Vuonna 2024 Suomessa raportoitiin 58 elintarvikevälitteistä epidemiaa, joissa sairastui yhteensä 993 henkilöä. Talousvesivälitteisiä epidemioita raportoitiin kaksi ja niissä sairastui yhteensä 108 henkilöä. Epidemioiden määrä oli hieman suurempi kuin edellisvuonna (45 epidemiaa), mutta sairastuneiden lukumäärä oli pienempi (1671 sairastunutta vuonna 2023). Sekä raportoitujen epidemioiden että niissä sairastuneiden henkilöiden määrät vaihtelevat tyypillisesti huomattavasti eri vuosien välillä.
Vuoden aikana raportoitiin kaksi suurta ruokamyrkytysepidemiaa, joissa sairastuneita oli kummassakin yli 100. Keskisuuria epidemioita, joissa sairastuneiden lukumäärä on 11–100, raportoitiin 23 (38 %) ja pieniä, 2–10 sairastuneen epidemioita 33 (55 %).
Vuoden toisessa suuressa epidemiassa127 henkilöä eri puolilta maata sai hepatiitti E -tartunnan. Selvityksen perusteella todennäköinen tartuntalähde olivat kestomakkaratuotteet. Sekä tartunnan saaneilta henkilöiltä että kestomakkaroista otetuista näytteistä todettiin useaa erilaista hepatiitti E-viruksen genotyyppiä (HEV 3f, 3c ja 3e). Toinen suuri epidemia oli Cryptosporidium -alkueläimen aiheuttama epidemia, jossa sairastui 160 henkilöä. Sairastumiset liittyivät useampaan ruokailutapahtumaan, joissa tarjottu ruoka oli saman pitopalveluyrityksen valmistamaa. Tarkempi välittäjäelintarvike jäi tunnistamatta.
Norovirus oli aiempien vuosien tapaan yleisin tunnistettu taudinaiheuttaja elintarvikevälitteisissä epidemioissa. Norovirus oli aiheuttajana yhteensä 25 elintarvikevälitteisessä epidemiassa, joissa sairastui yhteensä 379 henkilöä. Yleisin norovirusepidemian lähde olivat osterit (10 epidemiaa, 92 sairastunutta). Osterit hankkivat ravintoa suodattamalla lävitseen suuria määriä vettä. Samalla niihin voi kertyä vedestä mahdollisia taudinaiheuttajia.
Noin kolmasosassa (19) kaikista epidemioista epidemian aiheuttajaa ei tunnistettu.Salmonella aiheutti kolme epidemiaa, kampylobateerit, Yersinia enterocolitica, ns. toksiinintuottajabakteerit (bakteerin tuottamat toksiinit ja Clostridium perfringens) ja Cryptosporidium aiheuttivat kukin kaksi epidemiaa. STEC tunnistettiin aiheuttajaksi yhdessä epidemiassa. Listeria raportoitiin aiheuttajaksi kolmessa epidemiassa, joissa ihmistapaukset oli todettu kauemman aikaa sitten (yksi epidemia) tai useamman kuin yhden vuoden aikana.
Mahdollisia välittäjäelintarvikkeita oli useita tai ruokailu oli tapahtunut seisovasta pöydästä 36 epidemian kohdalla (60 %), jolloin yksittäinen epidemian aiheuttanut elintarvike jäi tunnistamatta. Osterit olivat yleisin tunnistettu välittäjäelintarvike (10 epidemiaa).
Epidemioiden yleisin tapahtumapaikka oli edellisvuosien tapaan ravintola, kahvila, baari tai hotelli (31 epidemiaa, 52 %). Seuraavaksi eniten oli epidemioita, joissa tapahtumapaikkana oli jokin muu (7 epidemiaa), tapahtumapaikkoja oli useita suomessa (6 epidemiaa), tai tapahtumapaikkana oli koulu tai päiväkoti (5 epidemiaa).
Epidemiaan johtanut tekijä jäi usein tunnistamatta (17 epidemiaa, 28 %). Yleisimpiä epidemioiden syntyyn vaikuttaneita tekijöitä olivat saastunut raaka-aine (11 epidemiaa) ja infektoitunut elintarviketyöntekijä (6 epidemiaa).