Mikä on MRSA?
MRSA tarkoittaa metisilliini-antibiootille vastustuskykyistä eli resistenttiä Staphylococcus aureus -bakteeria, joka eroaa muista S. aureus -bakteerin kannoista vain antibioottiherkkyytensä suhteen. Metisilliiniresistenssi ei lisää bakteerin taudinaiheutuskykyä. MRSA-bakteerikannat ovat resistenttejä beetalaktaamiryhmän antibiooteille, kuten penisilliineille. MRSA-kannat ovat usein resistenttejä myös muille antibiooteille. Muiden S. aureus -bakteerien tapaan MRSA säilyy pitkiäkin aikoja ympäristössä.
Mitä se aiheuttaa?
S. aureus-bakteerit ovat tavallisia iholla ja nenän limakalvolla esiintyviä bakteereita, jotka eivät terveillä ihmisillä ja eläimillä aiheuta tautia. Ne voivat kuitenkin aiheuttaa tulehduksia esimerkiksi rikkoutuneella ihoalueella tai leikkaushaavoissa. Toisin kuin muiden S. aureus -bakteerien aiheuttamiin infektioihin, yleisimmät mikrobilääkkeet eivät tehoa MRSA-bakteeriin. Tästä johtuen MRSA-bakteerin aiheuttaman infektion hoito vaikeutuu.
Ihminen tai eläin voi oireettomana kantaa MRSA-bakteeria pysyvästi tai väliaikaisesti.
Esiintyykö eläimissä ja lihassa MRSA:ta Suomessa?
Suomessa MRSA-bakteeria on todettu tuotantoeläimistä sioilla, lypsylehmillä ja hevosilla. Esiintymistä on järjestelmällisesti kartoitettu vain sioilla. MRSA-löydöksiä sioista on tehty useita ja bakteeria on todettu yleisesti niin sikatiloilla kuin teurastamoissa. Bakteerin esiintyvyys tuoreessa sianlihassa on suhteellisen pieni. Lypsylehmillä MRSA-löydökset ovat harvinaisia, joskaan todellista esiintyvyyttä ei tiedetä. Koirilla ja kissoilla MRSA-löydökset ovat hyvin satunnaisia. Tarkemmat esiintyvyystiedot eri vuosilta löytyvät Zoonoosikeskuksen internet-sivuilta.
Miten MRSA leviää eläinten ja ihmisen välillä?
MRSA-bakteerit voivat siirtyä ihmisten ja eläinten välillä niin kosketuksen, ilman kuin pintojen välityksellä. Tämän vuoksi esimerkiksi sikalassa esiintyvä MRSA-bakteeri voi tartuttaa tiloilla tai teurastamolla työskentelevät henkilöt. Antibioottien käyttö tuotantoeläintiloilla suosii resistenttien bakteerikantojen yleistymistä ja voi ylläpitää tartunnan lähdettä. Antibioottien käyttötarve tulisi tämän vuoksi saada tilalla mahdollisimman pieneksi. Työterveyslaitoksen internet-sivulta löytyy lisää tietoa suojautumisesta sikatiloilla
Perheen sisällä MRSA voi tarttua ihmisistä lemmikkeihin tai lemmikeistä ihmisiin ja usein onkin vaikea sanoa, kuka oli ensimmäinen tartunnan saaja. Hyvä yleis- ja käsihygienia on paras keino tartunnan ehkäisemiseksi.
Ovatko elintarvikkeet turvallisia MRSA:n suhteen?
Riski saada MRSA-tartunta lihan tai muun elintarvikkeen välityksellä on hyvin pieni. Koska MRSA-bakteeri leviää kosketustartuntana eli käsien välityksellä, teoriassa MRSA-bakteeria sisältävän lihan tai elintarvikkeen käsittely voisi johtaa MRSA-tartuntaan. Nykytiedon mukaan MRSA-bakteeri ei kuitenkaan tartu helposti käsittelemällä tai syömällä MRSA-bakteeria sisältävää elintarviketta.
Kuten muutkin S. aureus -bakteerit, MRSA-bakteerit voivat tuottaa ruokamyrkytyksiä aiheuttavaa enterotoksiinia. Stafylokokkienterotoksiini voi aiheuttaa ruokamyrkytyksen vain, jos ruuassa on ollut runsaasti S. aureus -bakteereita. Oireiltaan tai vakavuudeltaan MRSA:n aiheuttama ruokamyrkytys ei poikkea muiden S. aureus -bakteerien aiheuttamasta ruokamyrkytyksestä. Stafylokokkienterotoksiinin aiheuttaman ruokamyrkytyksen oireet ovat yleensä lyhytkestoiset ja paranevat itsestään.
Voiko lemmikkien raakaruoassa olla MRSA-bakteereita?
MRSA-bakteereita on todettu lemmikkien raakaruoista Suomessa. Lemmikkien raakaruokien valmistuksessa käytetään raakaa lihaa sekä eläinperäisiä sivutuotteita, mm. sisäelimiä ja rustoja, jotka ovat peräisin ihmisravinnoksi hyväksytyistä eläimistä. Tuotteiden luonteesta johtuen niitä ei käsitellä kuumentamalla mikrobien tuhoamiseksi. Ruokaviraston lemikki- ja harraste-eläimet osiosta löytyy lisätietoa lemmikkien raakaruoista.
Miten vältän MRSA-tartunnan ruoasta?
Kuten muitakin elintarvikevälitteisiä tartuntoja, MRSA-tartuntoja voidaan ehkäistä hyvällä työskentely- ja käsihygienialla. Elintarvikkeista MRSA tuhoutuu kuumentamalla.
Ruoan valmistuksessa tulee muistaa:
- Ruoan riittävä kuumennus. Esimerkiksi joulukinkku tulee kuumentaa vähintään 75 asteeseen.
- Raaka-aineiden asiamukainen käsittely. Ristisaastumisen estäminen raa’asta lihasta kypsiin ruokiin tai sellaisenaan syötäviin tuotteisiin kuten salaattiin.
- Astioiden ja välineiden huolellinen pesu ja kuivatus. Astioiden konepesu 60 celsiusasteisessa vedessä. Käsinpesussa pestään raakaan lihaan käytetyt välineet viimeisenä niin kuumassa vedessä kuin kädet sietävät. Astioiden annetaan kuivua kunnolla ennen seuraavaa käyttöä.
- Käsien pesu aina ennen ruoanvalmistuksen aloittamista ja eri työvaiheiden välissä. Kotikeittiössä riittää yleensä huolellinen pesu saippualla ja lämpimällä vedellä. Jos muilla perheenjäsenillä on flunssaa tai vatsatautia, on syytä käyttää myös käsidesiä. Sairaana ei tule valmistaa ruokaa muille.