Tukiehdot: ekojärjestelmätuki 2026

↵ Peltotukien hakuopas 2026

Ekojärjestelmätuki on EU:n kokonaan rahoittama eli suora tuki, jonka tavoitteena on tukea ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia maatalouskäytäntöjä.  Voit saada ekojärjestelmätukea, jos olet aktiiviviljelijä.

Huomioitavaa 2026

• Luku 1: Tukitasoissa muutoksia edelliseen vuoteen.
• Luku 3: Luonnonhoitonurmet
  • Voit päättää toisen vuoden luonnonhoitonurmen 15.7. alkaen, jos kylvät syyskylvöisiä kasveja (aiemmin 1.8. alkaen).
  • Voit torjua vaikeita rikkakasveja pesäketorjuntana (aiemmin ei sallittu).
  • Luonnonhoitonurmilla on niittovaatimus joka toinen vuosi. Voit todistaa vuoden 2025 niittovaatimuksen myös paikkaan sidotulla valokuvalla (aiemmin edelliseltä vuodelta peräisin oleva valokuvaa ei hyväksytty.
• Luku 4: Viherlannoitusnurmet:
  • Voit päättää toisen tai kolmannen vuoden viherlannoitusnurmen 15.7. alkaen, jos kylvät syyskylvöisiä kasveja (aiemmin1.8. alkaen).
  • Voit torjua vaikeita rikkakasveja pesäketorjuntana (aiemmin ei sallittu).
  • Viherlannoitusnurmilla on niittovaatimus joka toinen vuosi. Voit todistaa vuoden 2025 niittovaatimuksen myös paikkaan sidotulla valokuvalla (aiemmin edelliseltä vuodelta peräisin olevaa valokuvaa ei hyväksytty).
• Luku 5: Monimuotoisuuskasvit:
  • Kylvä monimuotoisuuskasvien siemeniä tasaisesti koko kasvulohkolle siten, että alalle muodostuu peittävä kasvusto (aiemmin riitti, jos oli pyrkinyt peittävän kasvuston aikaansaamiseen).
    • Muutos tarkoittaa sitä, että jos alalle ei muodostu peittävää monimuotoisuuskasvikasvustoa, tukea ei myönnetä.
    • Jos kylvetty monimuotoisuuskasvien kasvusto ei onnistu, peru tuki tai vaihda kasviksi kasvuston mukaan esimerkiksi kesanto tai sopiva seoskasvusto.
    • Vaatimusta seurataan satelliittiseurannassa ja kuvavastausten perusteella alat hylätään, jos kuvassa ei näy ehtojen mukaista peittävää monimuotoisuuskasvustoa.

1. Tuen yleiset ehdot ja maksun rajoitteet

Voit sitoutua ekojärjestelmätuen toimenpiteisiin vuosittain peltotukien haussa. Ekojärjestelmätukeen kuuluu neljä toimenpidettä: peltojen talviaikainen kasvipeite, luonnonhoitonurmet, viherlannoitusnurmet ja monimuotoisuuskasvit.

Ekojärjestelmätukea voidaan myöntää vuosittain enintään 86 miljoonaa euroa. Tuen arvioidut määrät vuonna 2026 ovat seuraavat:

• Talviaikainen kasvipeite 40 €/ha
• Luonnonhoitonurmet 55 €/ha
• Viherlannoitusnurmet 100 €/ha
• Monimuotoisuuskasvit 210 €/ha

Voit valita vuosittain yhdestä neljään ekojärjestelmätuen toimenpiteistä.

Tuen maksamisen rajoitteet:

• Voit saada tukea talviaikainen kasvipeite -toimenpiteestä vain, jos saat myös perustulotukea.
• Luonnonhoitonurmia, viherlannoitusnurmia ja monimuotoisuuskasveja koskevien ekojärjestelmien tukea voidaan myöntää yhteensä enintään 25 prosentille tilasi suorien tukien tukikelpoisesta alasta.
  • Tukialueella C luonnonhoitonurmia koskevan ekojärjestelmän tukea voidaan myöntää enintään 10 prosentille tilasi suorien tukien tukikelpoisesta alasta.
  • Jos toimenpiteisiin ilmoittamasi ala ylittää prosenttirajoitteen määrän, tuki maksetaan ensin alalle, jolla on isoin tukitaso.  

Alla olevasta kuvasta (Kuva 1) voit katsoa ekojärjestelmätuen toimenpiteiden vaikutukset ympäristökorvauksen (ympäristösitoumus) ja luonnonmukaisen tuotannon korvauksen maksuun.

Kuva 1. Ekojärjestelmätuen, ympäristökorvauksen (ympäristösitoumus) ja luonnonmukaisen tuotannon korvauksen keskinäiset rajoitteet.

2. Talviaikainen kasvipeite

Talviaikainen kasvipeite -toimenpiteessä voit saada ekojärjestelmätukea muokkaamattomana ja kasvipeitteisenä talven yli säilyttämistäsi aloista. Hae tukea Vipu-palvelussa peltotukien haussa. Ilmoita syysilmoituksella alat, jotka säilytät kasvipeitteisenä talven yli. Syysilmoituksen tekeminen ohjeistetaan erikseen syksyllä 2026. Voit saada tukea kasvipeitteisestä alasta, jonka pinta-ala on vähintään 0,05 hehtaaria.

Ehdollisuuden talviaikaisen vähimmäismaanpeitteen vaatimusta täyttävälle alalle voidaan maksaa tukea ekojärjestelmätuen talviaikainen kasvipeite -toimenpiteessä silloin, jos ala on kasvipeitteistä tai sängellä.

Talviaikaisen kasvipeitteen tukiehdot

Voit saada ekojärjestelmätukea talviaikaisessa kasvipeitteestä muokkaamattomasta peltojen, pysyvien kasvien ja pysyvän nurmen alasta, joka on sänki- tai kasvipeitteistä. Tukea voidaan maksaa vain peruslohkoille, joiden maankäyttölaji on pelto.

Jos ilmoitat pinta-alaa toimenpiteeseen, säilytä pellon, pysyvien kasvien ja pysyvän nurmen muokkaamaton sänki- tai kasvipeite 31.10.2026–31.3.2027.

Voit hakea tukea seuraavien kasvien aloista, jos säilytät alan muokkaamattomana ja se on sänki- tai kasvipeitteistä sitoumusajan:

• viljat
• tattari
• kvinoa
• öljykasvit
• kuitukasvit
• palkokasvit
• siemenmausteet
• edellä listattujen kasvien seoskasvustot.

Voit hakea talviaikaisen kasvipeitteen tukea myös kemiallisesti tuhotusta nurmien, viljojen, tattarin, kvinoan, öljykasvien, kuitukasvien, palkokasvien, siemenmausteiden ja seoskasvustojen sängestä.

Voit hakea tukea seuraavien kasvien aloista, jos säilytät alan kasvipeitteisenä ja muokkaamattomana sitoumusajan:

• syyskylvöiset kasvit
• nurmikasvit
• ruokohelpi
• luonnonhoitonurmet
• viherlannoitusnurmet
• mansikka
• monivuotiset energia- ja puutarhakasvit, joiden riviväleissä on kasvusto
• kerääjäkasvit
• välikasvit
• maanparannus- ja saneerauskasvit
• monimuotoisuuskasvit
• viherkesannot
• talven yli säilyvät kylvetyt kasvustot.

Et voi ilmoittaa peltotukien haussa avo- tai sänkikesannoksi ilmoittamaasi alaa syksyllä kasvipeitteiseksi, jos et ole kylvänyt alalle syyskylvöisiä kasveja.

Voit saada monivuotisten energia- ja puutarhakasvien alasta tukea vain silloin, jos niiden riviväleissä on kasvusto, esimerkiksi nurmi. Jos riviväleissä ei ole kasvustoa, ilmoita ala syysilmoituksella kasvipeitteettömäksi. Ruokavirasto ohjeistaa syysilmoituksen tekemisen myöhemmin vuonna 2026.

Talviaikaiseen kasvipeitteeseen hyväksyttävät kasvit on listattu sivulla Kasvilistat: Millä kasveilla tukiehdot täyttyvät?

Talviaikaisen kasvipeitteisyyden vähimmäistason vaatimukset

Noudata ehdollisuuden vähimmäismaanpeitteen vaatimusta, kun olet sitoutunut talviaikaiseen kasvipeitteeseen. Tukea vähennetään 20 prosenttia, jos et noudata ehdollisuuden vähimmäismaanpeitteen vaatimusta. Jos laiminlyönti on vähäinen, laiminlyönnistä ei seuraa tukivähennyksiä. 

Vähimmäistason vaatimuksena on myös ehdollisuuden pysyvän nurmen säilyttämisvaatimus. Jos pysyvän nurmen osuus maatalousmaasta vähenee Suomessa yli 10 prosenttia, talviaikaisen kasvipeitteen tukea ei makseta pysyvän nurmen aloille.

Talviaikaisen kasvipeitteen maksun rajoitukset

Talviaikaisen kasvipeitteen tukea ei makseta seuraaville aloille:

• Vuoden 2022 jälkeen muusta käytöstä maatalousmaaksi otettu ala.
• Natura-alueiden pysyvän nurmen ala.
• Pysyvän nurmen ala silloin, jos ennallistamismenettely olisi käytössä.
• Ympäristösitoumuksen suojavyöhykkeet -toimenpiteen ala ja vastaava Ahvenanmaan toimenpide.
• Ympäristösitoumuksen turvepeltojen nurmet -toimenpiteen ala.
• Maatalousluonnon monimuotoisuus ja -maisema ympäristösopimuksen ala.

Talviaikaisen kasvipeitteen tukea ei makseta myöskään sellaisille aloille, joilta on peruttu tuki tai jotka on hylätty hallinnollisessa tarkastuksessa, peltotukien valvonnassa tai satelliittiseurannassa.

3. Luonnonhoitonurmet

Ekojärjestelmätuen luonnonhoitonurmien toimenpiteessä voit saada tukea laajaperäisestä nurmien viljelystä. Hae ekojärjestelmätuen luonnonhoitonurmien tukea Vipu-palvelussa peltotukien haussa. Pienin kasvulohko, josta voit saada tukea, on 0,05 hehtaaria.

Luonnonhoitonurmien tukiehdot

Muokkaus, kylvö ja kasvuston säilyttäminen

Älä muokkaa luonnonhoitonurmea muulloin kuin perustamisen tai päättämisen yhteydessä.

Voit ilmoittaa luonnonhoitonurmena vanhan monilajiseksi kehittyneen nurmen tai uuden monivuotisilla nurmikasveilla kylvetyn kasvuston. Kylvä kasvusto viimeistään 30.6.

• Monilajisiksi kehittyneissä kasvustoissa on oltava heinä- ja nurmirehukasveja yli 50 % kasvustosta. Uudista luonnonhoitonurmen kasvusto, jos heinä- ja nurmirehukasvien määrä kasvustossa alkaa vähentyä.
• Jos kylvät uuden nurmikasvuston, kirjaa viljelymuistiinpanoihin tieto siemenseoksen kasvilajeista ja niiden osuuksista.

Luonnonhoitonurmen siemenseoksen painosta enintään 20 prosenttia saa olla typensitojakasveja.

Säilytä luonnonhoitonurmen kasvusto ja noudata ehtoja elokuun loppuun asti. Voit päättää kasvuston muokkaamalla tai/ja kasvinsuojeluaineita käyttäen 1.9. alkaen. Voit päättää toisen vuoden luonnonhoitonurmen kasvuston ja tehdä syyskylvöisten kasvien kylvöön liittyviä toimenpiteitä 15.7. alkaen.

Lannoitus

Luonnonhoitonurmea ei saa lannoittaa koko kalenterivuoden aikana.

Voit käyttää toisesta luonnonhoitonurmivuodesta lähtien lannoitteita 15.7. alkaen, jos kylvät alalle syyskylvöisiä kasveja.

Kasvinsuojelu

Voit käyttää kasvinsuojeluaineita vain pesäketorjuntana vaikeissa rikkakasvitilanteissa ja kasvuston päättämiseen.

• Et voi käyttää kasvinsuojeluaineita keväällä ennen luonnonhoitonurmen kylvöä.
• Voit käyttää toisesta luonnonhoitonurmivuodesta lähtien kasvinsuojeluaineita 15.7. alkaen, jos kylvät alalle syyskylvöisiä kasveja.

Jos päätät luonnonhoitonurmen kasvuston kasvinsuojeluaineilla, et voi ilmoittaa samaa alaa luonnonhoitonurmeksi seuraavana vuonna.

Niitto, laidunnus ja sadonkorjuu (luonnonhoitonurmet)

Niitä luonnonhoitonurmi vähintään joka toinen vuosi 15.9. mennessä.

• Jos olet ilmoittanut alan nurmena vuonna 2025, eikä satelliittiseurannassa ole todettu niittoa vuonna 2025, sinun on niitettävä kasvusto vuonna 2026. → Tarkista Vipu-palvelusta löytyvästä karttatasosta, onko ala todettu satelliittiseurannan perusteella niitetyksi vuonna 2025.
• Jos niitit nurmen vuonna 2025 viimeistään 15.9., voit todistaa niiton Vipu-mobiililla vuonna 2025 ottamallasi  paikkaan sidotulla valokuvalla. Voit vastata niiton selvityspyyntöön tällä kuvalla.

Niitä vaikeissa rikkakasvitilanteissa luonnonhoitonurmi vuosittain viimeistään 15.9. siten, että rikkakasvien leviäminen estyy.

Luonnonhoitonurmen laidunnus ja sadonkorjuu on sallittu.

Luonnonhoitonurmien vähimmäistason vaatimukset

Noudata vesistön reunoilla luonnonhoitonurmien vähimmäistasona ehdollisuuden lannoittamattoman alueen vaatimuksia. Älä lannoita viittä metriä lähempänä vesistöä. Älä levitä seuraavan viiden metrin vyöhykkeellä vesistöstä lantaa ja orgaanisia lannoitevalmisteita pintalevityksenä, ellet muokkaa peltoa vuorokauden kuluessa levityksestä.

Vähimmäistason vaatimuksena on myös ehdollisuuden pysyvän nurmen säilyttämisvaatimus. Jos pysyvän nurmen osuus maatalousmaasta vähenee Suomessa yli 10 prosenttia, luonnonhoitonurmien tukea ei makseta pysyvän nurmen aloille.

Luonnonhoitonurmien maksun rajoitukset

Luonnonhoitonurmien tukea ei makseta seuraaville aloille:

• Vuoden 2022 jälkeen maatalouskäyttöön otettu ala.
• Natura-alueiden pysyvän nurmen ala.
• Pysyvän nurmen ala silloin, jos ennallistamismenettely olisi käytössä.

4. Viherlannoitusnurmet

Ekojärjestelmätuen viherlannoitusnurmien toimenpiteessä voit saada tukea monilajisten nurmien viljelystä viherlannoitukseen. Hae ekojärjestelmätuen viherlannoitusnurmien tukea Vipu-palvelussa peltotukien haussa. Pienin kasvulohko, josta voit saada tukea, on 0,05 hehtaaria.

Viherlannoitusnurmien tukiehdot

Muokkaus, kylvö ja kasvuston säilyttäminen

Älä muokkaa viherlannoitusnurmea muutoin kuin perustamisen tai päättämisen yhteydessä.

Voit ilmoittaa viherlannoitusnurmena tukihakuvuonna tai kahtena edellisenä vuonna kylvämäsi tai vuonna 2023 suojakasvin kanssa kylvämäsi kasvuston, jossa on vähintään neljää eri nurmi- ja typensitojakasvin lajia. Kylvä kasvusto viimeistään 30.6.

• Viherlannoitusnurmen siemenseoksen painosta vähintään 20 prosenttia pitää olla typensitojakasvia.
• Kirjaa viljelymuistiinpanoihin vuosittain tieto siemenseoksen kasvilajeista ja niiden osuuksista.

Säilytä viherlannoitusnurmen kasvusto ja noudata ehtoja elokuun loppuun asti. Voit päättää kasvuston muokkaamalla tai/ja kasvinsuojeluaineita käyttäen 1.9. alkaen. Toisen ja kolmannen vuoden viherlannoitusnurmen kasvuston voit päättää 15.7. alkaen, jos kylvät alalle syyskylvöisiä kasveja.

Lannoitus

Viherlannoitusnurmea ei saa lannoittaa koko kalenterivuoden aikana.

Voit käyttää toisen ja kolmannen vuoden viherlannoitusnurmella lannoitteita 15.7. alkaen, jos kylvät alalle syyskylvöisiä kasveja.

Kasvinsuojelu

Voit käyttää kasvinsuojeluaineita vain pesäketorjuntana vaikeissa rikkakasvitilanteissa ja kasvuston päättämiseen.

• Et voi käyttää kasvinsuojeluaineita keväällä ennen viherlannoitusnurmen kylvöä.
• Voit käyttää toisen ja kolmannen vuoden viherlannoitusnurmella kasvinsuojeluaineita 15.7. alkaen, jos kylvät alalle syyskylvöisiä kasveja.

Jos päätät viherlannoitusnurmen kasvuston kasvinsuojeluaineilla, et voi ilmoittaa samaa alaa viherlannoitusnurmeksi seuraavana vuonna.

Niitto, laidunnus ja sadonkorjuu

Niitä viherlannoitusnurmi vähintään joka toinen vuosi 15.9. mennessä.

• Jos olet ilmoittanut alan nurmena vuonna 2025, eikä satelliittiseurannassa ole todettu niittoa vuonna 2025, sinun on niitettävä kasvusto vuonna 2026. → Tarkista Vipu-palvelusta löytyvästä karttatasosta, onko ala todettu satelliittiseurannan perusteella niitetyksi vuonna 2025.
• Jos niitit nurmen vuonna 2025 viimeistään 15.9., voit todistaa niiton Vipu-mobiililla vuonna 2025 ottamallasi paikkaan sidotulla valokuvalla. Voit vastata niiton selvityspyyntöön tällä kuvalla.

Vaikeissa rikkakasvitilanteissa sinun on niitettävä viherlannoitusnurmi vuosittain viimeistään 15.9. siten, että rikkakasvien leviäminen estyy.

Viherlannoitusnurmen laidunnus ja sadonkorjuu on sallittu.

Viherlannoitusnurmien vähimmäistason vaatimukset

Noudata vesistön reunoilla viherlannoitusnurmien vähimmäistasona ehdollisuuden lannoittamattoman alueen vaatimuksia. Älä lannoita viittä metriä lähempänä vesistöä. Lisäksi seuraavan viiden metrin vyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata vuorokauden kuluessa levityksestä.

Vähimmäistason vaatimuksena on myös ehdollisuuden pysyvän nurmen säilyttämisvaatimus. Jos pysyvän nurmen osuus maatalousmaasta vähenee Suomessa yli viisi prosenttia, viherlannoitusnurmen tukea ei makseta pysyvän nurmen aloille.

Viherlannoitusnurmien maksun rajoitukset

Voit saada viherlannoitusnurmien ekojärjestelmätukea samalle alalle enintään kolmena vuonna peräkkäin.

Viherlannoitusnurmien tukea ei makseta seuraavista aloista:

• Vuoden 2022 jälkeen maatalouskäyttöön otettu ala
• Natura-alueiden pysyvän nurmen ala
• Pysyvän nurmen ala silloin, jos ennallistamismenettely olisi käytössä
• Luonnonmukaisessa tuotannossa oleva ala

5. Monimuotoisuuskasvit

Ekojärjestelmätuen monimuotoisuuskasvien toimenpiteessä voit saada tukea pölyttäjähyönteis-, maisema-, riista-, niitty- ja peltolintukasvien seoskasvustojen viljelystä. Hae ekojärjestelmätuen monimuotoisuuskasvien tukea Vipu-palvelussa peltotukien haussa. Pienin kasvulohko, josta voit saada tukea, on 0,05 hehtaaria.

Monimuotoisuuskasvien yleiset tukiehdot

Muokkaus, kylvö ja kasvuston säilyttäminen

Älä muokkaa monimuotoisuuskasvien kasvustoa muutoin kuin perustamisen tai päättämisen yhteydessä.

Kylvä monimuotoisuuskasvit tuenhakuvuonna viimeistään 30.6. Voit saada tukea myös syyskylvöisistä monimuotoisuuskasveista, jotka on kylvetty edellisen vuoden syksyllä.

• Kylvä kasviseoksen siemeniä tasaisesti koko kasvulohkolle siten, että alalle muodostuu peittävä kasvusto.
  • Jos alalle ei muodostu monimuotoisuuskasvikasvustoa, tukea ei myönnetä.
  • Jos kylvetty monimuotoisuuskasvien kasvusto ei onnistu, peru tuki tai vaihda kasviksi käytetyn siemenseoksen mukaan esimerkiksi kesanto tai yksivuotinen kylvetty seoskasvusto.
  • Vaatimusta seurataan satelliittiseurannassa ja kuvavastausten perusteella alat hylätään, jos kuvassa ei näy ehtojen mukaista, peittävää monimuotoisuuskasvustoa.
• Voit ilmoittaa saman niitty- ja peltolintukasvuston monimuotoisuuskasviksi kahtena peräkkäisenä vuonna, jos olet perustanut kasvuston sellaisella hyväksyttävällä siemenseoksella, jossa vähintään kaksi kasvilajia on monivuotisia.
• Kirjaa viljelymuistiinpanoihin vuosittain tieto siemenseoksen kasvilajeista ja niiden osuuksista.
• Voit kylvää kaikki monimuotoisuuskasvustot myös kaistoina tai saarekkeina.

Et voi perustaa monimuotoisuuskasvien kasvustoa suorakylvämällä nurmeen.

Säilytä kasvusto ja noudata ehtoja 15.9. asti. Voit päättää kasvuston 16.9. alkaen muokkaamalla.

Lannoitus

Voit lannoittaa monimuotoisuuskasveja kasvuston perustamisen yhteydessä.

Kasvinsuojelu

Saat käyttää kasvinsuojeluaineita vaikeissa rikkakasvitilanteissa pesäketorjuntana.

Niitto, laidunnus ja sadonkorjuu:

Jos niität kasvuston, tee se vasta kasvuston pääasiallisen kukinnan jälkeen, kuitenkin aikaisintaan 1.8.

Poikkeus: Voit korjata riistakasveilla kylvetyn kasvuston riistan ruokintaa varten jo ennen 1.8. Voit käyttää korjaamasi kasvuston riistan ruokintaan joko pellolla, sen läheisyydessä tai erillisellä ruokintapaikalla.

Laidunnus on sallittu 15.9. jälkeen.

Pölyttäjähyönteis- ja maisemakasvien, niitty- sekä peltolintukasvien alalta voit korjata satoa vasta 15.9. jälkeen.

Pölyttäjähyönteis- ja maisemakasvien tukiehdot

Kylvä pölyttäjähyönteis- ja maisemakasvien kasvusto siemenseoksella, jossa on kahden tai useamman sellaisen kasvin tai kasviryhmän siemeniä, jotka on lueteltu alla:

• apilat
• auringonkukka
• herne
• hunajakukka
• härkäpapu
• kehäkukat
• kelta-, sini- ja valkolupiinit
• kesäharso
• kesälemmikki
• kesämalvikki
• maloppi
• malvat
• mesikät
• muut kylvövuonna kukkivat kaksisirkkaiset kasvit
• rapsi
• retikat
• ruis- tai ahdekaunokki
• rypsi
• sinappi
• sinimailanen
• suvikakkarat
• tattari
• unikot
• virnat
• öljypellava

Muiden kylvövuonna kukkivien kaksisirkkaisten kasvien siemeniä voi siemenseoksessa olla enintään 30 prosenttia siemenseoksen painosta, ei kuitenkaan hampun siemeniä. Esimerkiksi heinät ja viljat ovat yksisirkkaisia kasveja, joten niitä ei hyväksytä seokseen.

Muita kuin edellä lueteltuja kasveja (esimerkiksi yksisirkkaisia kasveja) ei hyväksytä seokseen.

Riistakasvien tukiehdot

Älä perusta riistakasvikasvustoa sellaisten teiden läheisyyteen, joiden liikennetiheys on yli 3 000 autoa vuorokaudessa. Perustettavan riistakasvikasvuston etäisyyden pitää olla vähintään 50 metriä tällaisesta tiestä.

Kylvä riistakasvien kasvusto siemenseoksella, jossa on kahden tai useamman sellaisen kasvin tai kasviryhmän siemeniä, jotka on lueteltu alla:

• apilat
• auringonkukka
• heinäkasvit. Heinäkasveja saa olla enintään 20 % siemenseoksen painosta.
• heinäratamo
• herne
• hunajakukka
• härkäpapu
• keltamaite
• keltiö
• kumina
• mailaset
• nauriit
• rapsi
• rehukaali
• rehusokerijuurikas
• rehuvirna
• retikat
• ruisvirna
• ruistankio
• rypsi
• sikuri
• sinappi
• tattari
• viljat
• öljypellava

Jos kylvät riistakasien siemenseoksen, jossa on viljaa, heinäkasveja ja/tai apilaa, seoksessa pitää aina olla myös jonkin muun edellä listatun kasvin siemeniä, joka ei ole vilja, heinäkasvi tai apila. Esimerkiksi kauran ja apilan seos ei ole riittävä, mutta jos lisäät seokseen hernettä, voit ilmoittaa sen riistakasveilla kylvetyksi monimuotoisuuskasvustoksi.

Seoksessa voi olla yllä listattujen kasvien lisäksi myös muiden kasvien siemeniä enintään 15 % siemenseoksen painosta, ei kuitenkaan hampun siemeniä.

Niittykasvien tukiehdot

Kylvä niittykasvien kasvusto siemenseoksella, jossa on nurmiröllin, lampaannadan tai jäykkänadan siementä sekä vähintään kahden seuraavan niittykasvin siementä:

Monivuotiset niittykasvit:

• ahdekaunokki
• harakankello
• ketoneilikka
• keltasauramo
• kumina
• mäkitervakko
• nurmikohokki
• puna-ailakki
• purtojuuri
• päivänkakkara
• ruusuruoho
• särmäkuisma
• valkoailakki

Yksivuotiset niittykasvit:

• hunajakukka
• kehäkukka
• ruiskaunokki

Edellä listattujen lisäksi siemenseoksessa voi olla myös muiden yksivuotisten niittykasvien tai virnojen siemeniä, ei kuitenkaan heinien siemeniä.

Jos ilmoitat saman niittykasvuston monimuotoisuuskasviksi kahtena peräkkäisenä vuonna, kasvusto on pitänyt perustaa sellaisella yllä listattujen kasvien siemenseoksella, jossa vähintään kaksi kasvilajia on monivuotisia.

Peltolintukasvien tukiehdot

Kylvä peltolintukasvien kasvusto siemenseoksella, jossa on vähintään yhden alla olevan niittykasvien listassa luetellun niittykasvin siemeniä sekä vähintään yhden muut peltolintukasvit listassa luetellun kasvin siemeniä.

Monivuotiset niittykasvit:

• ahdekaunokki
• harakankello
• ketoneilikka
• keltasauramo
• kumina
• mäkitervakko
• nurmikohokki
• puna-ailakki
• purtojuuri
• päivänkakkara
• ruusuruoho
• särmäkuisma
• valkoailakki

Yksivuotiset niittykasvit:

• hunajakukka
• kehäkukka
• ruiskaunokki

Muut peltolintukasvit:

Monivuotiset peltolintukasvit:

• mesikät
• sikuri
• virnat

Yksivuotiset peltolintukasvit:

• auringonkukka
• durra
• herne
• hirssi
• härkäpapu
• kvinoa
• maissi
• pellava
• rapsi
• rypsi
• sinappi
• tattari
• viljat. Viljojen siemeniä saa olla seoksessa enintään 50 kg/ha.

Edellä listattujen lisäksi siemenseoksessa voi olla myös muiden yksivuotisten niittykasvien siemeniä, ei kuitenkaan heinien siemeniä.

Jos ilmoitat saman peltolintukasvuston monimuotoisuuskasviksi kahtena peräkkäisenä vuonna, kasvusto on pitänyt perustaa sellaisella yllä listattujen kasvien siemenseoksella, jossa vähintään kaksi kasvilajia on monivuotisia.

Monimuotoisuuskasvien vähimmäistason vaatimukset

Noudata vesistön reunoilla monimuotoisuuskasvien vähimmäistasona ehdollisuuden lannoittamattoman alueen vaatimuksia.  Älä lannoita viittä metriä lähempänä vesistöä. Lisäksi seuraavan viiden metrin vyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata vuorokauden kuluessa levityksestä.

Monimuotoisuuskasvien maksun rajoitukset

Voit saada monimuotoisuuskasvien ekojärjestelmätukea samalle alalle ilmoitetuista niittykasveista ja peltolintukasveista enintään kahtena perättäisenä vuonna.