Ihmisiltä, eläimiltä ja elintarvikkeista eristettyjen zoonoosibakteerien mikrobilääkeresistenssi yleistä Euroopassa

21. maaliskuuta 2019

Tavallisten infektioiden hoito on vaikeutumassa, kun tehoavaa mikrobilääkettä ei välttämättä enää löydy, tiedottaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) ja Euroopan tautikeskus (ECDC). Huomio perustuu EFSAn ja ECDC:n julkaisemaan raporttiin, joka osoitti, että ihmisiltä ja eläimiltä Euroopassa eristetyissä zoonoosibakteereissa esiintyy yleisesti mikrobilääkeresistenssiä.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA ja Euroopan Tautikeskus ECDC julkaisivat 31 Euroopan maan vuoden 2017 mikrobilääkeresistenssin seurantatietoja ihmisistä, eläimistä ja elintarvikkeista. Raportti sisältää tiedot EU:ssa harmonisoidusta eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen bakteerien resistenssiseurannasta, joka vuonna 2017 kohdistui erityisesti sikoihin, juottovasikoihin sekä sian- ja naudanlihaan. Vuoden 2017 tuloksia voitiin verrata vuoteen 2015, jolloin siat ja naudat olivat ensimmäistä kertaa Euroopan yhteisessä seurannassa mukana. Raporttiin on sisällytetty Suomen lisäksi myös joidenkin muiden maiden seurantatuloksia MRSA-bakteerin esiintymisestä eläimissä ja elintarvikkeissa. Suomessa ihmisten resistenssiseurannan tietoja on lisäksi julkaistu Finres 2017 -raportissa ja eläinten resistenssiseurannan tuloksia FINRES-Vet 2016-2017 -raportissa.

Resistenssi yleistä zoonoottisilla bakteereilla

Kampylobakteerit (Campylobacter jejuni ja Campylobacter coli) ovat yleisimpiä EU:n alueella ihmisten suolistoinfektioita aiheuttavia bakteereita, joiden aiheuttamia infektioita hoidetaan tarvittaessa makrolidi- ja fluorokinoloniryhmien mikrobilääkkeillä. Raportin mukaan ihmisistä ja sioista eristetyillä kampylobakteereilla resistenssi fluorokinoloneihin kuuluvalle siprofloksasiinille oli vuonna 2017 useassa maassa korkealla tasolla. Yli puolet (56 - 64 prosenttia) ihmisistä ja 52 prosenttia sioista eristetyistä kampylobakteereista olivat Euroopassa siprofloksasiiniille resistenttejä. Myös tetrasykliineille resistenttejä kampylobakteerikantoja esiintyi Euroopassa yleisesti, kun taas makrolidiresistenssiä esiintyi harvemmin. Suomessa ihmisiltä eristettyjen C. jejuni -bakteereiden makrolidiherkkyys on pysynyt hyvänä (2,4 prosenttia), mutta fluorokinoloniresistenssi on niissä hyvin tavallista (64,6 prosenttia). Sen sijaan C. coli -bakteereilla makrolidiresistenssi (21,4 prosenttia) ja fluorokinoloniresistenssi (89,7 prosenttia) ovat selvästi yleisempää. Resistenssin esiintyvyys Suomessa kasvatettujen sikojen kampylobakteereilla on eurooppalaiseen keskitasoon verrattuna edelleen vähäistä.  Vuonna 2017 sioista eristetyillä C. coli -bakteereilla resistenssiä todettiin lähinnä kinoloneille (17 prosenttia) ja streptomysiinille (11 prosenttia).

Salmonella on toiseksi yleisin ihmisillä EU:n alueella raportoitu elintarvikevälitteinen suolistoinfektioita aiheuttavia bakteeri, sen aiheuttamaa infektiota voidaan hoitaa fluorokinoloniryhmän mikrobilääkkeillä. Euroopassa vuonna 2017 ihmisistä, sioista ja juottovasikoista eristetyt salmonellat osoittautuivat edellisten vuosien tapaan yleisesti resistenteiksi sulfonamideille, ampisilliinille ja tetrasykliinille. Vastustuskyky vähintään kolmen mikrobilääkeryhmän lääkeaineelle oli yleistä sekä ihmisistä että eläimistä eristetyillä salmonellabakteereilla, vaikka maiden välillä olikin hyvin suurta vaihtelua. Vastustuskykyä kolmannen polven kefalosporiineille esiintyi EU:n alueella edelleen hyvin vähän ja yhteisresistenssi sekä fluorokinoloneille että kefalosporiineille oli harvinaista. Suomessa ihmisiltä eristettyjen salmonellakantojen resistenssissä ei ole tapahtunut isoja muutoksia viimeisten vuosien aikana. Fluorokinoloniresistenssi on ollut niissä varsin yleistä (21,3 prosenttia). Resistenssin esiintyvyys kotimaisista tuotantoeläimistä eristetyillä salmonelloilla on ollut vuodesta toiseen vähäistä. Vuonna 2017 suomalaisilta tuotantoeläimiltä eristettiin vain kaksi sulfonamideille vastustuskykyistä salmonellakantaa.

MRSA-bakteeria todetaan yleisesti tuotantoeläimillä

Metisilliinille vastustuskykyista Staphylococcus aureus (MRSA) - bakteeria ei seurata yhtenäisesti EU:ssa, vaan maat tutkivat sitä omista lähtökohdista. Seitsemän maata, Suomi mukaan lukien, raportoivat tuotantoeläinten MRSA-seurannasta vuonna 2017. Tuotantoeläimistä MRSA:ta oli tutkittu sikojen lisäksi myös naudoista ja siipikarjasta. Kaikissa näissä eläinryhmissä todettiin MRSA:ta. Suomessa MRSA:n todettiin yleistyneen teurassioissa tilastollisesti merkitsevästi vuoteen 2010 verrattuna, samoin kuin sianlihassa vuoteen 2015 verrattuna. Raportissa ei arvioitu eläimillä esiintyvän MRSAn merkitystä ihmisten tartuntoihin.

Sioilla esiintyvien ESBL-entsyymiä tuottavien Escherichia coli -bakteerien esiintyvyydessä suurta vaihtelua eri maiden välillä

Eläimille annettujen mikrobilääkehoitojen välillistä vaikutusta seurataan EU:ssa terveistä eläimistä kerätyistä indikaattoribakteereista. Indikaattoribakteerit voivat olla myös resistenssitekijöiden varastoja tautia aiheuttaville bakteereille. Sioista eristetyillä E. coli -indikaattoribakteereilla tavattiin Euroopassa yleisesti tetrasykliini-, sulfonamidi-, ampisilliini- ja trimetopriimiresistenssiä vuonna 2017, mutta maiden välillä oli suurta vaihtelua. Myös usealle mikrobilääkkeelle resistentit kannat olivat yleisiä; yleisesti ottaen Pohjoismaissa resistenssiä todettiin vähiten ja Etelä-Euroopassa eniten.  Suomessa sioista vuonna 2017 eristetyillä E. coli -indikaattoribakteereilla resistenssi oli pääosin vähäistä tai kohtalaista, resistenssiä esiintyi eniten tetrasykliinille (18 prosenttia).

Lisäksi laajakirjoisia beetalaktamaaseja (ESBL ja AmpC) tuottavia E. coli -bakteereita seulottiin sioista, juottovasikoista sekä sian- ja naudanlihasta, nyt toista kertaa yhtenevästi koko EU:n alueella. ESBL-entsyymiä tuottavat bakteerit ovat usein moniresistenttejä ja vastustuskykyisiä useille tai kaikille beetalaktaameille kuten penisilliineille ja sen johdannaisille sekä kefalosporiineille. Sioilla esiintyvien ESBL- ja sen kaltaisten AmpC-E. coli -bakteerien esiintyvyys vaihteli merkittävästi eri EU jäsenmaiden välillä, ollen alhaisimmillaan alle 1 prosentti ja korkeimmillaan yli 80 prosenttia. Suomessa ESBL/AmpC-entsyymiä tuottavien E. coli -bakteerien esiintyvyys teurassioilla oli 2,7 prosenttia. Sian- ja naudanlihassa laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavia E. coli -bakteereita ei todettu lainkaan, kun EU-maiden keskiarvo oli 4 - 5 prosenttia. EU-tasolla ESBL/AmpC-bakteerien esiintyvyys sian- ja naudanlihassa oli samalla tasolla kuin vuonna 2015.

Sioista eristetyillä bakteereilla vain vähän resistenssiä ihmisten vakavien infektioiden hoitoon varatuille antibiooteille

Vuoden 2017 seurannassa karbapeneemeille resistenttejä E. coli -bakteereita löydettiin ainoastaan yhdessä maassa, Saksassa. Lisäksi Alankomaat raportoi karbapeneemeille resistentistä Enterobacter cloacae -bakteerilöydöksestä, joka oli todettu pakastetuista katkaravuista. Karbapeneemeja käytetään vakavien infektioiden hoidossa ihmisillä. Niiden käyttö ei ole sallittua eläimille.

Helposti bakteerien välillä siirtyvää kolistiiniresistenssimekanismia koodaavien geenien löytyminen aiheuttaa yhä kasvavaa huolta maailmalla. Vuonna 2017 kolistiiniresistenssiä todettiin Euroopassa sikojen E. coli -bakteereilla hyvin vähäisessä määrin (0,4 prosenttia). Kolistiini on polymyksiiniryhmän mikrobilääke, joka voi olla viimeinen vaihtoehto moniresistenttien gramnegatiivisten bakteerien aiheuttamien infektioiden hoidossa. Toisin kuin monissa muissa EU-maissa, Suomessa ei käytetä kolistiinia eläinlääkinnässä.

EFSAn lehdistötiedote

EFSA-ECDC 2017 raportti kokonaisuudessaan

Mikrobilääkeresistenssi Euroopassa vuonna 2017 -sähköinen työkalu   

Lisätietoa eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen bakteerien mikrobilääkeresistenssiseurannasta Suomessa on koottu internetsivulle Mikrobilääkeresistenssi

Lisätietoa potilaslöydöksistä löytyy FINRES 2017 -julkaisusta ja Tartuntataudit Suomessa 2017 -julkaisusta

Lisätietoa eläimistä eristetyistä bakteereista löytyy FINRES-Vet 2016-2017 -raportista

Lisätietoja:
Eläinten ja elintarvikkeiden resistenssiasiat: erikoistutkija Suvi Nykäsenoja, Ruokavirasto
040 489 3447
Resistenssistä ihmisillä: johtava asiantuntija Jari Jalava, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
029 524 6629