Botulismiksi kutsutaan Clostridium botulinum -bakteerin tuottamien myrkyllisten aineiden eli toksiinien aiheuttamaa sairautta.
Clostridium botulinum -bakteerin itiötä esiintyy normaalisti maaperässä ja vesistöissä. Bakteerien itiömuodot ovat erityisen kestäviä. Suotuisissa olosuhteissa itiöistä kehittyy bakteereita, jotka tuottavat toksiineja. Toksiini pääsee elimistöön muun muassa saastuneen ravinnon mukana.
C. botulinum -bakteerit voidaan jakaa niiden muodostamien toksiinien perusteella seitsemään eri tyyppiin (A-G).
Botulismi ihmisissä
Botulisimi on Clostridium botulinum –bakteeritoksiineista aiheutuva myrkytys, joka voi johtaa hoitamattomana kuolemaan. Botuliinitoksiineista vain tyypit A, B, E ja F aiheuttavat ihmisen sairastumisen. Yleisen käsityksen mukaan tyyppien C ja D toksiinit eivät ole ihmiselle vaarallisia. Yleisin tartunnan lähde on elintarvike, jolloin kyseessä on niin kutsuttu ruokamyrkytysbotulismi. Imeväisbotulismi esiintyy alle vuoden ikäisillä lapsilla ja tartunnan lähteeksi on yhdistetty hunaja. Haavabotulismi on taudin muodoista harvinaisin. Bakteerit alkavat itiöidä haavassa, josta myrkky pääsee leviämään muualle elimistöön.
Suomessa botulismi on harvinainen. 2000-luvulla on todettu yksittäisiä ruokamyrkytysbotulismitapauksia ja muutaman yksittäisen henkilön tartuntaryppäitä. Viimeisin tartuntatapaus on vuodelta 2013. Välittäjäelintarviketta ei kaikissa tapauksissa ole pystytty vahvistamaan.
Clostridium botulinum elintarvikkeissa
Koska C. botulinum -bakteerin itiöitä esiintyy normaalisti maaperässä ja vesistöissä, bakteerin päätyminen elintarvikkeiden raaka-aineisiin kuten tuoreeseen kalaan, on mahdollista. Botulismin aiheuttavaa toksiinia syntyy elintarvikkeessa bakteerin kasvuvaiheen aikana, kun elintarviketta säilytetään yli 3 asteen lämpötilassa hapettomissa olosuhteissa. Ruokamyrkytysbotulismin yleisimmät tartuntalähteet ovat suolatut ja kuivatut lihatuotteet, säilykkeet sekä lämminsavustetut vakuumipakatut kalat.
Bakteeri-itiöitten, bakteerin, tai niiden tuottamien toksiinien esiintyvyyttä valmiissa elintarvikkeissa ei seurata järjestelmällisesti.
Botulismi eläimissä
Botulismiin voivat sairastua useat eläimet kuten naudat, lampaat, hevoset, linnut, minkit ja ketut. Taudinpurkaukset luonnonvaraisilla vesilinnuilla eivät ole harvinaisia. Koirat ja siat eivät ole herkkiä taudille ja kissoilla tautia ei ole raportoitu.
Eläinlajista riippumatta taudinkuva on samantapainen. Bakteerin tuottamat toksiinit vaikuttavat hermomyrkkynä aiheuttaen yleensä halvaantumisen. Oireet kehittyvät nopeasti ja ne johtavat usein eläimen kuolemaan.
Eläimet saavat tartunnan useimmiten rehun mukana tai bakteeri-itiöitä sisältävästä maaperästä tai kuivikkeesta. 2000-luvulla naudoilla on todettu pilaantuneeseen rehuun liittyviä satunnaisia botulismitapauksia.
Vuonna 2002 botulismiin sairastui ja kuoli suuri määrä tarhattuja sinikettuja rehun pilaantumisen seurauksena. Kyseessä olivat C. botulinum tyypit C ja D, joita pidetään ihmiselle vaarattomina. Suomessa botulismia siipikarjalla todettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009. Tämän jälkeen siipikarjalla botulismia esiintyi lähes vuosittain pieninä ryppäinä, erityisesti kesäisin lämpimissä olosuhteissa. Viime vuosina tapauksia ei ole todettu. Todetuissa tapauksissa kyseessä on ollut C. botulinum tyyppi C, jota pidetään ihmiselle vaarattomana.