Ruokaviraston, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean sekä Helsingin yliopiston julkaiseman FINRES-Vet 2024 -yhteisraportin mukaan eläimille käytettävien antibioottien kulutus on pysynyt maltillisena. Eläimistä eristettyjen bakteerien antibioottiresistenssi on pääosin vähäistä, vaikka tietyille tautia aiheuttaville bakteereille resistenssiä esiintyy yleisemmin.
Eläinten antibioottien myyntiä on Suomessa seurattu jo vuodesta 1995 eli kyseessä on seurannan 30-vuotisjuhlavuosi. Tilastoilla on tehty näkyväksi vuosikymmenten aikana eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehdyn työn vaikutus tuotantoeläinten antibioottien kulutukseen.
Tuotantoeläimille käytettävien antibioottien myynti oli vuonna 2024 toiseksi matalin seurannan aloittamisen jälkeen. Valtaosa tuotantoeläinten antibiooteista annettiin eläinyksilöille. Rehun tai juomaveden mukana annettavien tuotantoeläinten ryhmälääkkeiden osuus on vain neljännes. Seuraeläimille tarkoitettujen antibioottitablettien myynti kasvoi hieman vuodesta 2023, mutta on silti enemmän kuin puolittunut kymmenen viime vuoden aikana.
Myyntitietojen lisäksi raportissa esitellään ensimmäisen kerran eläinlajikohtaisia antibioottien käyttötietoja. Luotettavaa käyttötietoa oli mahdollista saada tuotantopolven kanoista, kalkkunoista ja broilereista vuosilta 2023 ja 2024.
Salmonellojen ja kampylobakteerien resistenssiä todettiin pääasiassa vähän
Kotimaisista tuotantoeläimistä eristetyillä salmonelloilla ei todettu resistenssiä vuonna 2024. Broilereista eristettyjen Campylobacter jejuni -bakteerien resistenssi siprofloksasiinille on vaihdellut vuosittain huomattavasti 2010-luvulta alkaen. Vuonna 2024 resistenssiä todettiin 10 prosentilla kampylobakteerikannoista, mikä on enemmän kuin aiempina seurantavuosina 2020-luvulla. Muille antibiooteille resistenssiä ei todettu lainkaan tai vain vähän. Turkiseläimistä eristetyillä kampylobakteereilla antibioottiresistenssi siprofloksasiinille ja tetrasykliinille oli aiempia seurantavuosia yleisempää, mutta kantoja on saatu vuosittain tutkimuksiin hyvin vähän.
ESBL-bakteerit harvinaisia siipikarjan lihassa
Laajakirjoisia beetalaktamaaseja (ESBL/AmpC) tuottavia E. coli -bakteereita tutkittiin teurastetuissa broilereissa sekä vähittäismyynnin broilerin- ja kalkkunanlihassa. Broilereissa näitä bakteereita todettiin yhdessä prosentissa tutkittuja näytteitä ja broilerinlihassa 0,3 prosentissa. Kalkkunanlihassa niitä ei todettu lainkaan. Hyvä tilanne siipikarjassa näkyy myös siinä, että maahantuoduissa broileri-, kana- ja kalkkunaparvissa näitä bakteereita ei ole todettu lainkaan vuoden 2020 jälkeen.
Teurasbroilereista eristettiin myös nk. E. coli -indikaattoribakteereita, joiden resistenssin ajatellaan kuvastavan suolistomikrobien tyypillisimpiä resistenssiominaisuuksia. Vuonna 2024 kaikille tutkituille antibiooteille herkkien E. coli -indikaattoribakteerien osuus oli 82 %. Useammalle kuin kolmelle antibioottiryhmälle resistenttien indikaattoribakteerien osuus oli erittäin alhainen, vain noin 1 %.
Eläimille tautia aiheuttavien bakteerien resistenssitilanteessa ei merkittäviä muutoksia
Eläimille tautia aiheuttavien bakteerien resistenssitilanne on pysynyt aiempien seurantavuosien kaltaisena. Resistenssi oli yleisintä sikojen suolistotulehduksia aiheuttavissa patogeenisissa E. coli -bakteereissa, joista vajaa kolmannes oli vähintään kolmelle eri antibioottiryhmälle samanaikaisesti resistentti. E. coli -kantoja saadaan herkkyystutkimuksiin vuosittain vähän, vuonna 2024 tutkittiin vain 38 bakteerikantaa 15 eri sikatilalta. Sikojen ja nautojen hengitystiepatogeenit olivat pääosin herkkiä tutkituille antibiooteille. Broilereilla kolibasilloosia aiheuttavissa E. coli -bakteereissa resistenssiä todettiin ampisilliinille kolmanneksella tutkituista kannoista, mutta kannat olivat muutoin varsin herkkiä tutkituille antibiooteille.
Seura- ja harraste-eläimistä eristetyillä patogeeneilla resistenssiä esiintyi edellisien vuosien tapaan pääasiassa vähän tai kohtaisesti. Joillekin antibiooteille resistenssiä todetaan kuitenkin yleisemmin. Koirista, kissoista ja hevosista eristetyistä Staphylococcus aureus -kannoista noin puolet oli penisilliinille resistenttejä vuonna 2024. Penisilliiniresistenssi oli hyvin yleistä myös koirien Staphylococcus pseudintermedius -bakteereissa, noin 80 %. Metisilliiniresistenttejä S. aureus- eli MRSA-kantoja todettiin vähemmän kuin aiempina vuosina. Vuonna 2024 MRSA-kantojen osuus kaikista S. aureus -kannoista oli 1,7 %, kun vastaava luku vuonna 2023 oli noin 9 %. Metisilliiniresistenttien S. pseudintermedius -kantojen osuus on viime vuosina vaihdellut 5 %:n molemmin puolin. Koirien ja kissojen E. coli -bakteereilla noin puolella todettiin alentunutta herkkyyttä ampisilliinille, mutta muille tutkituille antibiooteille resistenssiä todettiin vähemmän. ESBL/AmpC-kantojen osuus kaikista koirien E. coli -kannoista oli noin 3 % vuonna 2024.
Kansallisessa FINRES-Vet-seurantaohjelmassa seurataan eläimille tarkoitettujen antibioottien kulutusta sekä eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen bakteerien antibioottiresistenssiä eli vastustuskykyä antibiooteille. Antibioottiresistenssin seuranta tuotantoeläimistä eristetyissä zoonoosi- ja indikaattoribakteereissa perustuu Suomessa EU:ssa yhteisesti toteutettavaan seurantaohjelmaan. Lisäksi Suomessa seurataan muun muassa tuotanto- ja seuraeläimille tautia aiheuttavien bakteerien resistenssiä.
Linkki tiivistelmään (pdf)
Linkki raporttiin (pdf)
Lue lisää antibioottiresistenssin seurannasta eläimissä ja elintarvikkeissa Zoonoosikeskuksen ja Ruokaviraston internet-sivuilta.
Lisätietoja antibioottiresistenssin seurannasta:
Suvi Nykäsenoja, johtava tutkija, Ruokavirasto, p. 040 489 3447, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
Lisätietoja antibioottien kulutuksesta:
Katariina Kivilahti-Mäntylä, eläinlääkäri, Fimea, p. 029 522 3354, etunimi.sukunimi@fimea.fi