Eläintautivalmius

Eläintaudit voidaan luokitella usealla eri tavalla. Eläinterveyssäännöstön (EU) 2016/429 mukaan taudit jaetaan a-e luokan tauteihin. Kansallisen eläintautilain (76/2021) nojalla tauteja voidaan lisäksi luokitella muuksi torjuttavaksi tai valvottavaksi eläintaudiksi tai muuksi ilmoitettavaksi eläintaudiksi. A-luokan eläintaudit voivat esim. merkittävästi vaikeuttaa kotieläintuotantoa, vahingoittaa  luonnonvaraisia eläinkantoja, estää tai haitata merkittävästi eläinten tai tuotteiden vientiä ja kauppaa taikka tarttua eläimestä ihmiseen aiheuttaen vakavan sairauden. Tämän  lisäksi ne leviävät usein erityisen helposti. A-luokan eläintauteja ovat esimerkiksi suu- ja sorkkatauti, korkeapatogeeninen lintuinfluenssa ja afrikkalainen sikarutto. Monet näistä eläintaudeista voivat esiintyä sekä luonnonvaraisissa eläimissä että kotieläimissä.

Suomi pyritään pitämään vapaana a-luokan eläintaudeista. Esimerkiksi pitopaikkojen tautisuojauksella, eläinten tuontiehtojen ja tuliaistuonnin määräysten noudattamisella voit estää eläintaudin tulon Suomeen tai kotieläintesi pitopaikkaan. Mahdolliset Suomessa todetut a-luokan taudin tapaukset hävitetään mahdollisimman nopeasti, jotta se ei pääsisi leviämään.

Koska a-luokan eläintaudin vaikutukset ovat merkittäviä, eläintautiviranomainen vastaa toimenpiteistä taudin hävittämisessä. Taudin toteaminen johtaa kyseisen eläintenpitoyksikön eläinten lopettamiseen, pitopaikan tyhjentämiseen tartunnanvaarallisesta materiaalista sekä tilojen puhdistamiseen ja desinfiointiin. Lisäksi taudin toteamisen vuoksi voidaan eläinten pitopaikan ympärille luoda alueita, rajoitusvyöhykkeitä, joilla tartunnan leviämisen estämiseksi voidaan rajoittaa eläinten ja eläinperäisten tuotteiden siirtoja. Vyöhykkeiden koko ja sillä noudatettavat rajoitukset riippuvat todetusta taudista. Tarvittaessa kaikkein tartunnalle alttiiden kotieläinten kuljetukset koko Suomessa voidaan keskeyttää tietyksi ajaksi.

A-luokan eläintaudin torjuntatoimet ovat mittavia ja kalliita sekä yhteiskunnalle että eläintenpitäjille. Tämän vuoksi niihin on varauduttava ennalta.  Ruokavirasto laatii valtakunnalliset valmiussuunnitelmat sekä toimintaohjeet, joiden mukaan eläintautiviranomainen toimii, mikäli tautia epäillään tai todetaan Suomessa. Aluehallintovirastoilla on lisäksi omia alueellisia toimintaohjeita. Valmiussuunnitelmia ja toimintaohjeita päivitetään säännöllisesti. Valmiusharjoituksilla testataan ja arvioidaan suunnitelmien toimintaa käytännössä ja etsitään kehittämiskohteita ja parannetaan toimintaa. Sidosryhmät ja elinkeino osallistuvat varautumiseen. Eläinten omistajien ja muiden eläinten kanssa toimivien tulee kiinnittää huomiota erityisesti tautien ehkäisyyn sekä siihen, että mahdollisesta tautiepälyistä ilmoitetaan eläinlääkärille. Eläinlääkärin tulee ilmoittaa epäilystä välittömästi kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille.

Eläintautien torjuntaa varten on kansallinen valmiuseläinlääkärijärjestelmä, jossa on mukana noin 80 läänineläinlääkäreiden nimeämää eläinlääkäriä, joista suurin osa on kunnaneläinlääkäreitä. Valmiuseläinlääkärit vastaavat epidemiatilanteissa ensisijaisesti toimenpiteiden toteuttamisesta paikallistasolla, mutta myös muut kunnaneläinlääkärit avustavat toiminnassa tarpeen mukaan. Erityisesti valmiuseläinlääkäreitä, mutta myös muita kunnaneläinlääkäreitä ja sidosryhmiä koulutetaan eläintautien torjuntaan.

Aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit päivystävät a-c luokan sekä kansallisesti torjuttavien eläintautien varalta myös virka-ajan ulkopuolella. Manner-Suomi on jaettu kahteen päivystyspiiriin, jossa kummassakin päivystää yksi läänineläinlääkäri.  Kunnaneläinlääkäri, rajaeläinlääkäri, tarkastuseläinlääkäri tai yksityinen eläinlääkäri, joka epäilee helposti leviävää eläintautia virka-ajan ulkopuolella, saa päivystävän läänineläinlääkärin tiedot numerosta 0295 204 658. Virka-aikana läänineläinlääkärin tavoittaa esim. kyseisen aluehallintoviraston puhelinvaihteen kautta.

Sivu on viimeksi päivitetty 21.4.2021