Tartuntatauteja, joiden aiheuttajat voivat siirtyä eläimistä ihmisiin ja päinvastoin kutsutaan zoonooseiksi. Zoonoosien aiheuttajia tunnetaan yli 200 ja niihin kuuluu erilaisia bakteereita, viruksia, alkueläimiä, loisia ja muita taudinaiheuttajia kuten prioni. Ihmisten taudinaiheuttajista noin 60 % on zoonoottisia.
Zoonoosit voivat tarttua suoraan tai välillisesti eläimen ja ihmisen välillä. Välillinen tartunta voi tapahtua esimerkiksi elintarvikkeiden, veden tai hyönteisten välityksellä. Zoonoosien aiheuttajat voivat päätyä eläimistä myös ympäristöön, kuten vesistöön tai pellolle, ja sieltä edelleen ihmisiin, eläimiin tai elintarvikkeiden tuotantoketjuihin.
Zoonoosien seuranta
Zoonoosien ja niiden aiheuttajien seurannan tarkoituksena on auttaa viranomaisia suunnittelemaan ja toteuttamaan kansanterveyttä, elintarviketurvallisuutta sekä tuotantoeläinten terveyttä edistäviä toimia ja arvioida niiden tehokkuutta. Suomen seurantatulokset ja muu zoonoosien esiintyvyyttä Suomessa koskeva tieto on koottu näille sivulle.
Zoonoosien ja niiden aiheuttajien seurantaa toteutetaan myös EU:n laajuisesti. EU-maat ovat yhteisesti sopineet seurantatoimista, joiden tavoitteena on tuottaa vertailukelpoista tietoa zoonoosien ja niiden aiheuttajien esiintyvyydestä koko EU:n alueelta. EU-laajuisten esiintyvyysselvitysten tulokset sekä kaikkia maita koskevat yhteenvetoraportit zoonooseista ovat löydettävissä Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) ja Euroopan Tautien ehkäisyn ja valvonnan keskuksen (ECDC) internetsivuilta.
Ihmiset
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n ylläpitämä tartuntatautirekisteri on keskeinen väline myös zoonoosien seurannalle. Rekisteri perustuu lääkäreiden, hammaslääkäreiden ja mikrobiologian laboratorioiden tartuntatauti-ilmoituksiin ja se sisältää yksityiskohtaisia tartuntatauteja koskevia tilastoja vuodesta 1995 alkaen. Tietoa ihmisten tartuntatapausten määristä on saatavilla myös avosairaanhoidon rekisteristä. THL:n laboratorio varmistaa osin zoonoosilöydökset sekä tuottaa lisätietoa niiden taudinaiheuttajista.
Elintarvikkeet
Zoonoosien aiheuttajien seuranta elintarvikeketjussa pohjautuu pääasiassa lakisääteisiin valvontaohjelmiin, joiden puitteissa Ruokavirasto kerää järjestelmällisesti tietoa esimerkiksi salmonella-, kampylo- ja STEC-bakteerien esiintyvyydestä. Lihantarkastus- ja muu viranomaisvalvonta, toimijoiden omavalvontaohjelmat ja erilliset kartoitukset ovat lisäksi keskeisiä välineitä zoonoosien seurannalle elintarvikkeissa. Ruokavirasto ohjeistaa näytteidenkeruun ja niiden tutkimisen, tekee osin laboratoriodiagnostiikkatyön, sekä varmistaa löydökset.
Eläimet
Monia muissa maissa ihmisilläkin tavattavia zoonooseja ei esiinny eläimillä Suomessa. Kuitenkin esimerkiksi bruselloositilannetta seurataan jatkuvasti, jotta maan tautivapaus voidaan varmistaa. Säännöllistä seurantaa kohdistetaan niin tuotanto- kuin luonnonvaraisiin eläimiin tautitilanteen kartoittamiseksi eläimillä. Ruokavirasto ohjeistaa näytteidenkeruun ja tekee laboratoriodiagnostiikkatyön näiden tutkimusten osalta. Zoonoosien esiintymistä seurataan myös Ruokaviraston laboratorioiden eläintutkimusten pohjalta.
Rehut
Zoonoosien aiheuttajien esiintymien seuranta eläinten rehuissa pohjautuu lakisääteisiin valvontaohjelmiin, joiden puitteissa Ruokavirasto kerää järjestelmällisesti tietoa muun muassa salmonellabakteerin sekä kielletyn eläinperäisen proteiinin esiintyvyydestä rehuissa. Ruokavirasto ohjeistaa näytteidenkeruun ja niiden tutkimisen, tekee osin laboratoriodiagnostiikkatyön, sekä varmistaa löydökset.
Zoonoosien torjunta
Zoonoosien vastustamiseen ja tartuntojen ehkäisemiseen osallistuu Suomessa monia eri tahoja terveydenhuollon, eläinten terveydenhuollon ja eläinlääkinnän sekä elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuden alueilla. Vastustus ja ennaltaehkäisy perustuvat suurelta osin lainsäädäntöön ja viranomaistyöhön, mutta suuri merkitys on myös eri elinkeinohaarojen harjoittamalla omaehtoisella tautivastustuksella.
Zoonoosien torjunta on tärkeä osa kansanterveystyötä. Kansallisesti tartuntatautien vastustustyötä tekee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Tärkeimmät väestön suojaamiseksi tehtävät toimet ovat tartuntatautien jatkuva ja ajantasainen seuranta, jotta poikkeamiin voidaan reagoida nopeasti. Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden toteamiseksi ylläpidetään järjestelmää, joka mahdollistaa tehokkaat torjuntatoimenpiteet epidemioiden hallitsemiseksi ja lisätartuntojen ehkäisemiseksi. Nämä järjestelmät ovat myös yhteydessä EU-laajuisiin hälytysjärjestelmiin.
Zoonoositartuntojen ehkäisy on osa elintarviketurvallisuustyötä, joka toteutuu "pellolta pöytään" -periaatteella. Kansallisena toimijana Ruokavirasto ohjaa ja osallistuu rehujen ja elintarvikkeiden valvontaan sekä eläintautien vastustustyöhön. Toimilla edistetään eläinten terveyttä, rehujen ja elintarvikkeiden turvallisuutta, sekä ehkäistään näistä johtuvia terveyshaittoja.