Liikunnalla on useita terveyttä edistäviä vaikutuksia. Se hidastaa lihaskatoa, lihasvoiman ja lihaskestävyyden pienenemistä, luukatoa sekä tasapainon ja kävelykyvyn huononemista. Säännöllinen kestävyysliikunta, kuten päivittäinen reipas kävely sekä lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu, ovat keskeisiä toimintakyvyn ylläpitämisessä.
Kevytkin liikunta vilkastuttaa verenkiertoa ja pitää lihakset ja nivelet vetreinä. Liika päivittäinen istuminen tai makaaminen on lihasten kannalta erityisen haitallista. Aina kannattaa pyrkiä olemaan mahdollisimman aktiivinen oman toimintakyvyn rajoissa. Pienikin liikunta arjessa on parempi kuin liikkumattomuus. Kaikki liikkuminen on eduksi, myös kotoiset arkiaskareet, kaupassa käynti, siivoaminen, pyykkihuolto ja pihatyöt
Suosituksia ikääntyneen liikkumisesta:
- Harjoittele kestävyysliikuntaa vähintään 2 h 30 minuuttia viikossa kohtuukuormitteisena kuten kävelynä tai 1 h 15 minuuttia raskastehoisena kuten pyöräilynä, juoksuna, hiihtona tai näiden yhdistelmänä. Liikkuminen kannattaa jakaa useammalle viikonpäivälle.
- Tee lihasvoimaharjoittelua vähintään kahtena päivänä viikossa. Harjoittelun tulisi olla kohtuukuormittavaa, esimerkiksi kuntosaliharjoittelua tai taakkojen kantamista arkiaskareissa.
- Sisällytä tasapaino- ja liikkuvuusharjoittelua kuten erilaisia jumppia ja tanssia viikoittaiseen liikuntaan.
- Vältä pitkäaikaista istumista tai makaamista.
Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaa. Vielä iäkkäänäkin aloitettu liikunta hidastaa toiminnanvajausten kehittymistä ja parantaa itsenäistä suoriutumista. Alaraajojen lihasvoimaa ja tasapainoa parantava harjoittelu ehkäisee kaatumisia. Liikuntaharjoittelu voi parantaa useita aivojen toimintakykyä muistisairastumisriskissä olevilla tai siihen jo sairastuneilla. Liikunta parantaa lisäksi mielialaa ja pienentää masennusriskiä, vähentää matala-asteista tulehdusta, parantaa veren rasva- ja sokeriarvoja sekä hengitys- ja verenkiertojärjestelmän kuntoa ja hidastaa luuston haurastumisen ja osteoporoosin etenemistä.