Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA ja Euroopan Tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC seuraavat ihmisistä, eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen bakteereiden antibioottiresistenssiä. Eläinten E. coli - indikaattoribakteerien seurantatulokset osoittavat, että elintarviketuotantoeläinten antibioottiresistenssin vähentämisessä on edistytty rohkaisevasti useissa maissa viimeisten 10 vuoden aikana. Parannuksista huolimatta antibioottiresistenssi on edelleen merkittävä kansanterveysuhka, joka vaatii toimia. Eläimistä EU-laajuisen seurannan kohteena olivat vuonna 2022 siipikarja ja siipikarjan liha ja vuonna 2023 lihasiat, sianliha, alle vuoden ikäiset vasikat ja naudanliha.
Viidennes ihmisten salmonelloista on moniresistenttejä: resistenssiseuranta ihmisillä ja tuotantoeläimillä on tärkeää myös Suomessa
Vuonna 2023 Euroopassa ihmisistä eristetyistä salmonelloista 58 % oli kaikille antibioottiryhmille herkkiä. Ihmisillä yleisen Salmonella Enteritidis -bakteerin sekä harvinaisemman S. Derby -bakteerin kannoista herkkiä oli yli 60 %, kun taas monofaasisista S. Typhimurium- ja S. Kentucky -kannoista vain 7–14 % oli täysin herkkiä kaikille tutkituille antibiooteille. Ihmisten salmonellakannoista noin viidesosa oli vastustuskykyisiä kolmelle tai useammalle antibioottiryhmälle. Eläimistä eniten täysin herkkiä kantoja eristettiin munintakanoista, joista lähes 70 % oli täysin herkkiä. Moniresistentit salmonellat olivat eläimillä yleisimpiä sioilla, broilereilla ja kalkkunoilla.
Ihmisistä eristettyjen salmonellakantojen vastustuskyky yleisesti käytetyille antibiooteille ampisilliinille, tetrasykliinille ja sulfonamideille oli Euroopassa vuonna 2023 aiempien vuosien tapaan yleistä. Resistenssi oli erityisen tavallista ihmisistä eristetyillä S. Typhimurium -kannoilla. Kyseinen bakteerityyppi on yleinen sioilla ja vasikoilla. Kaikista sioilta eristetyistä salmonellakannoista lähes puolet oli vastustuskykyisiä tetrasykliinille, sulfonamidille ja ampisilliinille. Vastustuskyky tetrasykliinille ja sulfonamideille oli yleistä myös broilereilta eristetyillä salmonelloilla, joista reilut 40 % oli vastustuskykyisiä.
Ihmisten salmonellakannoista reilun 20 %:n todettiin olevan resistenttejä salmonelloosin hoidossa kriittisen tärkeäksikin luokitellulle fluorokinoloneihin kuuluvalle siprofloksasiinille. Eri salmonellatyypeistä erityisesti siprofloksasiinille vastustuskykyisten S. Enteritidis -kantojen osuus lisääntyi merkittävästi vuosien 2022 ja 2023 välillä. Vastustuskyky oli hyvin yleistä myös S. Kentucky- ja S. Infantis -kannoissa, joista 81 % ja 42 % oli resistenttejä siprofloksasiinille. Tuotantoeläimillä siprofloksasiiniresistenssiä esiintyi kohtalaisesti lihasioista ja vasikoista, sekä yleisesti tai erittäin yleisesti broilereista ja kalkkunoista eristetyillä salmonellakannoilla. Munintakanojen salmonelloilla siprofloksasiiniresistenssiä todettiin muuta siipikarjaa vähemmän.
Vastustuskyky niin ikään salmonelloosin hoidossa kriittisen tärkeäksi luokitellulle kolmannen polven kefalosporiinille oli Euroopassa ihmisten salmonelloissa hyvin vähäistä, ja sitä löytyi vain harvoin eläimistä eristetyillä salmonelloilla.
Samanaikaista resistenssiä siprofloksasiinille ja kolmannen polven kefalosporiineille esiintyi ihmisten salmonelloissa harvoin, ja myös laajakirjoisia beetalaktamaaseja (ESBL ja AmpC) tuottavien salmonellabakteerien osuus oli pieni (1 %). Tuotantoeläimistä samanaikaista resistenssiä siprofloksasiinille ja 3. polven kefalosporiineille esiintyi eniten kalkkunoista eristetyillä salmonelloilla, mutta esiintyvyys oli niilläkin vähäistä (2 %). Kolistiiniresistenssiä esiintyi eniten vasikoilla ja toiseksi eniten munintakanojen salmonelloissa. Huomionarvoista on, että ihmisiltä todettiin karbapeneemeille resistentti salmonella kuudessa maassa vuonna 2023. Suomessa ihmisillä ei todettu laajakirjoisia beetalaktamaaseja tai karbapenemaaseja tuottavia salmonelloja.
Vuosina 2022 ja 2023 Suomessa tutkittiin yhteensä 99 tuotantoeläimistä eristettyä salmonellakantaa, joista suurin osa oli peräisin naudoista ja sioista. Resistenssi tuotantoeläinten salmonelloilla oli erittäin vähäistä: tutkituista salmonellakannoista vain seitsemällä todettiin resistenssiä, mutta ne olivat samanaikaisesti resistenttejä useammalle antibioottiryhmälle. Vuosi 2023 oli jo kuudes peräkkäinen vuosi, kun tuotantoeläimillä todettiin moniresistentti salmonella. Resistenssiä kolmannen polven kefalosporiineille ei ole eläimistä eristetyillä salmonelloilla Suomessa todettu yli kymmeneen vuoteen, ainut löydös on vuodelta 2012. Karbapenemaaseja tuottavia kantoja ei eläimistä eristetyillä salmonelloilla ole Suomessa todettu.
Siprofloksasiinille ja erytromysiinille resistentit kampylobakteerit yleisempiä eläimillä kuin ihmisillä
Siprofloksasiini on tärkeä antibiootti ihmisten kampylobakterioosin hoidossa. Euroopassa vuosina 2022–2023 ihmisistä eristetyt Campylobacter jejuni- ja Campylobacter coli -kannat, kuten myös siipikarjasta eristetyt C. jejuni -kannat olivat yleisesti siprofloksasiinille vastustuskykyisiä. Resistenssi oli tavallista myös lihasioista ja vasikoista eristetyillä kampylobakteerikannoilla. Ihmisten C. jejuni -bakteereiden siprofloksasiiniresistenssi oli hyvin yleistä, keskimäärin 72 %, mutta vaihteli maiden välillä paljon ollen yleisintä Etelä- ja Itä-Euroopassa (jopa lähes 100 %). Vastaavaa alueellista vaihtelua oli havaittavissa myös C. coli -bakteerin vastustuskyvyssä.
Samanaikainen vastustuskyky ihmisten kampylobakterioosin hoidossa kriittisen tärkeille antibiooteille siprofloksasiinille ja erytromysiinille oli Euroopassa erittäin vähäistä ihmisistä ja vähäistä eläimistä eristetyillä C. jejuni -kannoilla. Ihmisistä eristetyillä C. coli -kannoilla resistenssi oli niin ikään vähäistä. Sen sijaan vasikoista eristetyistä C. coli -kannoista 30 %:lla ja kalkkunoista eristetyistä 17 %:lla esiintyi samanaikaista vastustuskykyä siprofloksasiinille ja erytromysiinille. Lihasioilla (11 %) ja broilereilla (8 %) samanaikainen resistenssi oli hieman harvinaisempaa.
Vuosina 2022–2023 ihmisistä ja broilereista eristettyjen resistenttien C. jejuni- ja C. coli -kantojen osuudet olivat hyvin samankaltaiset erytromysiinin, siprofloksasiinin, gentamisiinin, tetrasykliinin ja samanaikaisen erytromysiini-siprofloksasiini-resistenssin osalta. Kalkkunoilla molemmilla bakteerilajeilla resistenssiä esiintyi hieman enemmän. Lihasikojen C. jejuni -kantojen vastustuskyky siprofloksasiinille ja tetrasykliinille, sekä C. coli -kantojen vastustuskyky siprofloksasiinille oli selvästi vähäisempää. Moniresistenssiä esiintyi erityisesti vasikoiden ja kalkkunoiden C. coli -kannoilla.
Suomessa broilereilta vuosina 2022–2023 eristetyt C. jejuni -kannat olivat pääsääntöisesti (95–99 %) herkkiä kaikille testatuille antibioottiryhmille. Sioista vuonna 2023 eristetyistä C. coli -kannoista 72 % oli täysin herkkiä tutkituille antibioottiryhmille, 27 % oli resistenttejä siprofloksasiinille ja vajaa 1 % tetrasykliinille. Vastustuskykyä siprofloksasiinille todettiin Suomessa vuonna 2023 sikojen kampylobakteereilla vähemmän kuin vuonna 2021, mutta enemmän kuin aiempina tutkimusvuosina.
Escherichia coli -indikaattoribakteerien resistenssi kriittisen tärkeille antibiooteille edelleen vähäistä
Eläimiltä indikaattoribakteereina tutkittavien Escherichia coli -bakteereiden ajatellaan kuvastavan eläinten antibioottihoitojen vaikutusta bakteerien resistenssiin. Eläinten E. coli -bakteereilla ampisilliini-, sulfametoksatsoli-, trimetopriimi- ja tetrasykliiniresistenssiä esiintyi Euroopassa vuosina 2022–2023 yleisesti. Eläinten E. coli -bakteerit olivat kuitenkin vain vähäisessä määrin vastustuskykyisiä ihmisten hoidon kannalta kriittisen tärkeille antibiooteille kolmannen polven kefalosporiineille. Ainoastaan sioilla Kyproksella ja vasikoilla Italiassa havaittiin kohtalaisesti resistenssiä kolmannen polven kefalosporiineille.
Samanaikainen resistenssi fluorokinoloneille ja kolmannen polven kefalosporiineille oli eläinten E. coli-bakteereilla harvinaista Euroopassa, sen sijaan resistenssi siprofloksasiinille oli yleisempää. Yleisintä siprofloksasiiniresistenssi oli kalkkunoilla ja broilereilla, joilla esiintyvyys vaihteli maan mukaan 0 %:n ja n. 90 %:n välillä. Lihasikojen ja vasikoiden E. coli -bakteereilla siprofloksasiiniresistenssi oli vähäistä.
Suomessa vuonna 2023 tutkituista sikojen E. coli -kannoista 69 % oli herkkiä kaikille tutkituille antibioottiryhmille ja vajaa 7 % oli moniresistenttejä. Vastustuskykyä siprofloksasiinille todettiin vajaalla prosentilla kannoista. Vuoteen 2021 verrattuna sikojen E. coli -bakteereiden vastustuskyky erityisesti ampisilliinille oli lisääntynyt, minkä seurauksena täysin herkkiä kantoja todettiin aikaisempaa vähemmän.
Pohjoismaissa ESBL-bakteerien esiintyvyys eläimissä ja lihassa on vähäistä
Euroopassa vuosina 2022 ja 2023 laajakirjoisia beetalaktamaaseja (ESBL/AmpC) tuottavien E. coli -bakteerien keskimääräinen osuus tuotantoeläimillä vaihteli 32 %:n (kalkkunat) ja 41 %:n (vasikat) välillä, mutta maantieteellisesti esiintyvyydessä oli erittäin suurta vaihtelua. Vuonna 2022 broilereista otetuissa näytteissä ESBL- ja/tai AmpC-bakteereja esiintyi vähiten Pohjoismaiden, Britannian ja Sveitsin näytteissä (0–4 %). Suomessa niiden osuus oli 1 %. Korkeimmat esiintyvyydet havaittiin Belgiassa, Romaniassa ja Slovakiassa (72–86 %). Broilereilla esiintyi lähes kaikissa maissa enemmän ESBL- kuin AmpC-bakteereita.
Vuonna 2023 lihasioista otetuissa näytteissä ESBL- ja/tai AmpC-bakteereja esiintyi vähiten Islannissa (1 %) ja Ruotsissa (3 %). Suomessa, Sveitsissä ja Ranskassa esiintyvyys oli 6–7 %. Eniten näitä bakteereja todettiin Italiassa, Portugalissa, Romaniassa ja Espanjassa (71–82 %). Suurimmassa osassa maita ESBL oli sioilla vallitseva entsyymityyppi. Suomessa sioilta eristettiin ainoastaan AmpC-tyypin bakteereita.
Broilerinlihassa ESBL- ja AmpC-bakteereita esiintyi vähiten Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa (0–3 %) ja eniten Unkarissa (61 %). Kalkkunanlihassa näiden bakteerien esiintyvyys oli Euroopassa keskimäärin 24 % vaihdellen 0 %:n (Suomi, Ruotsi ja Norja) ja 64 %:n (Espanja) välillä. Sianlihassa ESBL- ja AmpC-bakteereita todettiin vähemmän kuin siipikarjan lihassa. Kyproksella, Suomessa ja Ruotsissa näitä bakteereita ei löytynyt sianlihasta lainkaan ja 13 maassa esiintyvyys jäi alle 5 %:n. Esiintyvyys sianlihassa oli korkeinta Slovakiassa (22 %). Naudanlihassa ESBL- ja AmpC-bakteerien esiintyvyys vastasi sianlihaa. Eniten näitä bakteereita todettiin naudanlihassa Unkarissa (25 %) ja vähiten Kyproksella, Ruotsissa ja Norjassa (0 %). Suomessa esiintyvyys oli 0,3 %, ainoa löydös tehtiin ulkomaista alkuperää olevasta naudanlihasta.
Karbapeneemeille resistenttejä E. coli -bakteereja enenevissä määrin lihasioissa
Ihmisten hoidon kannalta kriittisen tärkeille karbapeneemi-antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien esiintyvyys eläimillä ja lihassa oli Euroopassa vuosina 2022 ja 2023 edelleen vähäistä: tutkituista 45 779 näytteestä 72:ssa (0,2 %) todettiin karbapenemaaseja tuottava E. coli -bakteeri. Siipikarjasta ja vasikoista tehtiin vain yksittäisiä löydöksiä, mutta erityisesti lihasioista tehtyjen löydösten määrä oli aikaisempaa suurempi. Löydöksiä tehtiin Italiassa, Espanjassa, Portugalissa, Tsekeissä ja Romaniassa. Muutamalta siasta eristetyltä kannalta löytyi peräti kaksi karbapenemaasigeeniä blaOXA-181 ja blaNDM-5. Tämä kahden geenin esiintyminen samalla kannalla on huolestuttavaa. Karbapeneemien käyttö on kiellettyä eläimillä, sillä ne on varattu ainoastaan moniresistenttien bakteerien aiheuttamien vakavien infektioiden hoitoon ihmisillä. Suomessa karbapenemaaseja tuottavia bakteereja ei ole todettu tuotantoeläimistä tai niiden lihasta.
Lue EU:n yhteenvetoraportti vuosilta 2022 ja 2023 kokonaisuudessaan. Tuloksia voi myös tarkastella visuaalisesti EFSA:n julkaisemalla interaktiivisella alustalla.
Lisää tietoa zoonoosi- ja indikaattoribakteerien resistenssin esiintyvyydestä ja seurannasta Suomessa Zoonoosikeskuksen sivuilta.
Lisää tietoa potilaslöydöksistä löytyy FINRES julkaisuista.
Bakteerikohtaisia esiintyvyystietoja julkaistaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen internetsivuilla kampylobakteereista, salmonelloista, MRSA-bakteereista ja ESBL-bakteereista.
Lisää tietoa eläimistä eristetyistä bakteereista löytyy FINRES-Vet-raporteista.
Lisää tietoa antibioottiresistenssistä EFSA:n sivuilta.
Lisätietoja:
Eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen bakteerien antibioottiresistenssi:
johtava tutkija Suvi Nykäsenoja,
Ruokavirasto, p. 040 489 3447
Antibioottiresistenssistä ihmisillä:
johtava asiantuntija Saara Salmenlinna (ei tavoitettavissa 7.–24.8.),
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, p. 029 524 7944