Keruutuotanto

Julkaisupäivä: 2. toukokuuta 2022

Kaikki luomutuotannon ohjeet

Ohje: 819/04.02.00.01/2022

1 Luomuluonnontuotteiden keruu

Luomukeruualueilla tarkoitetaan luonnonmukaisen tuotannon valvontaan hyväksyttyjä ja vaatimukset täyttäviä luonnonalueita (esim. metsiä ja soita) ja maatalousalueita (esim. peltoja, pientareita ja luonnonlaitumia)

Keruualueen voi ilmoittaa luomuvalvontajärjestelmään joko alueen omistaja tai haltija taikka keruualueen selvittäjä. Molemmissa vaihtoehdoissa alueen omistaja tai haltija sitoutuu noudattamaan luonnonmukaista tuotantotapaa keruuseen käytetyillä alueilla. Alueen ilmoittajan pitää laatia luomusuunnitelma eli toiminnan kuvaus ja ylläpitää sitä, sekä vuosisuunnitelma, joka sisältää aiotut toimet alueella kyseisen vuoden aikana. ELY-keskus tai Ruokavirasto tarkastaa vuosittain luomukeruutuotannon toimijoiden toiminnan sekä luomukeruualueeksi ilmoitettujen metsien hoitotoimenpiteet.

Keruulla tarkoitetaan luontaisesti kasvavien luonnonvaraisten kasvien, kasvinosien ja sienten keruuta luonnonmukaiseen tuotantoon hyväksytyltä luonnon- tai maatalousalueelta. Tavallisimpia suomalaisia luomukeruutuotteita ovat metsämarjat, koivunmahla, sienet ja luonnonyrtit. Jokamiehenoikeudella kerättäviä tuotteita voivat kerätä tai keruuttaa alueen omistajan lisäksi keruutuotteen ostajat. Keruutoimijana voi toimia perusmallilla ELY-keskuksen valvontaan liittynyt metsänomistaja tai muu yritys, joka on ilmoittautunut Ruokaviraston valvontaan. 

Maatalousalueella voi olla samanaikaisesti useita käyttötarkoituksia: Pellolla voi olla samanaikaisesti sekä viljeltäviä peltokasveja että luonnonvaraisia kasveja keruutuotteita. Luonnonvarainen alue voi olla samanaikaisesti sekä laitumena ja että keruualueena, esimerkiksi mahlantuotannossa. Mikäli esimerkiksi luomupellolta halutaan kerätä luomukeruutuotteita, pitää toimijan liittyä luomuvalvontaan myös keruutoiminnan osalta.

Luonnonvaraisten eläinten metsästykseen ja kalastukseen ei sovelleta luomulainsäädäntöä. Näin ollen kalat ja riista eivät voi olla luomukeruutuotteita.

Muut velvoitteet

Keruutoiminnassa on lisäksi otettava huomioon luonnonsuojelulain (1096/1996) sekä luonnonsuojeluasetuksen (160/1997, muutettu 913/2005) rajoitukset rauhoitettujen kasvien osalta.

2 Luomukeruualueisiin sovellettavat tuotantosäännöt

Luomukeruualueisiin sovelletaan luonnonmukaisten kasvintuotannon yleisiä vaatimuksia, joista on säädetty neuvoston ja parlamentin asetuksessa 2018/848 (luomuasetus). Luomuasetuksen artiklat 9–12 sisältää mm:

  • vaatimuksia koskien yleisiä tuotantosääntöjä (mm. rinnakkaisviljely, sallitut lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet),
  • sääntöjä koskien siirtymistä luonnonmukaiseen maatalouteen ja
  • muuntogeenisten organismien käyttökieltoja.

Kasvintuotannon yksityiskohtaisemmat tuotantosäännöt ovat luomuasetuksen liitteen II, osassa I. Tuotantosääntöjä ohjeistetaan Ruokaviraston ohjeistuksessa Luonnonmukaisen kasvintuotannon ehdot.

Erityisiä, ainoastaan luomukeruutuotannon vaatimuksia on luomuasetuksessa vain kaksi, koskien siirtymäaikoja ja lajien säilymistä keruualueella (luomuasetuksen liite II, osa I, kohta 2.2 Luonnonvaraisten kasvien keräämistä koskevat säännöt).

Luonnonmukaisen kasvintuotannon tuotantosäännöt on annettu kokonaisuudessaan luomutuotantoa koskevassa EU-lainsäädännössä ja monet kasvintuotannon tuotantosäännöt koskevat sellaisenaan myös keruualueita. Niitä ovat mm. sallittujen tuotantopanosten luettelot, siirtymävaiheen lyhentämiseen liittyvät menettelyt ja lisäysaineiston käyttö.

Seuraavassa käydään läpi luomukeruualuetta koskevat erityisvaatimukset ja annetaan esimerkkejä, miten luonnonmukaisten tuotannon ja kasvintuotannon yleisiä vaatimuksia sovelletaan luomukeruualueisiin. 

2.1 Siirtymävaihe

Luomutuotantoon siirrytään siirtymävaiheen kautta, joka on kestänyt vähintään kolme vuotta ennen luomukeruutoiminnan aloittamista keruualueella. Luonnonmukaisen keruutuotannon vaatimuksia on noudatettava koko siirtymävaiheen ajan.

Siirtymävaihetta on mahdollista lyhentää, jos alue on täyttänyt edeltävät kolme vuotta luomutuotannon ehdot, eli aiotulla luomukeruualueella ei ole viimeisen kolmen vuoden aikana käytetty luomukeruutuotannossa kiellettyjä tuotantopanoksia (lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet).

Lyhennystä varten tarvitaan asiakirjanäyttöä keruualueen luomukelpoisuudesta vähintään kolmen aikaisemman vuoden ajalta, esimerkiksi mahdolliset muistiinpanot ja tositteet toimenpiteistä ja metsäsuunnitelma.

Siirtymävaiheen lyhentäminen

Keruualueen siirtymävaiheen lyhentämistä eli aiemman ajanjakson takautuvaa hyväksymistä on haettava ELY-keskukselta. Keruualueen selvittäjä hakee siirtymävaiheen lyhentämistä Ruokavirastolta.

Siirtymävaiheen lyhennyksen hyväksyminen edellyttää aina mahdollisten jäämäriskien huomiointia ja tarvittaessa näytteenottoa alueella ennen alueen hyväksymistä. Käytännössä siirtymäajan lyhentämisen hyväksyminen edellyttää tarkastuskäyntiä toimijan luona ennen luomukeruutoiminnan aloittamista alueella. Siksi hakemusprosessi tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen kerättävien tuotteiden satokautta, vaikka jäämiin liittyviä riskejä keruualueella ei olisi tiedossa. Tarkemmat ohjeet siirtymäajan lyhentämisestä on kuvattu Luonnonmukaisen kasvintuotannon ehdoissa.

2.2 Lajien säilyminen keruualueella

Keruu ei saa vahingoittaa alueen luonnollisen elinympäristön vakautta eikä lajien pysyvyyttä keruualueella.

Näiden vaatimusten täyttyminen tulee kuvata keruualuetta hyödyntävän toimijan luomusuunnitelmassa.

2.3 Esimerkkejä luonnonmukaisen kasvintuotannon vaatimusten soveltamisesta luomukeruualueisiin

Tässä kuvattavat keruualueisiin sovellettavat luomukasvintuotannon vaatimukset ja niiden tulkinnat liittyvät

  • maaperänhoitoon ja lannoitukseen,
  • kasvinsuojeluun,
  • lisäysaineiston, kuten siementen ja taimien käyttöön,
  • rinnakkaistuotantoon eli tuotantoon ja tuotteisiin samanaikaisesti luomuna, siirtymävaiheessa ja tavanomaisesti
    rakennusten ja laitteiden sekä käsittely- ja varastointitilojen puhdistus- ja desinfiointiaineisiin.

2.4 Maaperänhoito ja lannoitus

Keruualueisiin ei sovelleta viljelykiertoa koskevia kasvintuotannon vähimmäisvaatimuksia.

Kuten luomukasvintuotannossa yleensä, myös luomukeruualueilla mahdollisesti käytettävien metsälannoitteiden tulee olla ensisijaisesti peräisin luonnonmukaisesta tuotannosta. Jos kasvien ravinnetarpeita ei saada luomutuotannosta peräisin olevilla lannoitteilla ja toimenpiteillä, voidaan käyttää ainoastaan sellaisia lannoitteita ja maanparannusaineita, joiden käyttö on sallittua luonnonmukaisessa tuotannossa, ja ainoastaan siinä määrin kuin on tarpeen. Toimijoiden on pidettävä kirjaa tuotteiden käytöstä.

Esimerkkejä

  • Sallittu: Maaperän mekaaninen muokkaus ja esimerkiksi ojitus.
  • Sallittu: Luomutuotannossa sallitut lannoiteaineet, kuten puun tuhka ja hivenlannoitteet.
  • Kielletty: esimerkiksi kemialliset, typpeä sisältävät lannoitteet.

Mikäli keruualueella käytetään luomussa kiellettyjä lannoitteita, voidaan alue ilmoittaa pois luomuvalvonnasta tai aloittaa alueen (esimerkiksi metsäkuvio) kolmivuotinen siirtymävaihe uudelleen.

Tarkemmin luonnonmukaisessa tuotannossa sallituista lannoitteista, maanparannusaineista ja ravinteet on säädetty komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/1165. Niihin liittyviä ohjeita ja tulkintoja on ohjeistettu Luonnonmukaisen kasvintuotannon ehdoissa.

2.5 Kasvinsuojelu

Tuhoojien ja rikkakasvien aiheuttamia vahinkoja keruualueilla on ehkäistävä pääasiassa

  • luonnollisten vihollisten avulla,
  • lajien, lajikkeiden tai monimuotoisten aineistojen valinnalla,
  • biologisilla, mekaanisilla ja fysikaalisilla menetelmillä.

Kasvinsuojelutoimenpiteet on kuvattava osana luomusuunnitelmaa.

Jos kasveja ei voida asianmukaisesti suojella tuhoojilta edellä kuvatuilla toimenpiteillä tai jos keruualueen kasvit ovat todistettavasti vaarassa, voidaan käyttää ainoastaan sellaisia tuotteita tai aineita, joiden käyttö luonnonmukaisessa tuotannossa on sallittu komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/1165  mukaisesti ja ainoastaan siinä määrin kuin on tarpeen. Toimijoiden on säilytettävä asiakirjat, joilla osoitetaan tarve käyttää tällaisia tuotteita.

Kasvinsuojeluun liittyviä ohjeita ja tulkintoja on ohjeistettu Luonnonmukaisen kasvintuotannon ehdoissa, mutta tässä joitakin käytännön esimerkkejä sallituista ja kielletyistä tehoaineista ja menetelmistä metsäalueilla:

  • Sallittu: juurikäävän kantokäsittely harmaaorvakkasienellä
  • Kielletty: juurikäävän kantokäsittely urealla
  • Sallittu: vesakontorjunta ja heinäntorjunta mekaanisesti
  • Kielletty: esim. kemiallinen heinän- tai vieraslajien torjunta
  • Kielletty: lisäysaineiston kemiallinen käsittely, esimerkiksi siemenen peittaus.

Mikäli keruualueella käytetään luomussa kiellettyjä torjunta-aineita, voidaan alue ilmoittaa pois luomuvalvonnasta tai aloittaa alueen (esimerkiksi metsäkuvio) kolmivuotinen siirtymävaihe uudelleen. Tyypillinen tarve aloittaa siirtymävaihe uudelleen syntyy, kun metsäkuvion kannot on käsitelty urealla hakkuun jälkeen.

2.6 Lisäysaineisto

Koska keruutuotanto kohdistuu lähtökohtaisesti luonnonvaraisiin kasveihin, ei keruualueelle normaalisti käytetä lisäysaineistoa, joihin pitäisi soveltaa luonnonmukaisessa tuotannossa käytettävän lisäysaineiston vaatimuksia.

Esimerkki: Siirtymävaiheen aloittaminen uudelleen monivuotisen kasvuston perustamiseksi.

Metsäkuvio on luomukeruualuetta. Metsäkuviolle tehdään päätehakkuu, jonka jälkeen sinne istutetaan tavanomaisia metsäpuiden taimia. Metsäkuvio saadaan jälleen osaksi luomukeruualuetta, kun se siirrettään luomuun kolmivuotisen siirtymävaiheen kautta. Jos toimintatapa lisäysaineiston (esim. metsänviljely) käytöstä kuvataan luomusuunnitelmassa, toimintatavan käytöstä ei tarvitse ilmoittaa erikseen. Muussa tapauksessa toimintatavan käytöstä tulee ilmoittaa ELY-keskukselle kirjallisesti.

Lisää lisäysaineistojen käyttöön liittyviä ohjeita, tulkintoja ja esimerkkejä on ohjeistettu Luonnonmukaisen kasvintuotannon ehdoissa.

2.7 Rinnakkaistuotanto

Rinnakkaistuotanto siirtymävaiheessa luomukeruutuotantoon

Rinnakkaistuotannolla tarkoitetaan tuotantoa samanaikaisesti luomuna, siirtymävaiheessa ja tavanomaisesti.

Vaikka tavoitteena olisi, että toimijan kaikki keruualueet siirtyvät luomutuotantoon, syntyy normaalisti tilanteita, joissa samaa kasvilajia mahdollisesti kerätään eri tuotantovaiheissa (tavanomainen, siirtymävaihe, luomu). Silloin eri tuotantotavalla tuotetut erät on kyettävä erottamaan kaikissa tuotannon ja käsittelyn vaiheissa toisistaan. Eri tuotantotavoilla tuotettujen tuotteiden erilläänpito on kuvattava luomusuunnitelmassa.

Pysyvä rinnakkaistuotanto

Pysyvällä rinnakkaistuotannolla tarkoitetaan toimintaa, jossa toimijan keruualueet on jaettu luomutuotanto- ja tavanomaiseen yksikköön, ja rinnakkaistuotanto on luonteeltaan jatkuvaa.

Tilan osan pysyvään rinnakkaistuotantoon pitää olla ELY-keskuksen (perusmalli, katso luku 3) tai Ruokaviraston (selvittäjämalli) lupa. Lupa edellyttää, että kerättävät tuotteet ovat eri kasvilajeja. Pysyvään rinnakkaistuotantoon liittyy myös muita lisäehtoja, jotka on kuvattu yksityiskohtaisesti Luonnonmukaisen kasvintuotannon ehdoissa.

2.8 Puhdistus- ja desinfiointiaineet

Kasvintuotannossa käytettävien rakennusten ja laitteiden sekä käsittely- ja varastointitilojen puhdistus- ja desinfiointiaineet kuuluvat EU-asetukseen soveltamisalaan. Sallittuja aineita koskeva luettelo on valmisteilla EU:n komissiossa, joten toistaiseksi aineiden käyttöön ei liity rajoituksia luomukasvintuotannon tuotantosääntöihin perustuen.

3 Keruualueen valvonta

3.1 Luomukeruualueen hyväksymismenettely

Luomutoimija, joka ilmoittaa omistamansa alueen luomukeruualueeksi sitoutuu siihen, että alueella noudatetaan luomuasetuksen asettamia ehtoja tuotannosta. Kun alueen liittää valvontaan selvittäjä, on sekä metsänomistajan että selvittäjän sitouduttava luonnonmukaisen tuotannon ehtoihin. Ehdot koskevat metsää ja sen hoitoa, kirjaamisvaatimuksia sekä vuosi- ja muutosilmoitusten tekemistä.

Keruualueen voi ilmoittaa luomuvalvontajärjestelmään joko

  1. alueen omistaja/ haltija (jäljempänä ”Perusmalli”)
  2. keruualueen selvittäjä (jäljempänä ”Selvittäjämalli”).

3.1.1 Alueen liittäminen valvontaan

a) Perusmalli

Alueen omistaja tai haltija (esimerkiksi yksittäinen metsänomistaja, jo luomuvalvontaan kuuluva viljelijä taikka metsäyhtiö ja yhteismetsä) liittää alueen ilmoittamalla asiasta ELY-keskukseen. Toimija on liittyessään valvontaan sitoutunut noudattamaan luomutuotannon ehtoja. Toimija liittää luomukeruutuotantoa koskevan täydennyslomakkeen 1c ilmoitukseensa.

Ilmoitukseen on liitettävä myös päivitetty luomusuunnitelma luomukeruutuotannon osalta. Mikäli toimija ei hae kaikkien omistamiensa tai hallitsemiensa luonnonalueiden liittämistä valvontajärjestelmään, on hänen otettava huomioon, mitä rinnakkaistuotannosta on eri tuotantoyksiköissä ohjeistettu.

Perusmallin toimija voi käyttää alihankkijoita erilaisten toimintojen suorittamiseksi, kuten lajittelu ja kuivaus (kts. tarkemmin luvut 4 ja 5). Jos myytävä tuote on muu kuin jalostamaton maataloustuote, on toimijan liityttävä myös Ruokaviraston valvontaan.

Jos perusmallin toimija luovuttaa kartta-aineiston luomukeruuta varten toiselle yritykselle, tulee toimijan kuvata tämä luomusuunnitelmassaan. Kuvattava tieto on tiedossa olevien keruutuotteiden ostotoimintaa järjestävien yritysten, joille alueen kartta-aineisto luovutetaan, nimi ja yhteystieto.

Esimerkiksi: Kunta liittyy kunnan metsien osalta luomuvalvontaan ainoana toiminta-ajatuksenaan luovuttaa kartta-aineistoa kunnan yrityksille luomualueen tuotteiden hyödyntämiseksi.

b) Selvittäjämalli

Yksittäisen maanomistajan metsäalue on kaupalliseen keruun järjestämiseksi usein liian pieni ja mm. metsämarjan keruuta/poimintaa järjestävien yritysten toiminta vaatii laajojen yhtenäisten, alueiden käyttöä. Silloin alueen liittämistä valvontaan voi hakea keruualueen selvittäjä. Keruualueen selvittäjä on juridinen henkilö, joka hoitaa yhden (esimerkiksi kunnan tai seurakunnan) tai useamman maanomistajan puolesta luomuvalvontaan liittymiseen kuuluvat velvollisuudet luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön puolesta.

Selvittäjä liittyy luomuvalvontaan ilmoittautumalla Ruokavirastoon. Selvittäjä perehtyy alueen metsänkäyttöhistoriaan ja hankkii maanomistajilta sitoumuksen luomutuotannon ehtojen noudattamisesta luvussa 2 esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

Selvittäjällä on velvollisuus kertoa maanomistajille perusteellisesti maanomistajan sitoumuksen sisällöstä, erityisesti:

  • Luomukasvintuotantoa koskevien tuotantosääntöjen noudattaminen
  • Olennaisten muutosten ilmoittaminen selvittäjälle.

Jos selvittäjä toimii lisäksi luomukeruutuotteiden ostajana tai kerääjänä, hänen tulee ilmoittautua myös Ruokaviraston luomuvalvontaan ja noudattaa luvussa 4 kuvattuja ehtoja.

3.1.2 Metsän liittäminen valvontaan selvittäjämallissa metsään.fi-palvelun kautta

Metsänomistajat voivat ilmaista kiinnostuksensa selvittäjälle metsätilansa liittämisestä osaksi luomukeruualueita. Palvelussa tehdyn ilmoituksen jälkeen metsänomistajan valtuuttama selvittäjä tarkistaa alueen luomukelpoisuuden. Mikäli alueella on kaupallista kysyntää keruulle, selvittäjä liittää alueen osaksi luomuvalvontajärjestelmää. Luomukeruualueen kartat muodostaa selvittäjä. Yksinkertainen ja metsänomistajalle vaivaton tapa ilmoittaa kiinnostuksensa saada metsänsä liitettyä luomukeruualueeseen on tehdä se Metsään.fi -palvelun kautta.

Toimi näin:

  • Kirjaudu Metsään.fi– palveluun osoitteessa https://www.metsakeskus.fi/fi/asiointi/metsaanfi
  • Paina painiketta "Ilmoita kiinnostuksesi luomukeruualueisiin"
  • Tutustu huolella ohjeisiin
  • Valitse hallinnassasi oleva metsävarakiinteistö, jonka haluat ilmoittaa luomukeruualueeksi
  • Ilmoita metsäsi täyttämällä sopimustiedot
  • Voit valita selvittäjän, jonka kanssa teet sopimuksen
  • Kiinnostuksesi liittymisestä luomukeruualueeseen menee palvelun kautta selvittäjälle, mutta itse sopimus tehdään palvelun ulkopuolella.

Luomusitoumus näkyy Metsään.fi-palvelussa metsänomistajan lisäksi ainoastaan toimijoille, joilla on käyttöoikeus metsänomistajan tietoihin joko tämän antamaan suostumukseen, asiakkuuteen tai jäsenyyteen perustuen. Lisätietoja: https://www.metsakeskus.fi/fi/palvelut/tietojen-luovuttaminen-metsakeskuksesta-asiakkuuden-tai-jasenyyden-perusteella.

Jos luomukeruualueeksi ilmoitetun metsän jollakin kuviolla tehdään luonnonmukaisessa tuotannossa kielletty metsänhoitotoimenpide, metsänomistaja ilmoittaa tästä etukäteen Metsään.fi -palvelussa, jolloin kyseinen kuvio on poissa luomupinta-alasta kolmen vuoden määräajan. Muiden kuvioiden luomuisuuteen ilmoituksella ei ole vaikutusta.

3.1.3 Ryhmäsertifiointi

Uusi EU:n luomuasetus mahdollistaa 1.1.2022 alkaen ryhmäsertifioinnin vaihtoehtona yksittäisen toimijan sertifioinnille. Tavoitteena on vähentää luomusertifioinnista aiheutuvia tarkastuskustannuksia ja hallinnollista taakkaa pientoimijoille.

Ryhmän jäsenen velvollisuudet ovat samoja kuin yksittäisen, valvotun luomutoimijan, eli ryhmän jäsen sitoutuu noudattamaan EU-asetuksen mukaisia luomuehtoja. EU:n luomuasetuksen vaatimuksiin kuuluu lisäksi muun muassa se, että ryhmän on oltava oikeushenkilö ja sertifioidut tuotteet on myytävä ryhmän markkinointiorganisaation kautta. Lisäksi yksityiskohtaisia vaatimuksia on ryhmän jäsenen enimmäiskoolle ja jäsenten lukumäärälle ryhmää kohden.

Valvonta on kaksivaiheista, sisäinen tarkastusjärjestelmä kohdistuu ryhmän jäseniin ja sen toteutuksesta vastaa toimijaryhmä itse. Ulkoinen tarkastus kohdistuu koko ryhmän toimintaan sekä otoksella yksittäisiin jäseniin. Yksittäinen viljelijä ei saa sertifikaattia, vaan sertifikaatti annetaan ryhmälle.

Ryhmäsertifiointi edellyttää ryhmältä yhteistä markkinointijärjestelmää eli yritystä, joka vastaa ryhmäsertifioinnin kohteena olevien tuotteiden markkinoinnista. Ruokavirasto ei ole toistaiseksi laatinut erillistä ohjeistusta ryhmäsertifioinnille. Tällä hetkellä lisätietoja antavat ELY-keskukset ja Ruokavirasto.

3.1.4 Sertifikaatti eli todistus luomuvalvontaan kuulumisesta

Toimija, jonka toiminta tai keruualue on liitetty luomuvalvontaan, saa sertifikaatin valvontaan kuulumisesta. Kun omistaja/haltija on itse liittänyt alueensa luomuvalvontajärjestelmään (perusmalli) ELY-keskus antaa sertifikaatin alueen omistajalle/haltijalle. Kun alueen liittämisen luomuvalvontajärjestelmään on tehnyt keruualueen selvittäjä (selvittäjämalli) Ruokavirasto antaa sertifikaatin vain keruualueen selvittäjälle.

a) Toimijan sertifikaatti perusmallissa

Toimijan sertifikaatissa on maininta siitä, että toimijalla on keruutoimintaa. Hän esittää sertifikaatin keräämiensä keruutuotteiden ostajille tai yrityksille. Hän antaa sertifikaatin myös toimijoille, joille hän luovuttaa kartta-aineistoa.

b) Toimijan sertifikaatti selvittäjämallissa

Toimijan sertifikaatissa on maininta siitä, että hän on liittänyt alueita luomuvalvontaan. Toimija esittää sertifikaatin osto- ja keruutoimintaa harjoittaville yrityksille, joille hän luovuttaa kartta-aineistoa.

3.2 Keruutoiminnan kuvaus, vuosisuunnitelma ja kirjaamisvaatimukset (keruualue)

Yleistä keruutuotannon luomusuunnitelmasta

Kaikkien luomukeruualueiden toimijoiden pitää laatia ja ylläpitää seuraavat suunnitelmat:

  • luomusuunnitelma eli toiminnan kuvaus
  • vuosisuunnitelma eli aiotut toimet kyseisen vuoden aikana.

Ostotoiminnan osalta luomusuunnitelmia ohjeistetaan tarkemmin kappaleessa 4.3.

3.2.1 Keruualuetta koskeva luomusuunnitelma, eli toiminnan kuvaus

Keruutuotannon luomusuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavassa listauksessa esitetyt asiat keruualueen osalta.

a) Perusmallin luomusuunnitelma

  • keruualueiden sijainti ja kartat
  • alueella tehdyt metsänhoitotoimenpiteet viimeisen 3 vuoden aikana (hakkuut, istutukset, lannoitukset ja kasvinsuojelu)
  • siirtymäaikavaatimusten täyttäminen
  • lajien säilymisen turvaaminen
  • kerättävät kasvilajit ja niiden osat
  • tuotteiden keruuaika.

Lisäksi tarvittaessa

  • tuotteiden käsittely, kuten kuivaaminen ja pakkaaminen
  • alihankinta
  • tiedossa olevien keruutuotteiden ostotoimintaa järjestävien yritysten, joille alueen kartta-aineisto luovutetaan, nimi ja yhteystieto.

b) Selvittäjämallin luomusuunnitelma

  • keruualueiden sijainti ja kartat ja näiden tietojen säännöllinen ylläpito
  • alueella tehdyt metsänhoitotoimenpiteet viimeisen 3 vuoden aikana (hakkuut, istutukset, lannoitukset ja kasvinsuojelu)
  • keruualuetta koskevien tietojen ylläpito, eli tapa, jolla muutokset keruualueen omistussuhteissa ja metsäsuunnitelmissa dokumentoidaan
  • siirtymäaikavaatimusten täyttäminen
  • keruualueiden omistussuhteet
  • kuvaus sopimusmenettelyistä maanomistajien tai heidän edustajiensa kanssa ja näiden tietojen säännöllinen ylläpito
    lajien säilymisen turvaaminen
  • tiedossa olevien keruutuotteiden ostotoimintaa järjestävien yritysten, joille alueen kartta-aineisto luovutetaan, nimi ja yhteystieto.

3.2.2 Vuosisuunnitelma

Keruutuotannon toimijan tulee vuosittain jättää vuosisuunnitelmansa ELY-keskukseen vähintään kuukautta ennen suunnitellun keruun alkua, kuitenkin viimeistään 15.6. mennessä. Vuosisuunnitelmasta on käytävä ilmi seuraavaksi esitettyjä kohtia.

a) Perusmallin vuosisuunnitelma

  • milloin kerätään
  • mitä kerätään
  • lisäksi olennaiset muutokset keruutoiminnassa, esimerkiksi muutokset tiedossa olevista toimijoista, joille luovutetaan karttapohjia eli annetaan mahdollisuus kerätä luomukeruutuotteita alueelta.

b) Selvittäjämallin vuosisuunnitelma

  • alueen muutokset ja muutosten pohjalta tehdyt päivitykset kartta-aineistoon
  • luettelo tiedossa olevista toimijoista, joille luovutetaan karttapohjia eli annetaan mahdollisuus kerätä luomukeruutuotteita alueelta.

3.2.3 Luomukeruualueen kirjaamisvaatimukset ja tarkastukset

ELY-keskus tarkastaa vuosittain luomukeruutuotannon toimijoiden toiminnan sekä luomukeruualueeksi ilmoitettujen metsien ja muiden alueiden hoitotoimenpiteitä ja niihin liittyvää dokumentointia. Ensimmäisen tarkastuksen jälkeen luomuvalvontaan liitetyn toimijan toiminta ja keruualue tarkastetaan vähintään kerran vuodessa.

Tarkastus perustuu pääosin kirjalliseen näyttöön luomusuunnitelman ja tuotantosääntöjen mukaisesta toiminnasta, kuten alueella tehdyt seuraavat metsänkäsittely- ja hoitotoimenpiteet:

  • lannoitukset
  • kasvinsuojelu: kantokäsittelyt urealla ja mahdollisesti torjunta-aineilla käsiteltyjen taimien istutus alueelle
  • lisäysaineiston alkuperä ja käyttö.

Alueen hallinta:

  • omistussuhteiden muutokset ja
  • uusien omistajien kanssa tehdyt sopimukset.

Keruutoiminnan järjestelyt:

  • miten keruu on järjestetty
  • mitä lajeja on kerätty
  • yritykset, joille toimija on luovuttanut kartta-aineistoa keruuta varten.

4 Keruutoiminta

Keruulla tarkoitetaan luontaisesti kasvavien luonnonvaraisten kasvien, kasvinosien ja sienten keruuta luonnonmukaiseen tuotantoon hyväksytyltä luonnon- tai maatalousalueelta. Tavallisimpia suomalaisia luomukeruutuotteita ovat metsämarjat, koivunmahla, sienet ja luonnonyrtit.

Keruutuotteita voivat olla:

  • luonnonvaraiset kasvit, sienet sekä marjat ja muut kasvinosat
  • metsään/luonnonalueelle istutetut monivuotiset kasvit ja ympätyt sienet, jotka vaativat vähintään kolmen vuoden viljelykauden (esimerkiksi mänty, metsäkuusi ja pakuri)
  • luonnonvaraiset kasvit, esimerkiksi nokkonen, maatalousalueella (pelto, piennar, laiduntamiseen käytetty alue).

Kasvituotteita , jotka eivät voi olla keruutuotteita, ovat:

  • "Sienitarhoissa" avomaalla kasvatetut sienet, joiden kasvatusaika sadon tuottamiseksi on lyhyempi kuin kolme vuotta, esimerkiksi ympätyissä lehtipuupölkyissä kasvavat siitakesienet.
  • Eläinten laiduntama rehu metsä- ja luonnonlaitumilta.

Luomukeruuta voi järjestää kahdella tavalla:

  • maa- ja metsätila, joka itse kerää tai keruuttaa tuotteita omistamassaan tai hallitsemassaan valvontaan liitetystä metsästä. Metsätila voi antaa maksua vastaan/vastikkeetta toisen luomuvalvontaan kuuluvan yrityksen kerätä tuotteita markkinoitavaksi luomutuotteina.
  • keruutuotteiden ensimmäinen ostaja, joka kerää tai sitouttaa kerääjiä keräämään toisen osapuolen valvontaan liitetystä metsästä.

4.1 Luomutuotteiden keruu luomuvalvontaan liitetyllä alueella

Kaupallinen luomukeruutoiminta edellyttää yritykseltä toiminnan tarkkaa kuvausta eli luomusuunnitelmaa, ilmoittautumista luomuvalvontaviranomaiselle, luomuehtoihin sitoutumista sekä niiden noudattamista.

Kaikki luomukeruutuotteiden käsittelyvaiheita hoitavat tahot kuten kerääjät, ostajat, pakastajat, puhdistajat, pakkaajat ja muut jalostajat ja viejät ovat osa katkeamatonta valvontaketjua, jonka tarkoituksena on taata vaatimusten noudattaminen ja luomukeruutuotteiden jäljitettävyys. Kaikilta edellytetään ehtoihin sitoutumista. Valvontaan voi liittyä myös toisen yrityksen, esimerkiksi keruutuotteiden ostoyrityksen (päämiehen) kautta, jos toimintaan ei sisälly tuotteen ostamista tai markkinoille saattamista. Tällöin kyse on alihankkijasta. Päämiehen ja alihankkijan tulee tehdä sitoumus, jossa alihankkija sitoutuu noudattamaan luonnonmukaisen tuotannon ehtoja. Alihankkija ei missään kohtaa omista luomutuotetta, vaan tekee työtä esimerkiksi kuivaaminen tai pakkaaminen.

Keruutuotteiden ostaja voi kerätä (itse tai käyttää kerääjiä) jokamiehenoikeudella kerättäviä tuotteita niin kutsutun selvittäjämallin luomukeruualueella, ilman erillistä lupaa metsän omistajalta ja ilman, että metsänomistaja itse liittyy valvontaan.

4.1.1 Muut kuin jokamiehenoikeudella kerättävät tuotteet

Jos metsässä kerätään tuotteita, joiden keruu edellyttää lupaa maanomistajalta, on metsänomistajan itse liitettävä toimintansa ja alueensa luomuvalvontaan perusmallin mukaisesti. Tuotteiden keräämiseen tarvitaan lupa ja tällaisen luvan antaminen tai myyminen katsotaan tuotteen markkinoille saattamiseksi.

Markkinoille saattamista tapahtuu muiden kuin jokamiehenoikeudella kerättävien tuotteiden kohdalla keruulupia annettaessa/myytäessä, koska metsänomistajat omistavat kyseiset muut, kuin jokamiehenoikeudella kerättävät tuotteet.

4.1.2 Keruu toimijan omasta metsästä

Mikäli maa- tai metsätila kerää itse tuotteita luomukeruutuotantoon liittämältään alueelta, ELY-keskus tarkastaa myös toimijan keruutoiminnan. Tarkastuksen kohteina ovat tällöin kerätyt lajit, kerättyjen tuotteiden määrä sekä tuotteiden jäljitettävyys eli myynnit ja varastotase. Tilan omistajat ja heille työtä tekevät henkilöt voivat kerätä tuotteita keruualueelta.

4.1.3 Keruutuotteiden ostotoiminta

Ruokavirasto valvoo ostotoimintaa harjoittavien yritysten luomutoimintaa.

Keruutuotteiden ostajan tulee:

  • ilmoittautua valvontaan hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista (viimeistään 2 kk ennen)
  • noudattaa luonnonmukaisen tuotannon ehtoja
  • vuosittain tehdä ilmoitus keruutuotteiden ostoalueista, ostopisteiden sijainnista, kasvilajeista, -tuotteista ja ostoajankohdasta
  • huolehtia kerääjien luonnonmukaisen tuotannon vaatimuksien tuntemisesta, riittävästä koulutuksesta ja ehtojen noudattamisesta.

Luonnontuotteita keräävät ja niitä ostotoimintaa harjoittaville yrityksille myyvät kerääjät (yksityishenkilöt) noudattavat ostoyrityksen antamia ohjeita, joiden vähimmäissisältö on kuvattu alla.

4.2 Ostotoiminnan yleiset periaatteet

Kaikkien luomukeruutuotteiden ensimmäisten ostajien tulee kuulua luomuvalvontaan. Luomukeruutuotteita saa ostaa vain luomukeruuohjeiden noudattamiseen sitoutuneilta kerääjiltä.

Ostopisteellä tulee olla ajantasainen luettelo kerääjistä, jotka ovat antaneet sitoumuksen luomusäädösten noudattamisesta. Siellä tulee myös olla kartta sallituista keruualueista. Kartat tulee olla saatavilla kaikille kerääjille, jotta varmennutaan keruun tapahtuvan vain sallitulta luomukeruualueelta.

Ostaja pitää ajantasaisen luettelon kerääjistä, jotka ovat toimittaneet keruutuotteita ostopisteeseen. Tähän voi käyttää Ruokaviraston ostopäiväkirjan mallia. Malli ostopäiväkirjasta löytyy Ruokavirasto.fi –sivulta. Jos samassa ostopisteessä ostetaan sekä tavanomaista marjaa että luonnonmukaisena markkinoitavaa marjaa on jo ostopisteessä toteuttava selkeä erilläänpito luomukeruutuotteiden ja tavanomaisten tuotteiden välillä.

4.2.1 Kerääjät

Kaikilta luomukerääjiltä edellytetään kirjallista sitoutumista luomukeruuohjeisiin ennen keruun aloittamista, malli sitoumuksesta löytyy Ruokaviraston sivuilta. Luomutuotteiden ostajan vastuulla on huolehtia kerääjien sitouttamisesta luomukeruuohjeiden noudattamiseen ja huolehtia heidän tietotasonsa riittävästä ylläpidosta. Ohjeistuksen ja koulutuksien tulee olla kerääjälle ymmärrettäviä (esim. huomioidaan kieli) ja ostajan tulee varmistua, että kerääjä on ymmärtänyt ohjeen. Keruuohjeisiin voi sitoutua ostopisteissä tai kerääjäkoulutuksen yhteydessä, mikäli toimija sellaisen järjestää. Mikäli luomukeruuohjeissa tehdään merkittäviä muutoksia, tulee luomukerääjille tiedottaa muutoksista.

Luomukeruuohjeisiin sitoutunut kerääjä on oikeutettu myymään itse keräämiään keruutuotteita luomuna vain luomuvalvontaan kuuluvalle ostajalle, jolle on antanut sitoumuksensa. Kerääjä ei voi myydä keräämiään tuotteita luomuna esimerkiksi suoraan kuluttajille.

Ostoyritykset valvovat itse, että kaikki kerääjät noudattavat ostajan ohjeita, Ruokavirasto valvoo tätä vain pistokokein. Luonnonmukaisen tuotannon tarkastajat selvittävät ostajan tuotantotarkastuksen yhteydessä kerääjien sitoutumista ja tietoja haastattelemalla kerääjiä. Mikäli kerääjä epäilee luomukeruualueella kiellettyjen tuotantopanosten käyttöä, tulee hänen ilmoittaa havainnoistaan keruuostajalle. Luomutuotantoon sitoutuneen toimijan velvollisuus on ilmoittaa valvontaviranomaiselle, jos hänellä on epäilys siitä, että hänen tuottamansa tai toiselta toimijalta hankkimansa luomutuote ei täytäkään luomutuotantosääntöjen vaatimuksia.

Mikäli kerääjä käsittelee keräämiään keruutuotteita (esim. kuivaa sieniä, pakkaa tuotteita, varastoi tms.) edellyttää tämä, että toiminta liitetään valvontaan. Silloin joko kerääjä itse ilmoittautuu valvontaan tai hänen päämiehensä ilmoittaa hänet alihankkijanaan valvontaan. Kerääjän marjojen puhdistamista roskista ei katsota käsittelyksi.

4.2.2 Tuotteiden käsittely, varastointi ja erilläänpito

Käsittely

  • Tuotteiden käsittely keruun jälkeen muilla kuin komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/1165 mukaisesti tähän tarkoitukseen mainituilla aineilla on kiellettyä.
  • Tuotteiden käsittely ionisoivalla säteilyllä on kiellettyä.

Mikäli samassa yksikössä (ostopisteessä tai varastotiloissa) käsitellään yhtä aikaa sekä luomu- että tavanomaisesti tuotettuja keruutuotteita, seuraavia ehtoja on noudatettava:

Varastointi

  • Yksiköllä on erilliset tilat tai selvästi merkityt omat alueet luomukeruutuotteiden varastoimiseksi. Luomukeruutuotteet ja vastaavat tavanomaisesti tuotetut tuotteet varastoidaan selkeästi erillään;
  • Varastointi on hoidettava niin, että erät voidaan tunnistaa. Varastossa olevien erien merkintöjen tulee olla yhdistettävissä yrityksen varastokirjanpitoon.

Erilläänpito tuotannossa

  • Luomukeruutuotteita on käsiteltävä yhtenäisenä jaksona, kokonaisina erinä, ajallisesti tai paikallisesti erillään vastaavista tavanomaisesti tuotettuna markkinoitavista tuotteista;
  • Luomutuotteiden kontaminoituminen tavanomaisesti tuotetuilla tuotteilla tai muilla aineilla on estettävä;
  • Luomutuotteita käsitellään ainoastaan astioiden ja laitteiden puhdistuksen jälkeen.
  • Erilläänpidon tarkastuksesta on pidettävä kirjaa.

4.3 Toiminnan kuvaus, vuosisuunnitelma ja kirjaamisvaatimukset (keruutoiminta)

4.3.1 Ilmoitus keruutuotteiden ostoista

Luomukeruutuotteiden ostajat, joilla ei ole omaa rekisteröityä luomukeruualuetta, toimittavat Ruokaviraston luomuvalvontaan tiedon niistä keruualueista, joilta he ko. vuonna luomutuotetta ostavat, sekä tiedon ostettavista kasvilajeista ja – tuotteista, sekä tiedon ostopisteiden sijainnista ja ostoajankohdasta (arvio) vähintään kahta viikkoa ennen aiottua keruun aloittamista. Luomukeruutuotteiden ostotoimintaa ei siis voi harjoittaa ilman vuosittaista ilmoitusta keruutuotteiden ostoista. Ilmoitus tehdään Ruokaviraston lomakkeella ”Ilmoitus luomukeruutuotteiden ostoista”.

4.3.2 Kirjanpito ostopisteissä

Luomukeruutuotteiden ostoista on pidettävä kirjaa. Ostopäiväkirjamalli löytyy Ruokaviraston-sivulla. Ostopisteissä on merkittävä muistiin:

  • Ostetun tuotteen nimi ja määrä (kg)
  • Ostopäivämäärä
  • Kerääjän nimi ja osoitetiedot (ulkomaisen kerääjän kohdalla riittää kotimaa) sekä allekirjoitus
  • Keruualue (esim. karttalehden numero).

Keruukauden päätyttyä keruuostajalta on löydyttävä kaikkien ostopisteiden tai käyttämänsä alihankkijoiden ostopisteiden osalta ostokirjanpito (tai kopio siitä) sekä yhteenveto satokaudella ostetuista ja edelleen myydyistä tuotteista. Kerääjien tiedoista on vastuussa luomukeruutuotteiden ostaja. Ostajalla on oltava jokaisella ostopaikalla:

  • Ajantasainen tieto kerääjistä, jotka ovat sitoutuneet luomukeruun periaatteisiin;
  • Ajantasainen tieto kerääjistä, jotka ovat toimittaneet luomukeruutuotteita myyntiin;
  • Täydellinen kartta keruualueestaan
  • Karttakopioita alueesta niitä haluaville kerääjille jaettavaksi (mukaan lukien alueet, joista ELY-keskus on edellyttänyt tarkemman mittakaavan käyttöä).

Luomutuotteita ostavilta henkilöiltä edellytetään ostotoimintaan liittyvien luomutuotantoehtojen riittävää tuntemusta, jota voidaan valvoa haastattelemalla ostohenkilökuntaa. Luomukeruutuotteet ja tavanomaiset tuotteet tulee pitää erillään ostopisteessä ja merkitä selvästi sekaantumisen estämiseksi. Merkintä voidaan toteuttaa esimerkiksi säilyttämällä tavanomaisia tuotteita erivärisissä laatikoissa kuin luomutuotteita. Tällöin ostopäiväkirjaan merkitään, minkä värisessä laatikossa säilytetään kyseiseen ostopäiväkirjaan merkittyjä tuotteita. Kirjanpidon ja ostopisteessä olevien tuotemäärien tulee vastata toisiaan.

4.3.3 Luomukeruutuotteiden myynti ostopisteestä suoraan kuluttajille

Mikäli ostopisteen pitäjä myy luomutuotteita suoraan kuluttajille, tulee hänen kuulua valvontaan ja pitää kirjaa kuluttajille myytävistä tuotteista.

4.3.4 Kirjanpito käsittelyn ja varastoinnin yhteydessä

Luomukeruutuotteiden käsittelyprosessissa tulee pitää kirjaa käsiteltyjen keruutuotteiden erätiedoista, määrästä ja syntyvistä hävikeistä. Lisäksi kirjanpitoon merkitään luomukeruutuotteiden koneiden ja laitteiden puhdistustoimenpiteiden tarkastusten tulokset. Keruutuotteiden ostajan on pidettävä kirjaa keruutuotteiden erätiedoista ja varastoista. Tämän kirjanpidon avulla on keruutuotteiden ostajan ja valvontaviranomaisen voitava jäljittää luovutettujen keruutuotteiden määrät ja vastaanottajat. Kirjanpitoon sisällytettävät tiedot on tarkastuksella näytettävä oikeiksi asianmukaisilla tositteilla.

4.3.5 Kirjanpito luovutetuista keruutuotteista

Kirjanpidosta tulee voida jäljittää yksiköstä luovutetut luonnonmukaisesti tuotetut keruutuotteet, niiden määrät, elintarvikkeen erätunnus ja vastaanottajat. Kuluttajalle tapahtuvan suoramyynnin osalta vastaanottajaksi merkitään ”kuluttaja”.

4.3.6 Taselaskelmat

Luomuvalvontaan kuuluvan keruutuotteiden ostajan on suunniteltava kirjanpitonsa siten, että toimija itse ja tarkastaja saavat siitä selville luonnonmukaisesti tuotettujen keruutuotteiden vastaanotetut, varastossa olevat ja luovutetut määrät. Tätä varten ostajan on laadittava määräajoin yhteenvetoja (taselaskelmia) luomutuotteiden vastaanotetuista, varastossa olevista ja luovutetuista määristä. Se, kuinka usein taselaskelmia tulee tehdä, riippuu toiminnan luonteesta ja laajuudesta. Luomukeruutuotteiden ostotoiminta on kuitenkin niin kausiluonteista, että taselaskelmien tekeminen 1 - 2 kertaa vuodessa yleensä riittää. Taselaskelman tuloksessa tulee huomioida hävikki.

4.3.7 Luomutuotteiden jäljitettävyys

Valmiiksi pakatusta luomukeruutuotteesta pitää pystyä jäljittämään tuotteen alkuperä. Tämä tarkoittaa sitä, että toimijan pitämästä kirjanpidosta pystytään jäljittämään kaikki edeltävät käsittelyvaiheet keruutuotteiden kerääjiin asti. Jäljitettävyys voidaan toteuttaa tuotteen eränumeron ja päiväyksen avulla. Jäljitettävyyden varmistamiseksi toimijalla tulee olla keruutuotteiden ostoista, vastaanotoista, kuljetuksista ja varastoinneista sekä mahdollisessa prosessoinnissa syntyneet dokumentit.

Tarvittavia asiakirjoja:

  • ostopisteiden ostopäiväkirjat,
  • osto- ja myyntilaskut,
  • myynti/ luovutuskirjanpito,
  • varastokirjanpito,
  • käsittelyraportit, tuotantoraportit tms.,
  • kuormakirjat ja saateasiakirjat,
  • punnitusasiakirjat,
  • alkuperään osoittavat tositteet, esim. karttatiedot.

Luomutarkastuksella nämä tulee olla tarkastajan käytettävissä.

Toimija voi itse testata toimintansa jäljitettävyyttä ottamalla lähtövarastosta tietyllä eränumerolla ja päiväyksellä olevan keruutuotteen ja kokoamalla kaikki sitä koskevat kirjaukset ja asiapaperit varastoinnin, käsittelyn/prosessoinnin ja vastaanoton osalta ja tarkastaa näistä, että jäljitettävyys toimii.

4.4 Alihankinta keruutoiminnassa

Keruutoiminnassa on mahdollista käyttää alihankkijaa. Alihankkija voi tehdä päämiehen omistamalle luomukeruutuotteelle esimerkiksi jalostus- tai pakkaamistoimenpiteen. Alihankkija voi hoitaa keruutuotteiden vastaanoton ostopisteissä tai varastoinnin. Alihankkija ei koskaan osta, omista tai myy luomutuotetta omaan lukuunsa, vaan tuotteen omistus säilyy koko ajan päämiehellä. Vastuu toiminnan vaatimustenmukaisuudesta on myös koko ajan päämiehellä.

Alihankkijan ei tarvitse liittyä itsenäisenä luomuvalvontaan, mutta tämän tulee sitoumuksella sitoutua noudattamaan luomulainsäädäntöä ja suostua päämiehelle suorittamiensa alihankintatoimintojen tarkastukseen. Alihankintatoimintaa voi olla esimerkiksi varastointi, pakkaaminen, pakastus jne. Kuljetusliikkeiden kuljetustoimintaa ei tarvitse sitouttaa luomun alihankintatoimena, eikä kuljetusliikkeille tehdä tarkastuksia kuljetuksista.

Päämies tekee sitoumuksen alihankkijan kanssa ja ilmoittaa alihankkijat valvojalle sekä kuvaa alihankintatoimet omassa luomusuunnitelmassaan. Alihankkijalle tehtävä vuosittainen tarkastus on alihankkijalle maksullinen.

Valvonnassa oleva toimija voi tehdä myös vuokrasopimuksen (esim. varasto, keittiö, mehunpuristamo jne.), jolloin ei ole kyse alihankinnasta. Tällöin toimija itse tekee työn vuokratussa tilassa. Päämies kuvaa toiminnon luomusuunnitelmassaan ja ilmoittaa valvojalleen uuden toimipaikan. Toimipaikkoja voi olla useita, eikä kaikkia välttämättä tarkasteta joka vuosi.

5 Keruutoiminnan valvonta

5.1 Keruutoiminnan luomusuunnitelma (keruu, ei alue)

Luomusuunnitelma on luomuasetuksen vaatimus, jossa toimija velvoitetaan kuvaamaan toimintansa ja toiminnassaan luomuisuuden kannalta kriittiset kohdat sekä ne toimenpiteet, joilla toimija varmistaa tuotteiden luonnonmukaisuuden säilymisen. Luomusuunnitelmassa toimenpiteiden kuvaamisen tarkoituksena on, että toimija tunnistaa omaan toimintaansa liittyvät riskit ja osoittaa ne käytännön toimenpiteet ja varotoimet, joilla toimija varmistaa luomulainsäädännön vaatimusten täyttymisen. Luomusuunnitelma tulee pitää ajantasalla ja päivittää toiminnan muuttuessa.

Luomusuunnitelma on vapaamuotoinen, siihen ei ole mitään valmista pohjaa tai mallia. Tämän ohjeen otsikoinnissa on käytetty samoja osa-alueita, jotka luomusuunnitelmaan pitää sisällyttää. Luomusuunnitelmassa voi käyttää samoja otsikoita yrityksen toimintaan soveltaen. Luomusuunnitelma tehdään toimijaa itseään varten, osaksi yrityksen omaa toiminnan varmentavaa järjestelmää. Luomusuunnitelma ja siinä esitetyt toimenpiteet voivat olla osa toimijan käyttöön ottamaa laatujärjestelmää.

Luomusuunnitelma tarkastetaan muun muassa tuotantotarkastuksen yhteydessä. Muutoksista toiminnassa on ilmoitettava Ruokavirastoon.

Keruutuotannon luomusuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavassa listauksessa esitetyt otsikot ja sisältötasot, riippuen toiminnasta:

Yleinen kuvaus

  • Toimitilojen kuvaus (kaikki käsittely- ja varastointitilat);
  • Tuotteet, joita aiotaan ostaa tai kerätä (kasvilajit ja niiden osat)
  • Tuotteiden keruuaika
  • Kuvaus tuotteiden käsittelystä (esim. puhdistus, pakastus, pakkaaminen)
  • Keruualueen ja keruun ajankohdan ilmoittaminen vuosittain Ruokavirastoon tai ELY-keskukseen (perusmalli)
  • Alihankkijoiden käyttö.

Ostotoiminnan organisoinnin esittely

  • Ostopisteiden sijainti ja kuvaus, myös alihankkijoiden osalta
  • Kuvaus ostopisteiden kirjanpidosta (kerääjäpäiväkirja, ostopäiväkirja jne.)
  • Keruutuotteiden vastaanotto
  • Erilläänpito vastaanottopisteessä
  • Tuotteiden pakkaaminen ja merkintä vastaanottopisteessä
  • Kuvaus osto-, ja myyntikirjanpidon toteuttamisesta, josta käy ilmi myös vastaanottaja
  • Jos vastaanoton hoitaa alihankkija, tarkka kuvaus alihankkijan hoitamasta toiminnasta
  • Mahdollisten alihankkijoiden yhteystiedot
  • Alihankkijoiden kanssa tehtävä sopimus luomutuotantoehtojen noudattamisesta ja suostumus tarkastusten tekemiseen.

Kerääjien ohjeistus ja sitouttaminen

  • Keruualueiden sijainti ja kartat
  • Kerääjien koulutus ja ohjeistus
  • Kuvaus keruualueen sijainnin ja karttojen päivittämisestä
  • Karttojen nähtävilläpito ja karttakopioiden saatavuus ostopisteissä
  • Kerääjäohjeiden saatavuus sekä kielisyys ostopisteissä
  • Kerääjien luomusitoumusten kerääminen ja säilytys keruun päätyttyä.

Muu luomutuotantoon liittyvä toiminta

  • Kuvaus tuotteiden kuljetuksesta ostopisteistä eteenpäin
  • Tuotteiden varastointi, kuvaus varastoista ja varastosta pidettävästä kirjanpidosta
  • Kuvaus tuotteiden erilläänpidosta ostopisteissä sekä käsittely- ja varastointitiloissa (jos käsitellään tai varastoidaan myös tavanomaisia luonnontuotteita)
  • Tuotteille tehtävät käsittelyt ennen myyntiä eteenpäin tai valmistusta
  • Erilläänpidonkuvaus ennen luomukeruutuotteiden käsittelyä (esim. laitteiden ja koneiden puhdistuksesta sekä puhdistustoimien tarkastamisesta ja tarkastustulosten kirjaamisesta)
  • Merkinnät (saateasiakirjat, laskut, pakkaukset)
  • Taselaskelmien tekeminen
  • Toimenpiteet kun toimija epäilee tuotteen luonnonmukaisuutta (omat toimet ja ilmoitus valvontaviranomaiselle asiasta)
  • Tuotteiden jäljitettävyyskuvaus.

Luomutuotteiden jalostus/ valmistustoiminta kuvataan myös luomusuunnitelmaan. Ohje luomusuunnitelman laatimisesta löytyy Ruokaviraston internetsivuilla.

5.2 Keruutoiminnan liittäminen luomuvalvontaan

Keruutuotteiden ostajan on kuuluttava Ruokaviraston luomuvalvontaan.

Keruutuotteiden ostajan tulee jättää ilmoitus luomuvalvontaan liittymiseksi hyvissä ajoin, vähintään 2 kk ennen, toiminnan aloittamista, koska keruutuotteiden ostotoiminnalle tulee olla mahdollista suorittaa ensimmäinen tarkastus ennen toiminnan aloittamista. Keruutuotteita ei voi myydä tai markkinoida luonnonmukaisesti tuotettuina ennen kuin toimijalle on suoritettu ensimmäinen tarkastus ja toimija on hyväksytty luomuvalvontaan.

Edellä mainitun luomukeruutuotteiden ostotoiminnan ilmoituksen liitteenä tulee olla:

  • Ostotoiminnan luomusuunnitelma, kts. yllä kappale luomusuunnitelmasta. Luomukeruutuotteiden ostajan toiminnastaan laatima luomusuunnitelma on edellytys luomukeruutuotteita ostavan yrityksen hyväksymiselle luonnonmukaisen tuotannon valvontaan.
  • Kopio ELY - keskuksen tai Ruokaviraston luomutodistuksesta koskien keruualueen hyväksymistä luomukeruualueeksi;
  • Ostajalla tulee olla käytettävissään keruualueesta ELY - keskuksen tai Ruokaviraston hyväksymät kartat. Luomutodistukset ja kartat voivat ostajat hankkia keruualueen selvittäjältä tai keruualueen omistajalta.

Lisäksi edellytetään vuosittaista ilmoitusta keruutuotteiden ostoista, kts kohta vuosi-ilmoituksesta.

Tultuaan hyväksytyksi valvontajärjestelmään voi ostaja toimia koko maassa, mutta hänellä on oltava kaikkien keruualueidensa kartta-aineistot, ja hänen on päivitettävä luomusuunnitelmansa. Luomutodistukset ja kartat voi ostaja hankkia keruualueen selvittäjältä tai keruualueen omistajalta.

Ensimmäinen tarkastus, ilmoitus valvontaan hyväksymisestä ja luomusertfikaatti

Ensimmäisessä tarkastuksessa selvitetään hakijan edellytykset noudattaa luonnonmukaisen tuotannon ehtoja. Ostajan ensimmäisessä tarkastuksessa selvitetään mm. luomusuunnitelman toteutusmahdollisuudet sekä käsittely ja varastointitilat.

Hyväksytyn ensimmäisen tarkastuksen jälkeen toimija saa ilmoituksen valvontaan hyväksymisestä ja luomusertifikaatin toiminnastaan. Tämän jälkeen toimijalla on oikeus markkinoida ostamiaan luonnonmukaisia keruutuotteita luonnonmukaiseen tuotantoon viittaavin merkinnöin.

5.3 Erimielisyydet

Jos toimija on eri mieltä tarkastusten havainnoista, voi hän ilmoittaa siitä valvontaviranomaiselle ennen kuin ratkaisu tarkastuksen perusteella on tehty, jolloin toimijan näkemys huomioidaan ratkaisussa. Tehtyyn päätökseen, lukuun ottamatta määräystä toiminnan keskeyttämisestä tai lopettamisesta, saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti sille valvontaviranomaiselle, joka on tehnyt päätöksen. Viranomainen antaa erillisen päätöksen oikaisuvaatimuksesta. Jos toimija edelleen on eri mieltä voi hän valittaa ratkaisusta ja päätöksestä hallinto-oikeuteen.

6 Luomukeruun sitoumukset ja sopimukset

Alla on lueteltu esimerkkejä luomutoiminnassa annettavista sitoumuksista ja tehtävistä sopimuksista. Ruokavirasto on laatinut lomakkeita ja malliasiakirjoja, joita toimija voi käyttää sellaisinaan tai muokata toimintaansa soveltuvaksi. Lomakkeet ja mallit löytyvät osoitteessa https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/yritykset/luomun-lomakkeet-ja-ohjeet/

6.1 Sitoumus noudattaa luomutuotannon ehtoja

Luomutuotanto on vapaaehtoinen järjestelmä, jossa luomutuotannon toimija sitoutuu noudattamaan lainsäädännössä annettuja ehtoja. Toimija antaa sitoumuksen valvontaviranomaiselle, kun hän ilmoittautuu valvontaan. Sitoumus on siksi sisälletty lomakkeeseen, jolla ilmoitus yleensä tehdään.

  • metsänomistajan sitoumus valvontaviranomaiselle, jolla metsänomistaja sitoutuu noudattamaan ehtoja
  • selvittäjän sitoumus valvontaviranomaiselle, jolla selvittäjä sitoutuu noudattamaan ehtoja
  • keruutuotteiden ostoyritysten sitoumus valvontaviranomaiselle, jolla yritys sitoutuu noudattamaan ehtoja.

Luomukeruutoiminnan valvontajärjestelmässä sallitaan, että toimija käyttää toisia osapuolia apunaan ilman, että kyseessä oleva toinen osapuoli itse ilmoittautuu valvontaan. Tällaisissa ratkaisuissa on toimijan sitoutettava muut osapuolet noudattamaan annettuja ehtoja. Nämä muut osapuolet antavat sitoumuksensa kirjallisesti valvontaan liittyneelle toimijalle. Sitoumus on sisälletty mallilomakkeille, joilla osapuolet yleensä sopivat toiminnoista.

  • metsänomistajan sitoumus selvittäjälle, jolla metsänomistaja sitoutuu noudattamaan lainsäädännössä annettuja ehtoja ja ilmoittamaan muutoksista selvittäjälle
  • alihankkijan sitoumus päämiehelle, jolla allihankkija sitoutuu noudattamaan lainsäädännössä annettuja ehtoja
  • kerääjän sitoumus ostoyritykselle tai keruuta järjestävälle metsänomistajalle, jolla hän sitoutuu noudattamaan yrityksen antamia ohjeita luomuehtojen noudattamisesta.

6.2 Sopimukset

Keruutoiminnassa luomutoimija voi tehdä sopimuksia toisien tahojen kanssa eri toimintojen osalta. Seuraavat sopimukset eivät sisällä sitoumusta noudattaa ehtoja, vaan tehdään jonkun tietyn ehdon täyttämiseksi.

  • metsänomistajan ja selvittäjän sopimus alueiden liittämisestä valvontaan, jolla metsänomistaja antaa lupansa selvittäjälle liittää metsät valvontaan
  • selvittäjän ja ostoyrityksen sopimus karttatietojen muiden keruualuetta koskevien tietojen luovuttamisesta jokamiehenoikeudella kerättävien tuotteiden keruuta varten
  • ostoyrityksen ja metsänomistajan sopimus metsäalueen vuokraamisesta (luvanvarainen keruu), jolla metsänomistaja luovuttaa oikeuden saattaa alueen tuotteita markkinoille.

Keruujärjestelmää selventävät taulukot

6.3 Mallilomakkeet valvontaviranomaiselle lähetettäviä ilmoituksia varten

Toimijan pitää ilmoittaa eräistä toimintaan liittyvistä seikoista sekä toiminnan muutoksista valvontaviranomaiselle. Ilmoituksia varten on laadittu mallilomakkeita.

  • Ilmoitus toimijan luonnonmukaisessa tuotannossa, valmistuksessa, varastoinnissa ja tuonnissa käyttämistä toimipaikoista
  • Muutosilmoitus luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään kuuluvan toimijan tiedoissa.
  • Ilmoitus luomukeruualueen omistajan tai selvittäjän vuosisuunnitelmasta, vuosi-ilmoitus
  • Ilmoitus ostettavista luonnonmukaisesti tuotetuista keruutuotteista. Ilmoitus on tehtävä ennen keruun aloittamista mutta vähintään kerran vuodessa.

Linkki mallilomakkeisiin: https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/yritykset/luomun-lomakkeet-ja-ohjeet/

7 Valvontamaksut

Luomuvalvontaan liittyneen toimijan toiminnan valvonta on maksullinen julkisoikeudellinen palvelu. Tämä tarkoittaa, että yritys, joka ilmoittautuu luomuvalvontaan, sitoutuu maksamaan valvontamaksu. Myös toimijan mahdollisen alihankkijan toimintaa valvotaan ja tästä peritään maksu. Maksun suuruus on vähintään 303 € ja riippuu toiminnan laajuudesta ja tarkastuksen kestosta.