Nautojen ehdot (eläinten hyvinvointikorvauksen sitoumusehdot 2026)

Pitääkö kaupallisen ostorehun esim. täysrehun tuoteseloste palauttaa Vipu-palvelussa?

Ei tarvitse. Vain karkearehusta tarvitsee olla rehuanalyysi.

Pitääkö ternimaitoa olla, jos tilalla on vain lihanautoja?

Jos tilalla syntyy vasikoita, pitää olla ternimaitoa (laatu mitattuna) tai korviketta. Jos vasikoita ei synny, ei  ternimaitoa tarvitse olla.

Riittääkö että pakastepussiin kirjoittaa ternimaidon päivämäärän ja tuloksen?

Niin voi tehdä, mutta kirjanpitoa pitää säilyttää tukivuoden jälkeen neljä vuotta.

Paljonko tarvitaan tilaa emolle ja vasikalle, jos vasikka ehtii täyttää 6 kk syksyllä?

Jos vasikka on vieroittamaton, niin 10 m² riittää emolle + vasikalle.

Paljonko tarvitaan tilaa imettäjälehmälle ja kolmelle vasikalle?

Imettäjälehmälle ja yhdelle vasikalle 10 m2 ja seuraaville vasikoille 2,25 m2 / vasikka eli yhteensä 14,5 m2.

Pitääkö vasikkaigluissa vaadittu ala löytyä iglun sisältä?

Kuten sisällä olevissa karsinoissakin, ala vaaditaan ryhmäiglun sisällä.

Jos karsinassa on alle ja yli 6 kk ikäisiä nautoja, miten alat lasketaan?

Alan laskennassa käytetään eläinten hyvinvointikorvauksen vaatimuksia, jos tilalla on valittuina nautoihin liittyvät toimenpiteet. Esimerkiksi jos on valittu vasikoiden sekä urospuolisten nautojen olosuhteiden parantaminen, tilavaatimus on 2,25m² alle 6 kk naudoille ja 3,5/5,5 m² yli 6 kk urospuolisille naudoille. Jos ei ole valittu toimenpidettä ”urospuolisten nautojen olosuhteiden parantaminen” eikä samassa karsinassa ole emolehmiä, tilavaatimus on myös 2,25m²/eläin yli 6 kk ikäisille naudoille.

Jos karsinassa on lisäksi naaraspuolinen yli 6 kk ikäinen nauta, sen kohdalla noudatetaan urospuolisten nautojen alavaatimusta, jos urospuolisten nautojen toimenpide on valittu.

Jos vasikoiden olosuhteiden parantamista ei ole valittu, riittää niille pohjalainsäädännön vähimmäisvaatimukset 1,5–1,8m²/eläin.

Huomaa myös, että eri sukupuolta olevat yli 8 kk ikäiset naudat eivät voi olla samassa ryhmässä.

Mikä on vieroitettu vasikka?

Tässä toimenpiteessä sillä tarkoitetaan emästä ja imetyksestä vieroitettua vasikkaa.

Mikä on kylmäkasvattamo?

Yleensä kylmäkasvattamo on eristämätön rakennus, jossa esimerkiksi juomavesi pitää lämmittää.

Missä tapauksissa urospuolisia nautoja voi olla samassa ryhmässä naaraspuolisten kanssa?

Merkkaussonnit, siitossonnit ja härät voivat olla naaraspuolisten kanssa samassa karsinassa.

Jos karsinassa on alle ja yli 6 kk ikäisiä nautoja, miten alat lasketaan?

Alan laskennassa käytetään eläinten hyvinvointikorvauksen vaatimuksia, jos tilalla on valittuina nautoihin liittyvät toimenpiteet. Esimerkiksi jos on valittu vasikoiden sekä urospuolisten nautojen olosuhteiden parantaminen, tilavaatimus on 2,25m² alle 6 kk naudoille ja 3,5/5,5 m² yli 6 kk urospuolisille naudoille.

Jos karsinassa on lisäksi naaraspuolinen yli 6 kk ikäinen nauta, sen kohdalla noudatetaan urospuolisten nautojen alavaatimusta, jos urospuolisten nautojen toimenpide on valittu.

Jos vasikoiden olosuhteiden parantamista ei ole valittu, riittää niille pohjalainsäädännön vähimmäisvaatimukset 1,5–1,8m²/eläin.

Huomaa myös, että eri sukupuolta olevat yli 8 kk ikäiset naudat eivät voi olla samassa ryhmässä.

Voiko sama eläinryhmä laiduntaa ja ulkoilla yhtä aikaa?

Ei, pitää olla 90 laidunpäivää + 120 erillistä ulkoilupäivää.

Milloin voi laiduntaa?

Kalenteriin sidottua laidunnusajankohtaa ei ole. Laiduntaa voi silloin, kun laitumella on syötävää.

Voiko emo- ja lypsylehmiä laiduntaa ja ulkoilla yhtä aikaa?

Ei, pitää olla 90 laidunpäivää + 120 erillistä ulkoilupäivää.

Milloin voi laiduntaa?

Kalenteriin sidottua laidunnusajankohtaa ei ole. Laiduntaa voi silloin, kun laitumella on syötävää.

Jos eläin täyttää elokuussa 2 vuotta ja eläinten hyvinvointikorvauksen toimenpiteeksi on valittu lypsylehmien laidunnus, pitääkö eläintä laiduntaa 90 pv?

Riittää, että se on muiden laiduntavien lehmien mukana loppusyksyn. Kirjanpito tehdään ryhmätasolla.

Riittääkö 1–2 tunnin laidunnus päivässä?

Ei riitä, eläin ei tässä ajassa saa syötyä riittävästi laidunta.

Laiduntamisessa pitää arvioida:

• onko laidunalaa riittävästi vai riittääkö ala vain ulkoiluun?
• käyvätkö eläimet laitumella ja syövät laidunta?
• onko eläimillä mahdollisuus päästä ulos koko ajan vai vain muutaman tunnin?
• jos käytetään säilörehua (erikseen tai appeen seassa), onko sen määrä/osuus huomattavasti pienempi kuin talviaikaan?

Voiko sama eläinryhmä laiduntaa ja ulkoilla yhtä aikaa?

Ei, pitää olla 90 laidunpäivää + 120 erillistä ulkoilupäivää.

Missä eläimet voivat ulkoilla?

Ulkoilla voi esimerkiksi jaloittelutarhassa (katettu/kattamaton) tai laitumella.

Minkä kokoisessa karsinassa emolehmä ja vasikka saavat olla, pitääkö olla 10 m² kuten vasikoiden olosuhteiden parantaminen -toimenpiteessä vaaditaan?

Emo ja vasikka voivat olla väliaikaisesti 9m² karsinassa. Tämän jälkeen tarvitaan 10 m².

Kaikkia nautatiloja koskevat vähimmäisvaatimukset

Vaatimukset perustuvat seuraaviin säädöksiin muutoksineen: laki eläinten hyvinvoinnista 693/2023 8§ 1 momentti, 20 § 1–3 momentti, 21 § 1–2 momentti, 23 §, 34 § 1 momentti, 36 § ja 37 §, valtioneuvoston asetus nautojen suojelusta 592/2010 6 § 3 ja 4 momentti, 10 § sekä 13 § 2 ja 3 momentti.

• Eläimillä on mahdollisuus toteuttaa liikkumiseen, lepoon, kehon huoltoon, ravinnon etsintään ja muuhun vastaavaan toimintaan sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan.
• Eläinten fysiologiset tarpeet voidaan tyydyttää.
• Eläimille voidaan järjestää asianmukaiset pitopaikat.
• Eläimellä on oltava käytettävissä sopiva lepopaikka.
• Eläinten sairastuessa tai vahingoittuessa niille voidaan antaa asianmukaista hoitoa.
• Eläimiä on hoidettava siten, että niillä on mahdollisuus toteuttaa liikkumiseen, leikkiin, lepoon, kehonhuoltoon, syömiseen, ravinnon etsintään ja ympäristön tutkimiseen sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan.
• Hoidossa olevan eläimen yleisestä hyvinvoinnista sekä puhtaudesta ja muusta sen tarvitsemasta kehonhoidosta on huolehdittava. Eläimen hoidossa on huolehdittava myös asianmukaisista toimista sairauksien ja eläinten vahingoittumisen ennalta ehkäisemiseksi.
• Jos eläimiä pidetään ryhmässä, ryhmän kokoonpanossa on otettava huomioon eläinten sosiaaliset suhteet, ikä, sukupuoli ja koko. Jos eläimet suhtautuvat vihamielisesti toisiinsa tai voivat muusta syystä vahingoittaa toisiaan, ne on pidettävä erillään toisistaan tai niillä on oltava mahdollisuus paeta ja piiloutua muilta eläimiltä.
• Eläinryhmiä yhdistettäessä ja tuotaessa uusia eläimiä ryhmään erityistä huomiota on kiinnitettävä sosiaalisten suhteiden uudelleenmuodostumisesta mahdollisesti aiheutuviin ongelmiin.
• Hoidossa olevien eläinten ruokinnassa ja juotossa on otettava huomioon eläimen fysiologiset tarpeet ja varmistettava, että eläin saa sopivassa määrin hyvälaatuista ravintoa ja vettä tai muuta juotavaa. Ravinnon ja juotavan koostumuksen ja tarjoamistavan on vastattava eläimen fysiologisia tarpeita ja olennaisia käyttäytymistarpeita.
• Nisäkkäiden ja lintujen pysyvässä pitopaikassa on oltava jatkuvasti vettä eläimen saatavilla. Jatkuvasti saatavilla olevaa vettä ei kuitenkaan edellytetä:
  1. vastasyntyneelle tai -kuoriutuneelle eläimelle
  2. eläimelle, jonka vedensaantia on eläinlääketieteellisestä syystä rajoitettava
  3. laajoilla alueilla luonnonmukaisissa olosuhteissa tarhattaville, luonnonvaraisiin eläinlajeihin kuuluville eläimille
  4. poroille silloin, kun saatavilla on rajoituksetta puhdasta lunta
  5. silloin, kun poikkeuksellisen vaikeat sääolosuhteet estävät sulan veden jatkuvan saatavilla pidon
  6. sellaisissa eläinten pysyvissä pitopaikoissa, joissa sulan veden jatkuva saatavilla pito on kohtuuttoman vaikea järjestää eläinten pitomuodosta ja sääolosuhteista johtuvista syistä.
• Jos hoidossa oleva eläin sairastuu tai vahingoittuu:
  1. sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa
  2. sille on annettava riittävä mahdollisuus lepoon
  3. se on tarvittaessa sijoitettava asianmukaiseen tilaan erilleen muista eläimistä
  4. sille on tarvittaessa hankittava eläinlääketieteellistä hoitoa.
• Sairaan tai vahingoittuneen eläimen hoidossa tulee pyrkiä turvaamaan eläimen toimintakyky ja elämänlaatu. Eläin on lopetettava, jos sairauden tai vamman laatu sitä edellyttää.
• Eläimen pitopaikan on oltava materiaaleiltaan, rakenteiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sellainen, että eläimen vahingoittumisen ja sairastumisen vaara, karkaamisvaara ja pitopaikan palovaara on mahdollisimman vähäinen.
• Eläimen pitopaikka on pidettävä riittävän puhtaana, jotta eläimen hyvinvointi ei vaarannu.
• Pitopaikassa havaitut eläimen hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi tai, jos se ei ole mahdollista, ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi vikojen korjaamiseen saakka.
• Eläimen pysyvän pitopaikan on oltava riittävän tilava sekä muutoinkin rakenteiltaan ja varusteiltaan sopiva eläimen fysiologisten tarpeiden sekä niiden olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen, jotka liittyvät liikkumiseen, leikkiin, lepoon, kehonhuoltoon, syömiseen, ravinnon etsintään ja ympäristön tutkimiseen sekä sosiaalisiin suhteisiin.
• Eläintä ei saa pitää jatkuvasti paikalleen kytkettynä eikä sen liikkumista saa jatkuvasti rajoittaa eläimen kääntymisen estävillä rakenteilla. Uusia parsinavettoja ei saa rakentaa ja ottaa käyttöön. Tätä ei sovelleta tämän lain voimaan tullessa toiminnassa olevaan navettaan, jossa pidetään maidontuotantoa varten lehmiä tai hiehoja. Tämän lain voimaan tullessa toiminnassa olevaan navettaan sovelletaan muiden nautojen kuin maidontuotantoa varten pidettävien lehmien ja hiehojen osalta 37 §:n 2 momentissa säädettyä paikalleen kytkemisen kieltoa 1 päivästä tammikuuta 2028. Vasikoiden osalta kieltoa kuitenkin sovelletaan tämän lain tultua voimaan.
• Ryhmässä pidettävän eläimen on voitava väistää toista eläintä. Pitopaikan ruokinta- ja juottolaitteet on suunniteltava, rakennettava ja sijoitettava siten, että eläinten välisestä kilpailusta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa eläinten hyvinvoinnille.
• Eläimellä on oltava käytettävissä sopiva lepopaikka.
• Pihatossa on jokaista alkavaa 10 lypsylehmän ryhmää kohden oltava vähintään yksi juoma-astia tai juottolaite. Muilla kuin lypsylehmillä on jokaista alkavaa 20 naudan ryhmää kohden oltava vähintään yksi juoma-astia tai juottolaite kuitenkin siten, että juoma-astioita tai juottolaitteita on yli 10 naudan ryhmälle oltava vähintään kaksi. Mikäli pihatossa käytetään sellaisia juoma-astioita tai juottolaitteita, joista useampi nauta voi juoda samanaikaisesti, on juomapaikkojen määrän vastattava edellä tarkoitettua juoma-astioiden tai juottolaitteiden määrää.
• Kylmäpihatossa juoma-astioiden tai juottolaitteiden on oltava lämmitettäviä.
• Ympärivuotisesti ulkona kasvatettavilla naudoilla on oltava asianmukaiset ruokinta- ja juoma-astiat.
• Juoma-astioiden tai juottolaitteiden on oltava lämmitettäviä, jollei muutoin pystytä varmistamaan juomaveden sulana ja sopivan lämpöisenä pysymistä.
• Eläinsuojasta ulkotarhaan ja laitumelle johtavien kulkuteiden on oltava naudoille turvallisia ja sellaisia, että naudat eivät tarpeettomasti likaannu minään vuodenaikana.
• Ulkotarhassa ja laitumella olevilla naudoilla on oltava mahdollisuus päästä riittävään suojaan epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan. Jos naudat eivät pääse vapaasti siirtymään suojaan, nautojen omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että naudat pääsevät suojaan epäsuotuisilta sääolosuhteilta.
• Ulkotarhan ja laitumen aitojen on oltava naudoille sopivasta materiaalista ja niille turvallisia. Aidat on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään nautojen vahingoittuminen ja karkaaminen. Sähköistetyt aidat on rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, että niistä ei aiheudu naudoille tarpeetonta kärsimystä.
• Ympärivuotisesti ulkona kasvatettavilla naudoilla on oltava pitopaikassaan kyseessä olevan nautarodun tarpeet ja ympäristöolosuhteet huomioon ottaen asianmukainen suoja epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan. Suojassa on oltava kuivitettu makuualue, johon kaikki eläimet mahtuvat ja pääsevät yhtä aikaa makuulle. Kuivikkeita on vaihdettava tai lisättävä tarpeeksi usein ja huolehdittava siitä, että makuualue pysyy riittävän kuivana eikä pääse jäätymään.
• Naudan pysyvässä pitopaikassa on oltava jatkuvasti vettä eläimen saatavilla. Jatkuvasti saatavilla olevaa vettä ei kuitenkaan edellytetä silloin, kun vesi sääolosuhteiden takia jäätyy sellaisissa vasikoiden siirrettävissä ulkokarsinoissa, joissa vasikalla on käytössään vain kevytrakenteinen säänsuoja. Vasikalle on tällöin tarjottava vettä vähintään kolme kertaa päivässä.
• Sairaan tai vahingoittuneen vasikan saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä. Kuumalla säällä kaikkien vasikoiden saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä. Nautojen juoma-astiat ja juottolaitteet on pidettävä puhtaina. Lisäksi on huolehdittava, että virtsa ja ulosteet eivät likaa rehua tai juomavettä.

Nautojen hyvinvointisuunnitelma

Laki eläinten hyvinvoinnista 35 § 1, 3, 4 momentit sekä valtioneuvoston asetus nautojen suojelusta 5 §:n 1 momentti ja 13 § 1 momentti.

• Pitopaikan lämpötilan, ilman- tai vedenlaadun ja muiden ympäristöolosuhteiden on oltava siellä pidettävälle eläimelle sopivia.
• Ulkona pidettävällä eläimellä on oltava riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja vastaan tai eläin on voitava tarvittaessa ottaa sisätilaan.
• Pitopaikassa ei saa esiintyä jatkuvaa eläintä häiritsevää tai sille haittaa aiheuttavaa melua.
• Jos eläinten hyvinvointi on riippuvainen koneellisesta ilmanvaihtojärjestelmästä, laitteistossa on oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen toimintahäiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti.
• Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Lämpötilan on oltava eläinsuojassa pidettäville eläimille sopiva.
• Naudalle annettavan rehun on oltava ravintoainekoostumukseltaan sille sopivaa.

Vasikoiden olosuhteiden parantaminen

Laki eläinten hyvinvoinnista 121 § 2 momentti, Valtioneuvoston asetus nautojen suojelusta 7 § ja 12 § 3 momentti

• Tämän lain voimaan tullessa toiminnassa olevaan navettaan sovelletaan muiden nautojen kuin maidontuotantoa varten pidettävien lehmien ja hiehojen osalta 37 §:n 2 momentissa säädettyä paikalleen kytkemisen kieltoa 1 päivästä tammikuuta 2028. Vasikoiden osalta kieltoa kuitenkin sovelletaan tämän lain tultua voimaan.
• Alle kaksiviikkoisella vasikalla on oltava hyvin kuivitettu makuupaikka.
• Yli kahdeksan viikon ikäistä vasikkaa ei saa pitää yksittäiskarsinassa, jollei siihen ole eläinlääketieteellistä syytä. Jos alle kahdeksan viikon ikäistä vasikkaa pidetään yksittäiskarsinassa, karsinan seinien on oltava sellaiset, että vasikka voi nähdä ja kosketella lajitovereitaan.
• Eläinlääketieteellisestä syystä vasikkaa voidaan kuitenkin pitää sellaisessa karsinassa, jossa on umpinaiset seinät.
• Yksittäiskarsinassa pidettävän vasikan karsinan on oltava vähintään vasikan säkäkorkeuden levyinen ja karsinan pituuden vähintään vasikan pituus mitattuna turvasta lantioluun istuinkyhmyyn kerrottuna 1,1:llä.
• Jos vasikoita pidetään ryhmässä, vasikoiden käytettävissä olevan tilan on oltava sellainen, että eläimet voivat kääntyä ympäri ja asettua vaivatta makuulle.
• Karsinassa on oltava tilaa jokaista alle 150 kilogramman painoista vasikkaa kohden vähintään 1,5 neliömetriä, vähintään 150 kilogramman mutta alle 220 kilogramman painoista vasikkaa kohden vähintään 1,7 neliömetriä ja vähintään 220 kilogramman painoista vasikkaa kohden vähintään 1,8 neliömetriä.
• Vasikkaa ei saa pitää parteen, karsinaan tai muuhun rakenteeseen kytkettynä muutoin kuin tilapäisesti enintään tunnin ajan eläimen ruokkimisen tai muun hoitamisen ajan.

Nautojen poikima-, hoito- ja sairaskarsinat

Laki eläinten hyvinvoinnista 7 § 1 momentti ja 38 § 1 momentti sekä nautojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 4 § 1 momentti ja 11 §.

• Sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa kotieläintä tai muuta ihmisen hoidossa olevaa eläintä on joko itse autettava tai ilmoitettava eläimestä sen omistajalle tai pitäjälle taikka valvontaviranomaiselle.
• Pysyvässä pitopaikassa tai sen yhteydessä on oltava eläinten tarkastamisen ja käsittelyn kannalta välttämättömät tilat ja välineet sekä tarvittaessa tilat sairaiden ja vahingoittuneiden eläinten hoitoa ja eristämistä varten.
• Eläinsuojan lattian on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Tarvittaessa nautojen makuualue on kuivitettava.
• Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin tarkastukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota tiineyden loppuvaiheessa, poikimisen aikana ja kun hoito-olosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia.
• Vasikat sekä kytkettyinä pidettävät naudat on tarkastettava vähintään kaksi kertaa päivässä.
• Nauta on tarkastettava yksilöllisesti, jos se yleistarkastuksen perusteella on tarpeen. Eläinten sorkat on tarkastettava riittävän usein ja hoidettava tarvittaessa.
• Nautaryhmiä yhdistettäessä tai tuotaessa uusia eläimiä karjaan on erityistä huomiota kiinnitettävä sosiaalisten suhteiden uudelleenmuodostumisesta mahdollisesti aiheutuviin käyttäytymisongelmiin.
• Eläimet on totutettava kylmäkasvatukseen vähitellen, eikä kylmään tottumattomia eläimiä saa siirtää lämpimästä pitopaikasta suoraan kylmäkasvatukseen kylmänä vuodenaikana.

Urospuolisten nautojen olosuhteiden parantaminen

Laki eläinten hyvinvoinnista 33 § 1 momentti ja 121 § 2 momentti sekä nautojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 4 § 1momentti.

• Eläimen on voitava pitopaikassaan seistä ja levätä luonnollisessa asennossa sekä vaihtaa asentoaan vaikeuksitta. Samassa pitopaikassa pidettävillä eläimillä on oltava mahdollisuus yhtäaikaiseen lepoon.
• Tämän lain voimaan tullessa toiminnassa olevaan navettaan sovelletaan muiden nautojen kuin maidontuotantoa varten pidettävien lehmien ja hiehojen osalta 37 §:n 2 momentissa säädettyä paikalleen kytkemisen kieltoa 1 päivästä tammikuuta 2028. Vasikoiden osalta kieltoa kuitenkin sovelletaan tämän lain tultua voimaan.
• Eläinsuojan lattian on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Tarvittaessa nautojen makuualue on kuivitettava.

Nuorkarjan laidunnus

Laki eläinten hyvinvoinnista 33 §, 2 momentti ja 35 § 1 momentti, Nautojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 17 § 1 momentti.

• Pitopaikassa on voitava ylläpitää eläimen hyvinvoinnin kannalta riittävää puhtautta ja hygieniaa. Pitopaikassa oleva eläin on voitava tarkastaa ja sitä on voitava hoitaa vaikeuksitta.
• Pitopaikan lämpötilan, ilman- tai vedenlaadun ja muiden ympäristöolosuhteiden on oltava siellä pidettävälle eläimelle sopivia. Ulkona pidettävällä eläimellä on oltava riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja vastaan tai eläin on voitava tarvittaessa ottaa sisätilaan.
• Lypsylehmät ja pääasiassa maidontuotantoa varten kasvatettavat hiehot, jotka pidetään kytkettyinä, tulee päästää laitumelle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen jaloittelutilaan kalenterivuoden aikana vähintään 60 päivänä ajanjaksona, joka alkaa 1 päivänä toukokuuta ja päättyy 30 päivänä syyskuuta, sekä lisäksi vähintään 30 päivänä tarkoituksenmukaiseksi katsottuna ajankohtana.
• Jaloittelutilan pinta-alan on oltava vähintään 6 neliömetriä siellä pidettävää nautaa kohden. Pinta-alan on oltava kuitenkin aina vähintään 50 neliömetriä.

Nautojen ulkoilu

Laki eläinten hyvinvoinnista 33 §, 2 momentti, nautojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetus 17 § 1 momentti.

• Pitopaikassa on voitava ylläpitää eläimen hyvinvoinnin kannalta riittävää puhtautta ja hygieniaa. Pitopaikassa oleva eläin on voitava tarkastaa ja sitä on voitava hoitaa vaikeuksitta.
• Lypsylehmät ja pääasiassa maidontuotantoa varten kasvatettavat hiehot, jotka pidetään
  kytkettyinä, tulee päästää laitumelle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen jaloittelutilaan
  kalenterivuoden aikana vähintään 60 päivänä ajanjaksona, joka alkaa 1 päivänä toukokuuta ja päättyy 30 päivänä syyskuuta, sekä lisäksi vähintään 30 päivänä tarkoituksenmukaiseksi katsottuna ajankohtana.
• Jaloittelutilan pinta-alan on oltava vähintään 6 neliömetriä siellä pidettävää nautaa kohden. Pinta-alan on oltava kuitenkin aina vähintään 50 neliömetriä.

Emo- ja lypsylehmien laidunnus

Laki eläinten hyvinvoinnista 33 §, 2 momentti ja 35 § 1 momentti, nautojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 17 § 1 momentti.

• Pitopaikassa on voitava ylläpitää eläimen hyvinvoinnin kannalta riittävää puhtautta ja hygieniaa. Pitopaikassa oleva eläin on voitava tarkastaa ja sitä on voitava hoitaa vaikeuksitta.
• Pitopaikan lämpötilan, ilman- tai vedenlaadun ja muiden ympäristöolosuhteiden on oltava siellä pidettävälle eläimelle sopivia. Ulkona pidettävällä eläimellä on oltava riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja vastaan tai eläin on voitava tarvittaessa ottaa sisätilaan.
• Lypsylehmät ja pääasiassa maidontuotantoa varten kasvatettavat hiehot, jotka pidetään
  kytkettyinä, tulee päästää laitumelle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen jaloittelutilaan
  kalenterivuoden aikana vähintään 60 päivänä ajanjaksona, joka alkaa 1 päivänä toukokuuta ja päättyy 30 päivänä syyskuuta, sekä lisäksi vähintään 30 päivänä tarkoituksenmukaiseksi katsottuna ajankohtana.
• Jaloittelutilan pinta-alan on oltava vähintään 6 neliömetriä siellä pidettävää nautaa kohden. Pinta-alan on oltava kuitenkin aina vähintään 50 neliömetriä.

Noudatetaanko hyvinvointikorvauksissa eläinten hyvinvointilain siirtymäaikoja koskien nautojen kytkettynä pitämistä?

Kyllä noudatetaan.

Eläinten hyvinvointilain 121§, 1-2 momentissa todetaan seuraavasti: Mitä 37 §:n 2 momentissa säädetään kiellosta pitää eläintä paikalleen kytkettynä, ei sovelleta tämän lain voimaan tullessa toiminnassa olevaan navettaan, jossa pidetään maidontuotantoa varten lehmiä tai hiehoja. Tämän lain voimaan tullessa toiminnassa olevaan navettaan sovelletaan muiden nautojen kuin maidontuotantoa varten pidettävien lehmien ja hiehojen osalta 37 §:n 2 momentissa säädettyä paikalleen kytkemisen kieltoa 1 päivästä tammikuuta 2028. Vasikoiden osalta kieltoa kuitenkin sovelletaan tämän lain tultua voimaan.