Kalojen lopettaminen kalastuskilpailuissa ja muun vapaa-ajan kalastuksen yhteydessä

Eläinsuojelulain (247/1996) mukaan eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimille on kielletty. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin, myös kaloihin. Lain 32 §:n mukaan eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla. Lisäksi eläinsuojeluasetuksessa (396/1996) on yleisiä eläinten lopetusta koskevia vaatimuksia. Muun muassa lopetettavaa eläintä on pidettävä kiinni tai sen liikkumista on rajoitettava muulla sopivalla tavalla siten, että eläin säästyy lopettamisessa kaikelta vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta, kärsimykseltä, vahingoittumiselta ja ruhjoutumiselta.

Eläinsuojeluasetuksen 14 §:ssä on lueteltu esimerkinomaisesti, mitä voidaan pitää tarpeettoman kärsimyksen, kivun ja tuskan tuottamisena. Sitä on esimerkiksi elävän kalan suomustaminen tai suolistaminen. Lisäksi aiheetonta kipua ja kärsimystä on eläinsuojeluasetuksen mukaisesti myös kaikki muu sellainen eläimeen kohdistuva toiminta tai toimenpide, joka aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa.  

Eläinsuojelulaista annetun hallituksen esityksen perustelujen (HE 36/1995 vp) mukaan lain tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta mahdollisimman hyvin nykyinen eläimen pidosta, käsittelystä ja kohtelusta saatu tieto huomioon ottaen. Lisäksi lailla pyritään luomaan edellytykset sille, että eläimet eivät joutuisi kokemaan kärsimyksiä, joita voidaan ennakolta välttää ja ehkäistä. Lain tarkoituksena on myös edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua.

Tieteellisissä tutkimuksissa on viime aikoina saatu näyttöä sille, että kalat kykenevät aistimaan kipua ja myös kokevat kivun jollain tavalla. Ruokaviraston näkemyksen mukaan kalan jättäminen tukehtumaan tuottaa sille tuskaa, minkä vuoksi sitä voidaan pitää eläinsuojeluasetuksen tarkoittamana tarpeetonta kärsimystä aiheuttavana toimintana. Vapaa-ajan kalastuksessa kalan kokemaa tarpeetonta kärsimystä voidaan ennakolta välttää ja ehkäistä lopettamalla eläin säädösten mukaisesti mahdollisimman nopeasti.

Lopettaminen käytännössä

Vapaa-ajan kalastuksessa edellä mainitut vaatimukset tarkoittavat käytännössä, että kala on heti pyynnin jälkeen asianmukaisesti tainnutettava esimerkiksi lujalla lyönnillä päähän, minkä jälkeen siitä lasketaan veri, tai vaihtoehtoisesti kala lopetetaan siihen muutoin soveltuvalla menetelmällä. Soveltuvaksi lopetusmenetelmäksi esimerkiksi hyvin pienikokoisella kalalla voi riittää myös luja isku päähän tai niskan murtaminen joko käsin vääntämällä päätä ylöspäin tai saksien tai puukon avulla.

Lainsäädännön valvominen

Eläinsuojelulain noudattamista valvovat muiden muassa kunnaneläinlääkärit, poliisi ja aluehallintovirastot. Jos on aihetta epäillä, että eläintä kohdellaan eläinsuojelulain vastaisesti, eläinsuojeluviranomaisella on oikeus suorittaa tarkastus. Tarkastuksessa voidaan muun muassa tarkastaa eläin sekä eläintä varten tarkoitetut varusteet ja välineet.

Jos tarkastuksissa havaitaan eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä, viranomainen ryhtyy eläinsuojelulain mukaisiin toimenpiteisiin. Jos on syytä epäillä, että säädöksiä on rikottu, valvontaviranomaisen on viipymättä tehtävä asiasta ilmoitus poliisille. Poliisi antaa tarvittaessa virka-apua valvontaviranomaisille, jos heitä estetään suorittamasta valvontatehtäväänsä.

Valvontatilanteessa tarkastus kohdistuu siihen henkilöön, joka säädöksiä rikkoo. Kilpailun järjestäjällä ja kilpailun säännöillä on kuitenkin merkittävä toimintaa ohjaava rooli, minkä vuoksi kilpailun järjestäjän olisi hyvä ohjeistaa kilpailijoita ennen kilpailun alkua lopettamaan kalat välittömästi.