2021 Tiedepäivä

Vuoden 2021 Tiedepäivässä tutustuttiin Ruokaviraston ajankohtaisiin, terveyttä käsitteleviin tutkimuksiin. Päivän teemana oli yhteinen terveys eli ruoan turvallisuus sekä kasvien ja eläinten terveys. Tälle sivulle on koottu esityksiä sekä esityksien tiivistelmiä.

Tiedepäivän tallenteet ovat katsottavissa tällä sivulla kahden viikon ajan tallenteen lisäyksestä.

 

I sessio: Turvallinen ja terveellinen ruoka, tutkimusjohtaja Liisa Maunuksela

Linkki I session tallenteeseen. (lisätty 24.11.)

Kun analytiikan tarkkuus ei auta – elintarvikkeiden transrasvan alkuperän arviointi EU:ssa, erikoistutkija Tiina Ritvanen

Transrasvan haitallisuus riippuu sen alkuperästä, ja lainsäädännössä onkin määrätty enimmäismäärä teollista alkuperää olevalle transrasvalle. Mutta miten tunnistaa elintarvikkeesta mistä sen rasva on peräisin, kun transrasva kuitenkin koostuu samoista komponenteista, vain määräsuhteet vaihtelevat? Ruokavirastossa on testattu EU:n kehittämää laskentamenetelmää.

Linkki esitykseen (pdf)

Palkokasvit tutkimuksen kohteena Ruokavirastossa, erikoistutkija Johanna Santala

Mitkä tekijät johtavat herneen alentuneeseen itävyyteen? Onko Suomessa palkokasveille haitallisia viruksia? Esimerkiksi näitä kysymyksiä on selvitetty kehittämis- ja tutkimushankkeiden yhteydessä Ruokavirastossa. Lisäksi Ruokavirastossa tuotetaan tietoa palkokasvien siemenen laadusta (kuten itävyys) sekä sadon käyttölaadusta (kuten proteiinipitoisuus).

Ravitsemus- ja ruokasuositusten laatiminen – yhteispohjoismaiset ja kansalliset suositukset, valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen

Suomen ravitsemussuositukset laaditaan yhteispohjoismaisten suositusten pohjalta. Ravitsemus- ja terveydentila, ruokakulttuuri ja ruokatarjonta otetaan huomioon kansallisesti. Väestön ravitsemuksen parantamisen tavoitteet käytäntöön: eri ikä- ja kohderyhmille omat ruokasuositukset. Ravitsemussuosituksissa huomioidaan myös opetussuunnitelmat, ruokakasvatus, toimintaympäristö ja elintarvikehankinnat.

Linkki esitykseen (pdf)

 

II sessio: Yhteinen terveytemme – yhteiset riskimme, tutkimusprofessori Annamari Heikinheimo

Linkki II session tallenteeseen. (lisätty 24.11.)

Nostoja eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen bakteerien resistenssiseurannasta, erikoistutkijat Suvi Nykäsenoja ja Satu Olkkola

Bakteerien antibioottiresistenssin seurantaa tehdään Ruokavirastossa EU-lainsäädännön ja kansallisten tavoitteiden perusteella. Pitkäjänteinen seuranta mahdollistaa muutoksien ja uusien resistenssiominaisuuksien havaitsemisen. Seurantatietoa hyödynnetään myös muun muassa eläinten antibioottien käyttösuosituksia laadittaessa. Miltä resistenssitilanne näyttää Suomessa?

Linkki esitykseen (pdf)

Tiedon hyödyntäminen tieteellisessä riskinarvioinnissa, tutkija Kirsi-Maarit Siekkinen

Laadukkaat ja kattavat aineistot ovat valtavan tärkeitä sekä kansallisen että EU-tason riskinarvioinneissa, jotta arviot osuisivat nappiin ja päätöksentekijät saisivat hyvää tietoa ratkaisujensa tueksi. Kansalliset riskinarvioinnit tuotetaan Ruokaviraston riksinarviointiyksikössä. Euroopan tasolla ne tehdään EFSAssa, joka kerää aineistoja myös jäsenmailta ja hyödyntää niitä riskinarvioinneissaan. EFSA julkaisee tuotoksensa tiedelehdessään, järjestää aihealueeltaan muun muassa tiedekollokvioita, infosessioita, webinaareja ja tiedekonferensseja.

Pysy ajan tasalla EFSAn uusimmista tuotoksista ja tapahtumista tilaamalla EFSAn uutiskirje suoraan s-postiisi. 

 

III sessio: Yhteinen terveytemme – taudit uhkana, tutkimusprofessori Antti Oksanen

Linkki III session tallenteeseen. (lisätty 24.11.)

Kryptosporidien molekulaarinen karakterisointi, tutkija Tuulia Enbom

Kryptosporidioosi – nouseva zoonoosiuhka nautakarjoissa (KRYPTO) -hankkeessa on selvitetty nautatilojen ja ihmisten Cryptosporidium parvum -tartuntojen molekyyliepidemiologiaa. C. parvum -ripuli on yleistynyt vasikoilla Suomessa ja samaan aikaan ihmisillä raportoidut kryptosporidioositartunnat ovat myös kasvaneet. Esiintyykö Suomessa samoja C. parvum alatyyppejä sekä ihmisillä että vasikoilla?

Linkki esitykseen (pdf)

Tiedolla tehokkaaseen salmonellatorjuntaan, ylitarkastaja Tanja Lähteinen

Salmonellan esiintymistä tuotantoeläimillä on vastustettu Suomessa jo hyvin pitkään, mutta miksi? Salmonellan pitkäjänteinen vastustaminen on vaatinut toimivaa yhteistyötä viranomaisen, eläinten pitäjien ja elinkeinon sekä tutkijoiden välillä. Minkälaisin toimin salmonellaa voidaan parhaiten vastustaa, ja miten tieteellinen tieto voi salmonellan vastustuksessa auttaa?

Linkki esitykseen (pdf)

 

Lämmin kiitos kaikille esiintyjille ja osallistujille mielenkiintoisista esityksistä ja keskusteluista. Tavataan taas ensi vuonna  Ruokaviraston Tiedepäivän merkeissä!

 

Tutkitun tiedon teemavuoden logo

Sivu on viimeksi päivitetty 24.11.2021