Listerioosi on Listeria monocytogenes -bakteerin aiheuttama tartuntatauti. Listeria monocytogenes (yleisemmin listeria) esiintyy yleisesti ympäristössä ja se kestää poikkeuksellisen vaativiakin ympäristöolosuhteita. Listeria on yleinen maaperässä, kasveissa sekä yhdyskunta- ja maatalousjätevesissä.
Listerioosi ihmisissä
L. monocytogenes -bakteeri voi aiheuttaa ihmiselle listerioosin. Listeriatartunta saadaan tavallisimmin saastuneen elintarvikkeen välityksellä. Listeria voi myös tarttua sairastuneista eläimistä ihmisiin, mutta tämä on huomattavasti harvinaisempaa. Terve aikuinen tai lapsi sairastuu listerioosiin hyvin harvoin vakavasti ja useimmiten tartunta on oireeton. Taudin itämisaika tartunnasta sairastumiseen voi olla pitkä, jopa useita viikkoja. Erityisen alttiita listeriatartunnoille ovat vanhukset, vastasyntyneet ja henkilöt, joiden vastustuskyky on heikentynyt. Näille ryhmille jo pienetkin listeriapitoisuudet voivat aiheuttaa vakavan taudin, kuten vaikean yleisinfektion tai aivokalvotulehduksen, joissa kuolleisuus voi olla suurta. Raskaana olevilla listeriainfektio voi johtaa keskenmenoon, ennenaikaiseen synnytykseen tai vastasyntyneen sairastumiseen.
Listerioositapausten määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Listerian aiheuttamia infektioita on viime vuosina Suomessa ilmoitettu vuosittain 50–93. Raskauteen liittyviä infektioita on ilmoitettu 0–1 tapausta vuodessa. Eliniän pidentyminen lisää listerioosille alttiiden määrää, mikä voi selittää tartuntojen lisääntymistä (Rimhanen-Finne 2021). Myös sellaisenaan syötävien valmisruokien käytön yleistyminen voi osaltaan olla tartuntojen taustalla. Suomessa kuolleisuus listerioosiin oli vuosina 1995–2009 18 % (Nakari ym. 2014) ja vuosina 2011–2021 keskimäärin 22 % (vaihteluväli 13–30 %) (Suominen ym. 2023).
Kuva: Tartuntatautirekisteriin ilmoitetut listerioositapaukset vuodesta 2000 (pdf)
Listeria elintarvikkeissa
L. monocytogenes -bakteeria esiintyy niin kasviksissa kuin maito-, liha- ja kalatuotteissakin. Riskielintarvikkeita ovat sellaisenaan syötävät tuotteet, joilla on pitkä säilyvyysaika. Elintarvikkeiden tuotantoympäristössä voi esiintyä listeriabakteereja, jotka voivat saastuttaa elintarvikkeen tuotantoon liittyvän kuumennuskäsittelyn jälkeen. Myös mm. pesemättömät ja riittämättömästi kuumennetut kasvikset sekä kuumentamattomat pakastevihannekset voivat toimia listerian lähteinä. Listerian aiheuttamia ruokamyrkytysepidemioita todetaan Suomessa ajoittain, niiden välittäjäelintarvikkeina ovat olleet mm. lihavalmisteet kuten lihahyytelö, kalastustuotteet, kasvikset ja pakastevihannekset (Suominen ym. 2023).
Elintarvikelaboratorioista kerättyjen tietojen perusteella vuodesta 2010 alkaen listeriaa on tutkittu yli 75 000 kertaa ja tutkimuksista liki 2 %:ssa on todettu listeriaa. Tutkimuksia oli tehty eniten maidosta ja maitovalmisteista, kalasta ja kalastustuotteista, lihasta ja lihavalmisteista sekä valmisruuista. Näistä listeriaa on todettu eniten kalassa ja kalastustuotteista. Viranomaistutkimuksista kerättyjen tietojen (VATI) perusteella elintarvikkeissa todetut L. monocytogenes -bakteerimäärät ovat harvoin ylittäneet >100 pmy/g raja-arvon.
Taulukko: Listeria monocytogenes -bakteerin esiintyminen eräissä Suomessa tutkituissa elintarvikkeissa (pdf)
Riskielintarvikkeista listerian esiintymistä on selvitetty erityisesti tyhjiöpakatuista, kylmäsavustetuista ja graavisuolatuista kalastustuotteista. Vaikka näissä tuotteissa on toistuvasti osoitettu olevan L. monocytogenes -bakteeria, niin bakteerimäärät ovat pääasiassa olleet alhaisia. Viimeisimmin vuonna 2014–2015 tutkituista kalastustuotteista yksikään ei ylittänyt 100pmy/g raja-arvoa.
Kuva: Kansalliset L. monocytogenes -bakteerin esiintyvyysselvitykset kalastustuotteista (pdf)
Listerioosi eläimissä
Listerioosiin voivat sairastua kaikki tasalämpöiset eläimet, mutta L. monocytogenes -bakteerin aiheuttamia tautitapauksia todetaan harvoin eläimillä. Märehtijöiden tartuntalähde on yleensä huonolaatuinen säilörehu. Tavallisesti tartunta on oireeton, mutta toisinaan listeria aiheuttaa muun muassa luomisia, silmä-, aivo- ja aivokalvontulehduksia. Luomisia voi esiintyä kaikilla nisäkkäillä, tyypillisimmin lampailla, vuohilla ja naudoilla. Aivolisteria on tavallisin aikuisilla märehtijöillä. Useiden eläinlajien nuorille yksilöille listeria voi aiheuttaa yleisinfektion. Kotimaisten kalkkunoiden ulosteissa L. monocytogenes todettiin 30 % tutkituista kalkkunaparvista (Blomvall ym. 2020). Listerioosia tavataan myös luonnonvaraisissa eläimissä, erityisesti metsäjäniksissä ja rusakoissa.
Ruokavirastossa sairauden/kuolinsyyn tai luomisen syyn varalta tutkituista eläimistä listeriatartuntoja on todettu satunnaisesti naudoilla ja lampailla sekä luonnonvaraisilla eläimillä. Viime vuosina L. monocytogenes on eristetty vuosittain keskimäärin noin 11 naudan, 4 lampaan tai vuohen ja 5 luonnonvaraisen eläimen näytteestä.
Listerian merkitys Suomessa
Listerioosin merkitys ihmisten terveyteen Suomessa on merkittävä. 2000-luvulla listerioositapausten määrä ihmisillä on lisääntynyt hieman ja epidemioita on havaittu aiempaa useammin. Listeria on merkittävä nimenomaan elintarvikkeiden turvallisuuden näkökulmasta (Suomi ym. 2019). Tartuntoja aiheuttavat erityisesti elintarvikkeiden valmistuksen aikana saastuneet sellaisenaan syötävät tuotteet.
Lähteet
Blomvall L, Kurittu P, Heikinheimo A, Fredriksson-Ahomaa M. (2020). Zoonoottisten tautia aiheuttavien bakteerien esiintyminen teuraskalkkunoissa. Suomen eläinlääkärilehti, 126(7), 416–421.
Nakari UM, Rantala L, Pihlajasaari A, Toikkanen S, Johansson T, Hellsten C, Raulo SM, Kuusi M, Siitonen A, Rimhanen-Finne R. (2014). Investigation of increased listeriosis revealed two fishery production plants with persistent Listeria contamination in Finland in 2010. Epidemiol Infect, 142(11):2261-9. doi: 10.1017/S095026881300349X.
Rimhanen-Finne R. (2021). Kryptosporidioosi nousussa, salmonelloosi laskussa – katsaus ajankohtaisiin elintarvikevälitteisiin zoonooseihin ja epidemioihin. Infektioidentorjunta 39(3):32–37.
Suomi J, Haario P, Asikainen A, Holma M, Raschen A, Tuomisto J, Joutsen S, Luukkanen J, Huttunen LM, Pasonen P, Ranta J, Rimhanen-Finne R, Hänninen O, Lindroos M, Tuominen P. (2019). Ruokajärjestelmän kansanterveydellisten vaikutusten kustannukset ja riskinarviointi.
Suominen K, Jaakola S, Salmenlinna S, Simola M, Wallgren S, Hakkinen M, Suokorpi A, Rimhanen-Finne R. (2023). Invasive listeriosis in Finland: surveillance and cluster investigations, 2011-2021. Epidemiol Infect, 151:e118. doi: 10.1017/S0950268823001073.