Bruselloosi on Brucella-suvun bakteerien aiheuttama tauti. Brucella-sukuun kuuluu useita eläimille ja ihmisille tautia aiheuttavia lajeja, joilla on yksi tai kaksi pääasiallista isäntäeläinlajia ja lukuisia muita satunnaisia isäntälajeja. Brucella-suvun bakteereista B. abortus aiheuttaa luomistaudin nimellä tunnetun taudin naudoille. Lampaiden ja vuohien bruselloosin aiheuttaa B. melitensis, B. suis aiheuttaa sikojen bruselloosin ja B. canis koirien. Nämä brusellalajit ovat zoonoottisia eli ne voivat tarttua myös ihmisiin.
Bruselloosi ihmisissä
Bruselloosin tyypillisiä oireita ovat matala-asteinen aaltoileva kuume sekä lihas- ja nivelkipu. Vakavat liitännäistaudit ovat harvinaisia. B. canis -bakteerin aiheuttaman taudin oireet ovat useimmiten lieviä. B. abortus, B. melitensis ja B. suis -tartunta saadaan suorasta kosketuksesta tartuntaa kantaviin koti- tai villieläimiin, tai saastuneen elintarvikkeen välityksellä, kuten pastöroimattomasta maidosta. B. canis -tartunta saadaan koiralta. Brucella-bakteerit voivat tarttua erityisesti käsiteltäessä tartunnan saaneitten eläinten kuolleita sikiöitä ja jälkeisiä.
Ihmisillä todetusta bruselloosista ilmoitetaan aina viranomaisille. Suomessa ei ole vahvistettu yhtään kotoperäistä bruselloositapausta ihmisillä 2000-luvulla. Vuosittain on kuitenkin todettu 0–2 ilmeisemmin ulkomailla saatua brusellatartuntaa. Tietämys B. canis -tartunnoista ihmisillä on puutteellinen, koska taudilla ei ole tunnusomaisia oireita ja sopivia diagnostisia testejä ei ole yleisesti käytössä.
Bruselloosi eläimissä
Eläinten brusellatartunnat ovat kroonisia. Yleensä eläimet kantavat tartuntaa koko ikänsä. Yleisoireita ei useimmiten havaita. Brusellabakteerit infektoivat ensisijaisesti sukuelimiä aiheuttaen sikiökuolemia ja tiinehtymisongelmia. Bakteerit erittyvät luodun sikiön, jälkeisten ja kohtueritteen mukana runsain määrin. Myös maito on merkittävä eläinten tartunnan lähde. Brusellatartuntojen seuranta on 2000-luvulla perustunut pääasiassa tuotantoeläinten vasta-aineiden seulontaan, nautojen ja sikojen keinosiemennystoimintaan liittyviin tutkimuksiin sekä kliinisten tautiepäilyjen selvityksiin.
B. abortus
Naudan luomistaudin vastustaminen aloitettiin Suomessa jo 1920-luvulla. Lypsykarjojen Brucella abortus -seuranta perustui vuodesta 1990 vuoteen 2007 tankkimaitoseulontaan, johon tutkittavat karjat valittiin satunnaisotannalla. Vastaava seulonta toteutettiin myös vuosina 2018 ja 2020. Vuodesta 2012 tankkimaitotutkimukset on pääasiassa kohdistettu keinosiemennyssonnien lähtökarjoihin sekä aika-ajoin lypsykarjoihin, joissa on esiintynyt luomisia tai joihin on tehty alkionsiirtoja ulkomaisilla alkioilla.
Lihakarjojen Brucella abortus -seuranta perustui vuoteen 2007 teuraaksi lähetettyjen eläinten verinäytetutkimuksiin. Otanta kohdistui emolehmäkarjoihin, joista tutkittiin vuosina 2000–2007 vajaat 2200 näytettä/ vuosi. Aina vuoteen 2018 asti, jolloin Suomessa oli vielä sonniasemia, kaikki keinosiemennyssonnit tutkittiin B. abortuksen varalta ennen karanteeniin ja asemalle siirtymistä sekä vuosittain asemalla. Aktiivisen seurannan lisäksi vuosittain on tutkittu nautojen kliinisiä luomistapauksia bakteeriviljelyin ja verinäyttein.
Brucella abortus -tartunta on viimeksi todettu suomalaisessa nautakarjassa vuonna 1960.
Kuva: Brusellatutkimukset naudoilla vuodesta 2011 (pdf)
B. suis
Brusella suis -seuranta on vuodesta 2007 lähtien kohdistunut uudiseläimiä tuottaviin sikaloihin. Lisäksi tutkitaan keinosiemennyskarjujen alkuperäkarjoja ja asemalla olevia karjuja. Vuoteen 2024 asti B. suis -tartunnan varalta tutkittiin myös tarhattuja villisikoja.
B. suis -tartuntaa ei ole koskaan todettu Suomessa kotisioilla tai tarhatuilla villisioilla.
Suomessa luonnonvaraisilla villisioilla todettiin B. suis -biovaari 2 -tyypin bakteeria ensikertaa vuonna 2015, ja tämän jälkeen sitä on todettu yksittäisillä luonnonvaraisilla villisioilla aika-ajoin. Todettu bakteerityyppi esiintyy verraten yleisesti villisioissa ja rusakoissa Euroopassa. B. suis -vasta-aineiden esiintyvyyttä luonnonvaraisilla villisioilla on selvitetty Suomessa vuosien 2015–2024 aikana erilaisista lähtökohdista. Vasta-aineita niissä on todettu noin 1–8 %. Vasta-aineita on todettu luonnonvaraisilla villisioilla eniten Kaakkois-Suomen alueella ja vähäisemmin myös muualla Suomessa.
Kuva: Brusellatutkimukset villisioilla vuosina 2015-2024 (pdf)
B. melitensis
Brucella melitensis -seuranta lampaissa ja vuohissa perustuu katraista ja teuraista kerättyihin verinäytteisiin. Katraiden seurantaa on toteutettu vuodesta 1994 ja sitä täydennettiin teuraseläinten tutkimuksilla vuonna 2018. B. melitensis -tartuntaa ei ole koskaan todettu Suomessa.
Kuva: Lypsykarjojen, lihakarjan, sikojen, lampaiden ja vuohien brusellatutkimukset vuodesta 2000 (pdf)
Muut brusellat
Brucella canis on ilmoitettava eläintauti, jonka esiintymistä viranomainen seuraa. Suomessa koiralla todettiin ensi kertaa B. canis -tartunta vuonna 2008. Tämän jälkeen B. canis -vasta-aineita ja joitain bakteeritartuntoja on todettu koirilla aika-ajoin. Todetut tapaukset ovat liittyneet tyypillisesti koiriin, jotka on tuotu alueelta, jolla tauti on endeeminen.
Itämeren hallissa ja norpassa on satunnaisesti todettu Brucella pinnipedialis -tartuntoja myös Suomessa.
Brusellan merkitys Suomessa
Ihmiselle sairautta aiheuttavia Brucella-suvun bakteereita ei ole todettu tuotantoeläimillä Suomessa vuoden 1960 jälkeen. Luonnonvaraisessa villisiassa todettu B. suis- biovaari 2 -brusellatyyppi aiheuttaa vain harvoin tautia ihmisessä, silti suositeltuja varotoimia tulisi noudattaa. Brucella canis -tartunta on Suomessa koirissa harvinainen ja todetut tapaukset ovat pääosin liittyneet koiriin, jotka on tuotu alueelta, jossa tauti on endeeminen. B. canis -tapaukset koirissa ovat yleistyneet Euroopassa ja tartuntoja on todettu myös ihmisillä liittyen kenneltoimintaan ja koirien hankintaan itäisestä Euroopasta.