lopetuksen yhteydessä

Vuoden aikana tehtiin 43 virallista eläinsuojelutarkastusta 41 teurastamoon. Yhteensä toiminnassa olleita teurastamoja oli 57, joista osassa toimintaa oli vain lyhyen ajan tai yksittäisiä päiviä vuodesta.

Epäkohtia havaittiin 11 teurastamossa, joista kolmelle annettiin eläinsuojelulain mukaisia määräyksiä täyttää velvollisuutensa annetussa määräajassa. Yksittäisiin epäkohtiin oli puututtu neuvonnallisin keinoin, neljässä teurastamossa epäkohtiin ei kuitenkaan ollut puututtu lainkaan. Asiassa on annettu ohjausta ja neuvontaa valvojille. Edellisten vuosien tapaan teurastamojen tarkastuksilla havaituista epäkohdista suurin osa johtui laitoksen puutteellisesta omavalvontamenettelystä. 12:ssa (21 %) toiminnassa olleista teurastamoista ei ole tehty viimeisen kahden vuoden aikana virallista eläinsuojelutarkastusta. Teurastamojen teurastustoiminta on kuitenkin virkaeläinlääkärin valvonnassa, mutta valvonnan dokumentointi on ollut puutteellista. Teurastamot, joissa ei tehty yhtään dokumentoitua tarkastusta viimeisen kolmen vuoden aikana, ovat pieniä, kausiluonteisesti toimivia teurastamoja.

Vuodelle 2023 on suunniteltu neljä teurastamojen arviointi- ja ohjauskäyntiä, jotka painottuvat eläinten hyvinvoinnin sekä merkinnän ja rekisteröinnin valvonnan arviointiin.

11 Suojatoimenpiteet kasvintuhoojien torjumiseksi

11.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Yleisesti ottaen Suomen kasvinterveyden tila pysyi hyvänä, koska uusia kasvintuhoojia ei todettu asettuneen Suomeen pysyvästi. Suomesta löytyi kuitenkin ensimmäistä kertaa tomaatin ruskokurttuvirusta kahdelta viljelmältä oireettomista, satoa tuottavista kasveista. Ruskokurttuviruksen löytymiseen vaikutti oleellisesti piilosaastuntanäytteiden ottaminen sekä kartoituksen luotettavuuden nostaminen (91 %/1 %). Sekä kasvipasseja myöntävien toimijoiden (91 %) että puuta ISPM 15-standardin mukaisesti käsittelevien tai käsitellystä puusta puisia pakkausmateriaaleja valmistavien ISPM 15 -toimijoiden (95 %) tarkastukset toteutuivat edellistä vuotta paremmin. Tarkastuksissa annettiin edeltävää vuotta vähemmän huomautuksia (kasvipassitoimijat 23 %, ISPM 15 -toimijat 2 %). ISPM 15 -toimijoiden puutteiden osalta vuoden 2021 raportissa on virhe, sillä huomautukseksi oli kirjattu myös se, jos toimija ei ollut ottanut Touko-asiointipalvelua käyttöön. Näin ollen vuoden 2021 puuteiden määrä on ollut vähäisempi kuin mitä raportissa on kirjattu.

Kasvipassitoimijoiden osalta eniten puutteita havaittiin rekisteritietojen päivittämisessä ja taimimyymälöiden ja tukkujen kasvipassin käytössä, omavalvonnan kirjauksissa ja jäljitettävyydessä. Taimimyymälöissä ja tukuissa oli tuotantopaikkoja enemmän toimijoita, joille tarkastus tehtiin ensimmäistä kertaa. ISPM 15 -toimijoille huomautus annettiin yleisimmin leimamerkissä tai puun alkuperädokumenteissa olevista puutteista tai niiden kokonaan puuttumisesta. Myönteinen asia on, että toimijat haluavat noudattaa säädösten vaatimuksia, eli huomautusten määrä johtui yleensä tiedonpuutteesta, mikä korjautunee säädösten vaatimusten tuntemisen lisääntyessä.

11.2 Viralliset tarkastukset

Taulukko 11.2.1 Toimijoiden ja virallisten tarkastusten lukumäärä.

11.3 Vaatimustenvastaisuudet

Taulukko 11.3.1 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet.

Petolliset ja vilpilliset menettelytavat: Vuonna 2022 annettiin eri asteisia huomautuksia tarkastuspöytäkirjaan yllä mainittujen toimijoiden toiminnan vaatimustenvastaisuuksista.

12 Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattaminen ja käyttö sekä torjunta-aineiden kestävä käyttö

12.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Vuonna 2022 kasvinsuojeluaineiden markkinavalvonnassa tehtiin valvontasuunnitelman mukaisesti yhteistyötä pohjoismaisten valvontaviranomaisten kanssa laajemman kuvan saamiseksi kasvinsuojeluaineiden pohjoisista markkinoista. Tukes osallistui yhdessä Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa yhteisesti koordinoituun kolmevuotiseen kasvinsuojeluaineiden valvontahankkeeseen, jota päätettiin jatkaa myös seuraavat kaksi vuotta. Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisessa noudatetaan pääsääntöisesti hyvin lainsäädännön velvoitteita ja myös toimijoiden tietämys kasvinsuojeluaineisiin liittyvistä velvoitteista on hyvällä tasolla. Vuoden 2022 suunnitelman mukaan valvotuista valmisteista muutamissa havaittiin kutenkin puutteita. Kasvinsuojeluaineiden käytön valvonta kohdistui erityisesti metsätaimitarhoihin ja avomaan puutarhakasvien viljelyyn. Metsätaimitarhoja on valvottu edellisen kerran vuonna 2017. Tällöin valvonnassa olleilla toimijoilla havaittiin enemmän puutteita kuin 2022 tehdyssä valvonnassa. Avomaan puutarhakasvien viljelyssä puutteita havaittiin enemmän kuin metsätaimitarhoilla.

12.2 Viralliset tarkastukset

Taulukko 12.2.1 Toimijoiden ja virallisten tarkastusten lukumäärä (kasvinsuojeluaineiden kaupan pitäminen).

Taulukko 12.2.2 Toimijoiden ja virallisten tarkastusten lukumäärä (kasvinsuojeluaineiden ja torjunta-aineiden kestävä käyttö).

Jakelijat/tukkukauppiaat/vähittäismyyjät – ammatti- ja/tai harrastuskäyttöön tarkoitetut kasvinsuojeluaineet kohdassa toimijoiden lukumäärä kohdassa on arvo yksi, koska lukumäärästä meillä ei ole tietoa. Kasvinsuojeluaineiden käyttö: Täydentävien ehtojenvalvontamäärissä on mukana 2022 valvottu 0,6 % otantavalvonta. Kasvinsuojeluaineiden käytön kohdassa Muut maatalouskäyttäjät toimijoiden lukumäärä on yksi, koska toimijoiden kokonaislukumäärä ei ole tiedossa.  Osa virallisesta valvonnasta kohdistui myös tuenhakijoihin, jotka eivät olleet osa täydentävien ehtojen 255 toimijan otantavalvonnassa. Kohdassa Muut ammattikäyttäjät arvo 1, koska muiden toimijoiden kokonaismäärä ei ole tiedossa. Muina toimijoina tarkastettiin vuonna 2022 metsätaimitarhoja sekä yksi junarata-alue.  

12.3 Vaatimustenvastaisuudet

Taulukko 12.3.1 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet (kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattaminen).

Taulukko 12.3.2 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet (kasvinsuojeluaineiden ja torjunta-aineiden käyttö).

Petolliset ja vilpilliset menettelytavat: Ei havaittu.

Lisätietoja:

• Kasvinsuojeluaineiden käytön valvonta 2022 (pdf) (sektorikohtainen valvontaraportti)

13 Luonnonmukainen tuotanto ja luonnonmukaisten tuotteiden merkinnät

13.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Luonnonmukaisen tuotannon valvonnan organisointi ja yleiset tavoitteet on kuvattu monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa osassa 1 ja 3. Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2021-2024 - Ruokavirasto

Tarkemmat määrälliset ja laadulliset tavoitteet valvontatoimille on kuvattu Luonnonmukaisen tuotannon vuosisuunnitelmassa Dnro 6399/04.02.00.00/2021. Valvonta toteutui suunnitelman mukaisesti. Valvontasuunnitelman kaikki vuositarkastukset pystyttiin tekemään, toimijoille tehtiin suunnitellut ylimääräiset tarkastukset ja näytteet otettiin luomusäädösten edellyttämällä tavalla.

Sääntöjen yleistä noudattamista mitataan valtion talousarvioon kirjatulla vaikuttamistavoitteella, että vähintään 96 % toimijoista on noudattanut luomusäädökset. Yli 98 % valvontajärjestelmään ilmoittautuneista toimijoista noudatti tuotantoon liittyviä ehtoja, joten vaikuttavuustavoite saavutettiin ja suomalainen kuluttaja voi luottaa luomumerkintöjen oikeellisuuteen.

Sääntöjen yleistä noudattamista mitattiin myös mm kolmevuotisen painopisteen avulla. Luomuvalvonnan kolmevuotiseksi yhteiseksi painopisteeksi valittua teemaa, petosten torjuntaa, jatkettiin kokonaisarviolla toimijan kirjanpidosta - huomioiden luomusuunnitelma ja sen mukainen toteutus, sekä kirjanpidon selkeys. Painopisteen arvosana oli A tai B yli 90 % toimijoilla. Tulosten nojalla on havaittavissa tarvetta edelleen täsmentää luomutoimijoille kirjanpidon tärkeyttä ja kirjaamisten merkitystä, tuotantotapamerkinnän luotettavuuden varmistamiseksi.

Erityisenä tavoitteena vuodelle oli varmistaa, että luonnonmukaisen tuotannon toimijat saavat riittävästi tietoa v. 2022 sovellettavaksi tulleista tuotantoehdoista. Toimijoille suunnatut ohjeet uuden lainsäädännön soveltamisesta uusittiin sidosryhmiä kuunnellen. Ohjeet julkaistiin Ruokaviraston nettisivuilla  https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/yritykset/luomun-lomakkeet-ja-ohjeet/. Tulevina vuosina mitataan miten hyvin uusituilla ohjeilla on pystytty varmistamaan sääntöjen yleistä noudattamista.

Komission asetuksen 889/2008 liitteen XIIIc) mukaiset valvontatiedot vuodelle 2022 on toimitettu ofis-järjestelmän kautta DG Agrille.

Lisätietoja:

• Luonnonmukaisen tuotannon valvontaraportti 2022 (pdf) (sektorikohtainen valvontaraportti)

14 Suojattujen alkuperänimitysten, suojattujen maantieteellisten merkintöjen ja aitojen perinteisten tuotteiden käyttö ja merkinnät

14.1 Yleispäätelmä saavutetusta vaatimustenmukaisuuden tasosta

Tässä kappaleessa on esitetty EU:n nimisuojalainsäädännöllä suojattujen elintarvikkeiden ja alkoholituotteiden valmistukseen ja myyntiin liittyvät viralliset tarkastukset Suomessa. Suomalaisia nimisuojatuotteita on kaikkiaan 13, joista kymmenen on elintarvikkeita ja kolme alkoholituotteita: https://aitojamakuja.fi/wp-content/uploads/2022/09/nimisuojakartta-v2022.pdf 

Nimisuojattujen elintarvikkeiden valmistusta/tuotantoa tarkastettiin 29 valvontakohteessa. Nimisuojattujen elintarvikkeiden kaupan pitämistä ja markkinointia tarkastettiin 506 tarkastuksella. Määrä oli 101 tarkastusta enemmän kuin vuotta aiemmin. Suojattujen alkuperänimitysten, suojattujen maantieteellisten merkintöjen ja aitojen perinteisten tuotteiden käyttöä ja merkintöjä tarkastettiin ylivoimaisesti eniten (88 %) elintarvikkeiden tarjoilupaikoissa (suurtalouskeittiöt, ravintolat, kahvilat, grilli- ja pikaruokapaikat). Tarkastuksista 8 % kohdistui elintarvikkeiden myyntiin. Toiminnan katsottiin olleen lainsäädännön vaatimusten mukaista 74 % tarkastuksista, pieniä puutteita havaittiin 19 % tarkastuksista ja lainsäädännön vaatimusten vastaisia 7 % tarkastuksista. Edellisenä vuonna lainsäädännön vastaisuuksia todettiin hieman enemmän (9 % tarkastuksista).

Valvira teki nimisuojattujen alkoholituotteiden tuotantotarkastuksen yhdelle sahdin valmistajalle suunnitelmallisen valvontatarkastuksen yhteydessä. Lisäksi Valvira teki yhdelle toimijalle tarkastuksen ennen Suomalainen marjalikööri -tuotteen valmistuksen aloittamista.

14.2 Viralliset tarkastukset

Taulukko 14.2.1 Tehtyjen virallisten tarkastusten lukumäärä.

Tehtyjen tarkastusten lukumäärissä ovat mukana sekä Valviran tekemät alkoholijuomien valmistukseen liittyvät tarkastukset että kuntien elintarvikevalvontaviranomaisten Ruokaviraston ohjauksessa tekemät nimisuojattujen elintarvikkeiden valmistukseen ja myyntiin liittyvät tarkastukset. Sähköisessä kaupankäynnissä tehtyjä tarkastustuloksia ei toistaiseksi ole mahdollista erottaa muusta vähittäismyyntiin tehtyjen tarkastusten tuloksista. Tämä kuitenkin toivon mukaan mahdollista vuoden kahden sisällä. Sähköisen kaupankäynnin tarkastuksia voi nyt olla Tavanomaiset markkinat -tulosten joukossa.

14.3 Vaatimustenvastaisuudet

Taulukko 14.3.1 Havaitut vaatimustenvastaisuudet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet.

Petolliset ja vilpilliset menettelytavat: Ei todettu.

Tarkastusten lukumäärissä ovat mukana sekä Valviran tekemät alkoholijuomien valmistukseen liittyvät tarkastukset että kuntien elintarvikevalvontaviranomaisten Ruokaviraston ohjauksessa tekemät nimisuojattujen elintarvikkeiden valmistukseen ja myyntiin liittyvät tarkastukset. Elintarvikkeiden osalta vaatimustenvastaisiksi on laskettu kohteet, jotka ovat saaneet korjattavaa (C)- tai huono (D)-tarkastustuloksen. Vaatimusten vastaisten arvioiden yhteydessä toimijoille on annettu neuvontaa ja ohjausta. Tarvittaessa toimijaa on kehotettu korjaamaan vaatimustenvastaisuudet ja käytetty hallinnollisia pakkokeinoja.