Valtion aluehallinto uudistuu vuodenvaihteessa 2025‒26. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä elintarvikkeita koskevat aluehallintovirastojen tehtävät siirtyvät 1.1.2026 alkaen Ruokavirastoon. Muutokseen liittyen sivustolla voi olla puutteita tammikuun ensipäivinä. Lisäksi maaseudun kehittämisen ja maa- ja elintarviketalouden tehtävät siirtyvät ELY-keskuksista elinvoimakeskuksiin, mikä aiheuttaa katkon maaseudun kehittämistukien asiointiin 1.‒7.1.2026.

PAH-yhdisteiden vähentämiskeinot savustuksessa

Ohje: 4222/04.02.00.01/2021 

1 Johdanto

Polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä eli PAH-yhdisteitä muodostuu elintarvikkeisiin epätäydellisen palamisen seurauksena, ja ne kulkeutuvat savussa pienhiukkasten mukana. Savustusmenetelmän valinta ja savustuskäytännöt vaikuttavat merkittävästi lopputuotteen PAH-pitoisuuksiin. Tähän ohjeeseen on koottu keinoja, joiden avulla on mahdollista muuttaa savustusmenetelmä turvallisemmaksi ja vähentää näin PAH-yhdisteiden kertymistä elintarvikkeisiin.

2 Savustusprosessissa huomioitavat tekijät

Savustusprosessissa tulisi kiinnittää erityisesti huomiota seuraaviin tekijöihin:

2.1 Polttoaine

  • Puun valinnalla on vaikutusta muodostuvien PAH-yhdisteiden määrään, mutta toistaiseksi vaikutuksista ei ole tehty tarkkaa selvitystä. Pihkaista puuta tai käpyjä ei suositella käytettävän.
  • Muita kuin kasviperäisiä polttoaineita ei tule käyttää. Varsinkaan polttoaineita, kuten dieselöljyä ja kumia ei tule käyttää prosessissa edes osittain, sillä ne lisäävät muodostuvien PAH-yhdisteiden määrää huomattavasti. Myöskään kemiallisesti käsiteltyä puuta ei saa käyttää savustuksessa.

2.2 Elintarvikkeen sijainti savustuksessa

  • Elintarvikkeen rasvan valuminen savulähteeseen saattaa lisätä PAH-yhdisteiden määrää savussa ja näin ollen myös savustetussa elintarvikkeessa. Elintarvikkeen ja lämmönlähteen väliin tuleekin asettaa metallilevy, jolloin rasvan valuminen estyy.
  • Mitä kauempana elintarvike on lämmönlähteestä, sitä vähemmän PAH-yhdisteitä kiinnittyy elintarvikkeen pintaan.
  • Elintarvikkeen ei tulisi antaa käristyä tai joutua kosketuksiin liekkien kanssa.

2.3 Savustusmenetelmä

  • Suorassa savustusmenetelmässä (savulähde samassa kammiossa savustettavan tuotteen kanssa) elintarvikkeeseen muodostuu enemmän PAH-yhdisteitä kuin epäsuorassa menetelmässä.
  • Savu voidaan epäsuorassa menetelmässä (savun lähde eri paikassa kuin savustettava tuote) puhdistaa esimerkiksi suodattimien avulla ennen savun johtamista savustuskammioon, jolloin PAH-yhdistepartikkeleita saadaan poistettua ja näin pienennettyä niiden määrää elintarvikkeessa.
  • Savu voidaan myös pestä ennen sen johtamista savustuskammioon.
  • PAH -yhdisteiden määrää voidaan vähentää myös käyttämällä pidempiä putkia, joita pitkin savu johdetaan tulipesästä savustuskammioon.
  • Tulipesän lämpötilan nostaminen lisää yleensä PAH -yhdisteiden muodostumista.
  • Sekä liian vähäinen että liian suuri hapen määrä tulipesässä saattaa lisätä PAH - yhdisteiden määrää. Happea tarvitaan takaamaan sopiva palaminen, mutta liian suuri hapen määrä saattaa kasvattaa lämpötilaa ja näin lisätä PAH -yhdisteiden muodostumista. Yhdisteitä muodostuu kuitenkin paljon myös silloin, jos happea ei ole lainkaan läsnä. Hapettomissa olosuhteissa muodostuu myös helposti haitallista hiilimonoksidia.
  • Pitkä savustusaika lisää PAH -yhdisteiden määrää elintarvikkeen pinnalla. Savustusajan tulee kuitenkin olla riittävä takaamaan tuotteen kypsyminen ja mikrobiologinen elintarviketurvallisuus.
  • Laitteiston puhtaudesta ja ylläpidosta tulisi pitää huolta, jotta PAH-yhdisteitä ei kulkeutuisi laitteiston pinnoilta elintarvikkeisiin.
  • Savustuskammion ja savustusvälineiden mallien valinnalla voidaan vaikuttaa savun tiheyteen ja näin myös PAH -yhdisteiden määrään.
  • Perinteinen savustus voidaan korvata esimerkiksi nestesavustuksella.

2.4 Savustuksen jälkeinen käsittely

  • Elintarvike voidaan pestä (esim. vesihuuhtelu tai vesijäähdytys) savustuksen jälkeen, jolloin sen pinnalla olevien PAH-yhdisteiden määrää voidaan vähentää. Pesu ei kuitenkaan sovellu kaikille elintarvikkeille, kuten savustetulle kalalle, koska se heikentää lopullisen tuotteen laatua ja mikrobiologista turvallisuutta.
  • Tuotteen pinta voidaan kuoria, jolloin suurin osa PAH-yhdisteistä poistuu. Esimerkiksi kala suositellaan savustettavaksi kokonaisena, jolloin PAH– pitoisuus pienenee, kun nahka poistetaan ennen tuotteen nauttimista.

Lähde: CAC/RCP 68/2009.

2.5 Yhteenveto: PAH -yhdisteiden muodostumista lisäävät mm. seuraavat seikat

  • Lämpötilan nostaminen.
  • Polttoaineena käytetään pihkaista puuta.
  • Polttoaineena käytetään dieselöljyä, kumi- tai muuta jätettä tai kemiallisesti käsiteltyä puuta. (Näiden käyttö ehdottomasti kielletty.)
  • Rasva pääsee valumaan lämmön/savun lähteeseen.
  • Elintarvike on lähellä lämmön/savun lähdettä.
  • Elintarvike käristyy tai joutuu kosketuksiin liekkien kanssa.
  • Käytetään suoraa savustusmenetelmää eli elintarvike on samassa kammiossa lämmönlähteen kanssa.
  • Savua ei puhdisteta (esim. suodattamalla) ennen sen johtamista savustuskammioon (epäsuorassa menetelmässä).
  • Hapen määrä on liian suuri, jolloin lämpötila saattaa nousta liian korkeaksi.
  • Happea ei ole lainkaan (tällöin muodostuu myös haitallista hiilimonoksidia).
  • Savustus kestää pitkään. (Mikrobiologinen elintarviketurvallisuus tulee kuitenkin taata, varsinkin silloin, kun savustus toimii kypsennysmenetelmänä.)
  • Laitteiston ylläpidosta ja puhtaudesta ei ole huolehdittu.
  • Elintarviketta ei pestä tai kuorita savustuksen jälkeen.

3 Lisätietoa

Lisää tietoa PAH -yhdisteistä ja keinoista niiden vähentämiseksi löydät seuraavilta internetsivuilta:

Ruokavirasto

Codex Alimentarius Commission

Elintarviketeollisuusliitto ry:

Voimaantulo

  • Tämä ohje on voimassa 10.6.2021 lähtien.