Kolmas teurassikojen MRSA-kartoitus toteutettiin Suomessa vuonna 2025 osana EU-laajuista selvitystä. Suomessa kaikissa kartoituksessa tutkituissa teurassikojen näytteissä todettiin MRSA-bakteeri. Tulosten perusteella MRSA on edelleen yleinen teurassioilla Suomessa. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA julkaisee kartoituksen lopulliset, EU-laajuiset tulokset aikaisintaan vuoden 2026 lopulla.
Suomessa ensimmäinen MRSA-löydös sikatilalta tehtiin vuonna 2008. Tuolloin arvioitiin, että sitä esiintyy muutamalla yksittäisellä porsastuotantotilalla. Tämän jälkeen MRSA-bakteerien esiintyvyyttä on seurattu teurassioilla, joissa sen on todettu yleistyneen merkittävästi. Bakteerin yleisyys teurassioilla on ilmeinen osoitus siitä, että MRSA on ollut yleinen suomalaisilla sikatiloilla jo useamman vuoden ajan. Teurastamolla otettujen näytteiden perusteella ei voi suoraan päätellä esiintyvyyttä tiloilla. Vuonna 2025 teurassioista satunnaisotannalla kerätyt näytteet otettiin teurastamoista, jotka edustivat yli 90 % kotimaisesta sikatuotannosta.
Vuonna 2025 tehty tutkimus on Euroopassa ensimmäistä kertaa yhdenmukaisesti toteutettu kartoitustutkimus teurassioilla. Osa Euroopan maista on tutkinut MRSA-bakteerien esiintymistä myös aiemmin ja pääsääntöisesti näitä bakteereita on todettu hyvin yleisesti. Esimerkiksi Alankomaissa, Saksassa ja Tanskassa MRSA-bakteerien esiintyminen teurassioilla on ollut hyvin yleistä.
Käytä suojavarusteita sikalassa ja teurastamossa
Sioissa esiintyvät MRSA-bakteerit kuuluvat tyypillisesti CC398-kompleksiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan ihmisillä MRSA CC398 -bakteerien osuus uusista MRSA-tapauksista oli Suomessa vuonna 2024 noin 4 %. Ammattinsa vuoksi sikojen kanssa jatkuvasti tekemisissä olevilla ihmisillä on suurentunut riski saada MRSA, minkä vuoksi heidän tulee suojautua tartunnalta. Työterveyslaitoksen malliratkaisun mukaan työntekijöiden on käytettävä työssään työhön sopivaa suojavaatetusta ja työhön osoitettuja suojaimia. Työterveyslaitos ohjeistaa, että sairaalahoitoon hakeuduttaessa on syytä kertoa, jos itse tai perheenjäsen työskentelee sikojen parissa. Lisää tietoa MRSA-bakteerista ja suojautumisesta löytyy myös Ruokaviraston MRSA-tietopaketista.
Kuumenna sianliha kypsäksi kotikeittiössä
Vaikka MRSA on sioilla yleinen, sen määrä vähenee teurastusprosessin aikana eikä sitä todeta sianlihasta yhtä usein. Maissa, joissa MRSA-bakteereita on tutkittu sianlihasta, niitä on 2020-luvulla todettu noin 7–20 %:sta tutkittuja näytteitä. Nykytiedon mukaan MRSA-bakteeri ei tartu helposti käsittelemällä tai syömällä MRSA-bakteeria sisältävää elintarviketta. Kuten muitakin käsien välityksellä leviäviä bakteeritartuntoja, MRSA-tartuntoja ehkäistään keittiöissä noudattamalla hyvää työskentely- ja käsihygieniaa. MRSA tuhoutuu kuumentamalla ruoka kypsäksi. Käytännön ohjeita elintarvikevälitteisten tartuntojen ehkäisemisestä löytyy Ruokaviraston internet-sivuilta.
Staphylococcus aureus -bakteeria esiintyy yleisesti iholla ja limakalvoilla. MRSA eli metisilliinille vastustuskykyinen Staphylococcus aureus eroaa tavallisesta S. aureus -bakteerista siten, että se on tietyille, yleisesti hoidoissa käytetyille, antibiooteille vastustuskykyinen ja siksi sen aiheuttamien tulehdusten hoito on vaikeampaa. MRSA-bakteerien taudinaiheutuskyky ei ole tavallisia stafylokokkeja suurempi.
- Työterveyslaitoksen malliratkaisu: Suojautuminen pölyltä ja mikrobeilta sikalassa ja sikoja käsiteltäessä
- Ruokaviraston tietopaketti: Suojaa työntekijöitä ja eläimiä MRSA-bakteerilta
- Usein kysyttyä MRSA:sta (Ruokavirasto)
- Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus (MRSA) (Ruokavirasto, Zoonoosikeskus)
- MRSA (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Lisätietoja
MRSA-kartoitustutkimuksen toteutus: erityisasiantuntija Paula Hietanen
Kartoitustutkimusten tulokset: johtava tutkija Suvi Nykäsenoja
etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi