Ekojärjestelmätuen ehdot julkaistaan keväällä 2023 tällä sivulla. Alla on alustava tiivistelmä tuen ehdoista. Huomaa, että tiedot täydentyvät, kun lopulliset tukiehdot julkaistaan.
Ekojärjestelmätuki on yksivuotinen sitoumus. Valittavissa on neljä eri ekojärjestelmää:
- Talviaikainen kasvipeite (sitoumuskausi 30.10.-15.4./16.5.)
- Luonnonhoitonurmet (sitoumuskausi kalenterivuosi)
- Viherlannoitusnurmet (sitoumuskausi kalenterivuosi)
- Monimuotoisuuskasvit (sitoumuskausi kalenterivuosi)
Tuenhakijan pitää olla aktiiviviljelijä.
Talviaikainen kasvipeite -toimenpide myönnetään tuenhakijoille, jolle myönnetään tukivuonna perustulotukea. Nurmitoimenpiteet myönnetään kustannusperusteisesti.
Luonnonhoitonurmia, viherlannoitusnurmia ja monimuotoisuuskasveja koskevien ekojärjestelmien tukea myönnetään enintään 25 prosentille suorien tukien tukikelpoisesta alasta.
Tukialueella C luonnonhoitonurmia koskevan ekojärjestelmän tukea myönnetään enintään 10 prosentille suorien tukien tukikelpoisesta alasta.
Pinta-alan edellytykset
- Ala on tuenhakijan hallinnassa.
- Ala on maatalousmaata ja sitä käytetään maataloustoimintaan.
- Kasvusto on perustettu viimeistään 30.6. tukihakuvuonna.
Tukisummat
- Talviaikainen kasvipeite 50 €/ha
- Luonnonhoitonurmet 65 €/ha
- Viherlannoitusnurmet 80 €/ha
- Monimuotoisuuskasvit 300 €/ha
Luonnohoitonurmet
Vähimmäistason vaatimukset
- Ehdollisuuden lannoittamaton vyöhyke: lannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin vyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata vuorokauden kuluessa levityksestä.
- Pysyvän nurmen ennallistamisvelvollisuus: velvoite palauttaa muuhun käyttöön siirrettyä pysyvää nurmea vastaava pinta-ala pysyväksi nurmeksi mikäli määrä laskisi yli 5 % viiteosuudesta
Luonnonhoitonurmen toimenpiteet
- Kasvustoksi kelpaa vuonna 2023 kylvetty tai aiemmin kylvetty monivuotinen nurmikasvusto (myös luonnonheiniä ja ruohovartisia kasveja kasvavat kasvustot).
- Siemenseoksen painosta enintään 20 % typensitojakasveja.
- Perustettavasta kasvustosta viljelymuistiinpanoihin kirjattava kasvilajit ja niiden osuudet seoksesta.
- Muokkaus on sallittu vain perustamisen ja päättämisen yhteydessä.
- Niitto vähintään joka toinen vuosi 31.8. mennessä. Pahoissa rikkakasvitilanteissa niitto joka vuosi viimeistään 31.8. niin, että rikkakasvien leviäminen estyy.
- Ei saa lannoittaa
- Kasvinsuojelu hyväksytty vain kasvuston päättämisessä
- Jos olet käyttänyt kasvinsuojeluaineita edeltävänä vuonna luonnonhoitonurmen päättämiseen, et voi sitoutua seuraavana vuonna samalla alalla luonnonhoitonurmen toimenpiteeseen.
- Kasvusto säilytettävä 31.8. asti
Ekojärjestelmätukea luonnonhoitonurmista ei makseta:
- Vuodesta 2023 alkaen raivatuille aloille
- Natura-alueiden pysyvien nurmien aloille
- Pysyvien nurmien aloille, mikäli ennallistamisvelvoite on otettu käyttöön.
Viherlannoitusnurmet
Vähimmäistason vaatimukset
- Ehdollisuuden lannoittamaton vyöhyke: Lannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin vyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata vuorokauden kuluessa levityksestä.
- Pysyvän nurmen ennallistamisvelvollisuus: velvoite palauttaa muuhun käyttöön siirrettyä pysyvää nurmea vastaava pinta-ala pysyväksi nurmeksi mikäli määrä laskisi yli 5 % viiteosuudesta.
Viherlannoitusnurmen toimenpiteet
- Kasvustoksi kelpaa vuonna 2023 kylvetty tai edellisenä vuonna suojakasvin kanssa kylvetty nurmikasvien ja typensitojakasvien seos.
- Siemenseos: vähintään 4 eri lajia. Siemenseoksen painosta vähintään 20 prosenttia typensitojakasveja.
- Viljelymuistiinpanoihin on kirjattava siemenseoksen kasvilajit ja niiden osuudet.
- Muokkaus sallittu vain kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä.
- Niitto vähintään joka toinen vuosi 31.8. mennessä. Pahoissa rikkakasvitilanteissa niitto joka vuosi viimeistään 31.8. niin, että rikkakasvien leviäminen estyy.
- Ei saa lannoittaa
- Kasvinsuojelu hyväksytty vain kasvuston päättämisessä.
- Jos olet käyttänyt kasvinsuojeluaineita edeltävänä vuonna viherlannoitusnurmen päättämiseen, et voi sitoutua seuraavana vuonna samalla alalla toimenpiteeseen.
- Kasvusto säilytettävä 31.8. asti.
- Toisesta vuodesta alkaen syyskylvöisten kasvien kylvö, kylvöön liittyvä lannoitus ja kasvinsuojeluaineiden käyttö on sallittu 1.8. alkaen.
Maksaminen
Samalle alalle voidaan myöntää viherlannoitusnurmia koskevan ekojärjestelmän tuki enintään kolmena vuonna peräkkäin. Ekojärjestelmätukea viherlannoitusnurmille ei makseta:
- Vuodesta 2023 alkaen raivatuille aloille
- Natura-alueiden pysyvien nurmien aloille
- Pysyvien nurmien aloille, mikäli ennallistamisvelvoite on otettu käyttöön
- Luomusitoumuksessa olevalle alalle.
Siirtymäsäännös
Viherlannoitusnurmi, joka on ilmoitettu tukihakemuksessa vuonna 2022 ympäristökorvauksen toimenpiteenä, voidaan ilmoittaa vuonna 2023 ekojärjestelmätuen viherlannoitusnurmena, jos se on ollut viherlannoitusnurmena enintään kaksi vuotta ja se täyttää ekojärjestelmätuen viherlannoitusnurmen ehdot.
Monimuotoisuuskasvit
Vähimmäistaso
- Ehdollisuuden lannoittamaton vyöhyke: lannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin vyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata vuorokauden kuluessa levityksestä.
Monimuotoisuuskasvien toimenpiteet
- Monimuotoisuuskasvien kasvusto on kylvettävä vuonna 2023, syyskylvöiset kasvit saa kylvää vuoden 2022 syksyllä. Kasvustoa ei saa perustaa suorakylvämällä nurmeen.
- Monimuotoisuuskasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kahta kasvia yhdestä seuraavista ryhmistä:
- pölyttäjähyönteis- ja maisemakasvit;
- riistakasvit;
- niittykasvit;
- peltolintukasvit
- Viljelymuistiinpanoihin on kirjattava siemenseoksen kasvilajit ja niiden osuudet.
- Saa lannoittaa vain kasvuston perustamisen yhteydessä.
- Kasvinsuojeluaineita ei saa käyttää koko kalenterivuonna.
- Muokkaus sallittu vain perustamisen ja päättämisen yhteydessä.
- Niitto sallittu pääasiallisen kukinnan jälkeen, mutta aikaisintaan 1.8. Riistakasvien sadon saa korjata riistaeläinten ruokintaa varten myös aiemmin kuin 1.8.
- Laidunnus ei ole sallittu.
- Kasvusto on säilytettävä 30.9. asti.
Pölyttäjähyönteis- ja maisemakasvit
- Siemenseoksessa oltava vähintään kahden kasvin tai kasviryhmän siemeniä alla olevista:
- Auringonkukka
- Hunajakukka
- Sinimailanen
- Persianapila
- muut kylvövuonna kukkivat apilat
- Keltalupiini
- Virnat
- ruis- tai ahdekaunokki
- Malvat
- Kehäkukat
- Öljypellava
- Mesikät
- Lisäksi seoksessa voi olla muita kylvövuonna kukkivia kaksisirkkaisia kasveja enintään 30 prosenttia siemenseoksen painosta.
Riistakasvit
- Perustettavan riistakasvikasvuston etäisyyden on oltava vähintään 50 metriä sellaisesta tiestä, jonka liikennetiheys on yli 3 000 autoa vuorokaudessa.
- Riistakasvien sadon saa korjata riistaeläinten ruokintaa varten jo ennen 1.8.
- Riistakasvien siemenseoksilla kylvettyjen peltojen kasvusto on käytettävä riistan ruokintaan joko pellolla, sen läheisyydessä tai erillisellä ruokintapaikalla.
- Siemenseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin tai kasviryhmän siemeniä:
-
- viljat
- tattari
- auringonkukka
- öljypellava
- rypsi
- rapsi
- sinappi
- herne
- härkäpapu
- rehukaali
- öljyretikka
- rehusokerijuurikas
- naattinauris tai turnipsi
- ruisvirna
- rehuvirna
- ruistankio
- heinäkasvit
- apilat
- Jos riistasiemenseoksessa on vilja, heinäkasvi tai apila, lisäksi on oltava aina myös jokin yksivuotinen kasvi, joka ei ole heinä, apila tai vilja.
Niittykasvit
- Niittykasvien siemenseoksessa on oltava nurmiröllin, lampaannadan tai jäykkänadan ja vähintään yhden monivuotisen niittykasvin siemeniä:
- harakankello
- valkoailakki
- ahdekaunokki
- keltasauramo
- ketoneilikka
- mäkitervakko
- nurmikohokki
- purtojuuri
- puna-ailakki
- päivänkakkara
- ruusuruoho
- särmäkuisma tai
- muu vastaava kotimainen niittykasvi
- Lisäksi seoksessa voi olla yksivuotisten niittykasvien tai virnojen siemeniä, ei kuitenkaan viljojen siemeniä.
Peltolintukasvit
- Siemenseoksessa on oltava edellä lueteltujen niittykasvien lisäksi:
- Ruisvirnan
- Hunajakukan
- Kehäkukan
- Pellavien
- Durran
- Punahirssin
- Tattarin
- Maissin
- Auringonkukan
- Kvinoan
- Rypsin
- Rapsin
- Kuminan
- viljojen siemeniä
- Viljojen siemeniä voi olla enintään 50 kiloa hehtaaria kohden
- Apiloita ei hyväksytä peltolinnuille tarkoitetuiksi monimuotoisuuskasveiksi.
Maksaminen
Samalle alalle tukihakemuksessa ilmoitetuille niittykasveille ja peltolintukasveille voidaan myöntää tuki enintään kahtena vuonna peräkkäin.
Siirtymäsäännös
Niittykasvien tai peltolintukasvien kasvusto, joka on ilmoitettu tukihakemuksessa vuonna 2022 ympäristökorvauksen monimuotoisuuspeltona, voidaan ilmoittaa vuonna 2023 ekojärjestelmän monimuotoisuuskasvien kasvustona, jos se täyttää ekojärjestelmätuen monimuotoisuuskasvien ehdot.
Talviaikainen kasvipeitteisyys
Vähimmäistason vaatimukset
- Ehdollisuuden vähimmäismaanpeite: 33% peltojen ja pysyvien kasvien alasta oltava kasvipeitteistä (kasvi, sänki, kasvijäte, kevyesti muokattu)
- Pysyvän nurmen ennallistamisvelvollisuus: velvoite palauttaa muuhun käyttöön siirrettyä pysyvää nurmea vastaava pinta-ala pysyväksi nurmeksi mikäli määrä laskisi yli 5 % viiteosuudesta.
Talviaikaisen kasvipeitteisyyden toimenpiteet
- Toimenpiteeseen voi ilmoittaa peltoalaa, pysyvien kasvien alaa ja pysyvää nurmea.
- Tukea voidaan myöntää:
- pellon ja pysyvien kasvien aloista, jotka säilytetään muokkaamattomana 31.10.2023–15.4.2024 ja
- pysyvien nurmien alasta, jotka säilytetään muokkaamattomana 31.10.2023-16.5.2024
- Talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen hyväksyttävää alaa ei saa kyntää eikä muutoin muokata, ja alalla oleva sänki- tai kasvipeite on säilytettävä.
- Ilmoita kasvipeitteiset alat syysilmoituksella.
Talviaikaiseen kasvipeitteeseen hyväksyttävät alat:
- viljojen, tattarin, kvinoan, öljykasvien, kuitukasvien, palkokasvien ja siemenmausteiden sekä näiden seoskasvustojen korjaamattomat kasvustot ja sänki;
- syyskylvöiset viljat, syyskylvöiset öljykasvit sekä muut syyskylvöiset kasvit;
- nurmikasvit ja ruokohelpi, pois lukien luonnonlaitumet ja hakamaat;
- luonnonhoitonurmet ja viherlannoitusnurmet;
- kumina;
- mansikka;
- pysyvät puutarhakasvit, joiden riviväleissä on kasvusto;
- kerääjäkasvit ja välikasvit;
- maanparannus- ja saneerauskasvit;
- monimuotoisuuskasvit;
- viherkesannot
- talven yli säilytettävät kasvustot
Kemiallisesti tuhottu nurmikasvien, viljojen, tattarin, kvinoan, öljykasvien, kuitukasvien, palkokasvien ja siemenmausteiden sekä näiden seoskasvustojen sänki hyväksytään.
Pysyvän nurmen vaikutus talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen
- Pysyvän nurmen ala, josta haetaan talviaikaisen kasvipeitteisyyden tukea, on säilytettävä 31.10.–16.5. kyntämättä.
- Tuenhakija ei saa vähentää pysyvän nurmen alaa tilallaan sinä aikana, jona hän sitoutuu talviaikaista kasvipeitettä koskevaan ekojärjestelmään.
- Jos haet pysyvän nurmen lohkolle talviaikaisen kasvipeitteisyyden tukea, et voi kyntää pysyvän nurmen lohkoa ajanjaksolla 31.10.–16.5.
- Jos haet yhdellekin pysyvän nurmen lohkolle talviaikaisen kasvipeitteisyyden tukea, et voi kyntää sellaisia pysyvän nurmen lohkoja 31.10.–15.4. välisenä aikana, joille et hae talviaikaisen kasvipeitteisyyden tukea.
- Ennen 31.10. voi pysyvän nurmen kyntää ja kylvää alalle esimerkiksi syyskasvin. Tällöin se ei ole pysyvä nurmi ekojärjestelmän talviaikainen kasvipeitteisyyden sitoumuskaudella 31.10.–16.5.
Talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä ei makseta:
- Vuodesta 2023 alkaen raivatuille aloille
- Natura-alueiden pysyvien nurmien aloille
- Pysyvien nurmien aloille, mikäli ennallistamisvelvoite on otettu käyttö
- Ympäristökorvauksen suojavyöhykkeille ja vastaavalle Ahvenenmaan toimenpiteen alalle
- Ympäristökorvauksen turvepeltojen nurmille ja vastaavalle Ahvenanmaan toimenpiteen alalle
- Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevan ympäristösopimuksen alalle.