Aujeszkyn tauti (AD, pseudorabies)

Aujeszkyn tauti eli pseudorabies on pääasiallisesti sikojen tauti, jonka aiheuttaa herpesviruksiin kuuluva pseudorabiesvirus. Virus voi aiheuttaa sialle vakavia oireita, mutta se voi esiintyä myös täysin oireettomana. Pseudorabiesvirus voi aiheuttaa sairautta myös muilla eläinlajeilla kuten naudoilla, lampailla, kissoilla ja koirilla. Aujeszkyn tauti ei tartu ihmiseen.

Oireet

Sika on pseudorabiesviruksen ainoa luontainen isäntäeläin, vaikka myös useat muut eläinlajit voivat saada tartunnan. Virus lisääntyy isäntäeläimen keskushermostossa ja hengitysteissä. Sioilla oireet riippuvat viruksen kannan taudinaiheuttamiskyvystä ja eläimen iästä. Vastasyntyneillä porsailla kuolleisuus voi olla jopa 100 %. Oireet alkavat korkealla kuumeella ja yleiskunnon laskulla, minkä jälkeen monet porsaista kärsivät keskushermosto-oireista. Vanhemmilla porsailla taudinkulku voi olla hitaampaa ja kuolleisuus alhaisempi. Oireina ovat huonontunut ruokahalu, kuume ja hengitystieoireet kuten niiskutus, yskä, sierainvuoto sekä hengitysvaikeudet.

Vanhemmilla porsailla ja aikuisilla sioilla hermosto-oireet ovat harvinaisia ja AD on yleensä ohimenevä sairaus, jossa on oireina kuume, syömättömyys ja lievät hengitystieoireet. Tiineillä eläimillä havaitaan lisääntymishäiriöitä kuten abortteja, uusimisia ja kuolleina tai heikkoina syntyviä porsaita. Karjut voivat kärsiä ohimenevästä hedelmättömyydestä. Vanhemmilla sioilla itämisaika on tavallisesti 3–6 päivää, kun taas vastasyntyneillä porsailla saattaa olla oireita jo 36 tunnin kuluttua tartunnasta. Sika jää taudista toivuttuaan viruksen kantajaksi.

Muilla eläinlajeilla kuin sialla AD-virusinfektio johtaa erittäin akuuttiin sairastumiseen, jonka tunnusomaisena oireena on voimakas kutina, jota seuraa kuolema 1–2 päivässä.

Taudin määritys ja näytteenotto

Taudin määritys perustuu viruksen tai sen genomin osoittamiseen sian kudoksista tai eritteistä tai muiden eläinlajien elimistä tai vasta-aineiden osoittamiseen sian seerumista. Näytteiden ottaminen taudin varalta tehdään Ruokaviraston antamien ohjeiden mukaisesti.

Leviäminen

Yleensä tartunta tulee sikalaan tartuntaa kantavien sikojen mukana, mutta tartunta voi levitä myös ilmateitse sikalasta toiseen. Tauti tarttuu siasta toiseen sierainalueilta kosketustartuntana tai hengitettäessä virusta sisältäviä aerosoleja. Tartunta voi levitä myös istukan kautta sikiöön, astutuksessa tai keinosiemennyksessä. Tartunnan leviäminen ihmisten ja esineiden mukana on myös mahdollinen. Koska tautia voi esiintyä luonnonvaraisissa villisioissa, on tärkeää estää pidettävien sikojen ja luonnonvaraisten sikojen väliset kontaktit.

Vastustaminen ja ehkäisy

Aujeszkyn tauti sioissa luokitellaan EU-lainsäädännön mukaan C-luokan eläintaudiksi (EU 2018/1882). Jos eläinlääkäri, eläimen omistaja tai joku muu eläinten kanssa työnsä tai harrastuksensa vuoksi tekemisissä oleva henkilö epäilee Aujeszkyn tautia sioissa, pitää hänen ilmoittaa siitä virkaeläinlääkärille mahdollisimman pian. Virkaeläinlääkäri tekee sikojen pitopaikassa tarkastuksen, antaa toimintaohjeet ja ottaa tarvittaessa sioista näytteitä taudin syyn selvittämiseksi. Jotta tartunta ei leviäisi muihin eläinten pitopaikkoihin, läänineläinlääkäri päättää eläinten siirtorajoituksista ja muista tarvittavista toimista. Tautia todettaessa selvitetään myös mistä tartunta on voinut pitopaikkaan tulla, ja mihin muualle se on voinut jo levitä. Tässä yhteydessä voidaan ottaa näytteitä myös muiden pitopaikkojen eläimistä. Tautiepäilyn tai todetun tartunnan takia toteutettavista toimenpiteistä, kuten tartunnan saaneiden eläinten lopettamisesta ja pitopaikan puhdistuksesta sekä desinfioinnista, on säädetty eläinterveyssäännöstössä EU 2016/429 ja asetuksessa EU 2020/689, sekä kansallisessa eläintautilaissa 76/2021 ja b- ja c-luokan eläintautien vastustamisesta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 327/2021. Ruokavirasto tekee säädösten perusteella päätökset tarvittavista toimista.

Aujeszkyn tauti muissa eläimissä kuin sikaeläimissä on lainsäädännössä luokiteltu muuksi ilmoitettavaksi eläintaudiksi (MMMa 325/2021), eli sen esiintymistä seurataan. Lisätietoa eläintautien ilmoittamisvelvollisuuksista löytyy sivuiltamme.  

Taudin Suomeen leviämisen ehkäisemiseksi on tärkeää varmistaa, ettei maahan tuotavissa sioissa ole Aujeszkyn tautia, ja että eläinten kuljettamiseen käytettävät välineet on huolellisesti puhdistettu ja desinfioitu erityisesti ulkomaan liikenteessä. Koska Suomella on asetuksen EU 2021/620 mukaan Aujeszkyn taudista vapaa asema, on sikaeläinten siirroissa Suomeen noudatettava lainsäädännön mukaisia lisävaatimuksia. Lisätietoa eläinten siirtovaatimuksista löytyy sivuiltamme

Koirien ja kissojen tartunnan ehkäisyssä on tärkeää, että raakaa (villi)sianlihaa tai teurasjätettä ei koskaan anneta eläimille, erityisesti tämä koskee metsästykseen muualla Euroopassa käytettäviä metsästyskoiria.

Seuranta

Aujeszkyn taudin esiintymistä Suomessa seurataan vuosittain otettavin näyttein esimerkiksi teurastamolla. Myös kaikki Aujeszkyn taudin oireisiin viittaavat tautiepäilyt tutkitaan tartunnan poissulkemiseksi. Seurannan tavoitteena on osoittaa, että tautia ei esiinny Suomessa, ja näin varmistaa virallisen tautivapauden säilyminen.

Esiintyminen Suomessa

Aujeszkyn tautia esiintyy maailmanlaajuisesti, joskin se on monessa maassa juurittu tuotantosioista kokonaan pois. Euroopan alueella tautia on esiintynyt viime vuosina mm. Ranskassa, Portugalissa ja Espanjassa, ja Euroopan luonnonvaraisissa villisioissa tautia esiintyy paikoin yleisestikin.

Suomessa Aujeszkyn tautia ei ole koskaan todettu tuotantosioilla, ja Suomella on asetuksen EU 2021/620 mukaan virallisesti Aujeszkyn taudin tartunnasta vapaa asema. Vuosina 2019 sekä 2021 on Aujeszkyn taudin vasta-aineita todettu yksittäisissä Itä-Suomen alueella metsästetyissä luonnonvaraisissa villisioissa. 

Sivu on viimeksi päivitetty 12.4.2022