Chlamydia psittaci -bakteerin aiheuttamaa tartuntatautia kutsutaan ihmisillä psittakoosiksi ja eläimillä lintuklamydioosiksi. C. psittaci -bakteeria esiintyy lukuisissa sekä villeissä että kesyissä lintulajeissa, yleisimmin kyyhkyissä ja papukaijalinnuissa. Bakteerista tavataan useita eri kantoja, jotka poikkeavat suuresti taudinaiheuttamiskyvyltään. C. psittacin lisäksi lintuklamydioosin eläimillä voivat aiheuttaa muutkin Chlamydiaceae-heimon klamydiabakteerilajit, joista osalla on myös zoonoottista potentiaalia.
Psittakoosi ihmisissä
Psittakoosi eli papukaijatauti tai ornitoosi aiheuttaa taudinkuvaltaan vaihtelevan hengitystieinfektion ja pahimmillaan voi johtaa vaikeaan yleistyneeseen tulehdukseen. Tauti tarttuu joko lintujen aerosolimuotoisten eritteiden välityksellä tai ulosteiden ja höyhenten kautta kosketustartuntana. Ulkolintujen ruokintaan liittyvät toimet, kuten ruokintalaitteen puhdistaminen ja muu kontakti ulosteen kanssa, ovat liittyneet ihmisten tartuntoihin. Laboratoriossa todetut psittakoositartunnat ilmoitetaan tartuntatautirekisteriin. Suomessa psittakoositartunnat ihmisillä ovat olleet harvinaisia. 2000-luvulla tapauksia on ilmoitettu tartuntatautirekisteriin 0-2 vuodessa.
Psittakoosi eläimissä
Linnuille C. psittaci voi aiheuttaa lintuklamydioosin. Lintuklamydioosin voivat aiheuttaa muutkin Chlamydiaceae-heimon bakteerilajit kuin C. psittaci. Taudinkuva vaihtelee täysin oireettomasta kuolemaan johtavaan yleistulehdukseen. Oireitten myötä bakteerin eritys ympäristöön lisääntyy huomattavasti ja sairaudesta toipunut lintu voi säilyä tartuntavaarallisena useita kuukausia. Lintujen lisäksi C. psittaci aiheuttaa tautia muun muassa kissoille, lampaille, vuohille ja naudoille, jotka voivat myös olla tartunnan levittäjiä.
Eläimiä tutkitaan lintuklamydioosin varalta lähinnä tautia epäiltäessä, joten systemaattista seurantatietoa taudin levinneisyydestä Suomessa ei ole. Eläintutkimuslaboratorioilla ei myöskään ole käytössä menetelmää, jolla tartunnan aiheuttajabakteeri voitaisiin tunnistaa lajitasolle. Lintuklamydioosia esiintyy Suomessa endeemisenä ja varpuslinnuissa todettujen tapausten perusteella tautia näyttäisi esiintyvän lähes koko maassa. Luonnonvaraisilla linnuilla tartuntoja todetaan etenkin talviruokinnan aikana. Vuosittain PCR-positiivisia lintuklamydioositapauksia on Ruokavirastossa todettu linnuilla yhdestä alle kymmeneen. Todennäköistä on, että C. psittakoosi liittyy osaan näistä tartunnoista. Tartuntoja on todettu useimmiten talitiaisilla, varpusilla, keltasirkuilla ja harakoilla. Yksittäisiä C. psittaci tartuntoja on todettu myös lemmikkipapukaijoilla ja kyyhkyillä.
Psittakoosin merkitys Suomessa
Psittakoosilla on ollut vähäinen merkitys ihmisten terveyteen Suomessa, vaikka bakteeria mitä ilmeisemmin esiintyy Suomessa endeemisenä ja varpuslinnuilla tautia esiintyy lähes koko maassa.