Nisäkkäiden (mukaan lukien ihminen) tuberkuloosin aiheuttavat Mycobacterium tuberculosis -kompleksin (MTBC) patogeeniset mykobakteerit, joista zoonooseina tärkeimmät ja laajimman isäntäeläinkirjon perusteella merkityksellisemmät ovat Mycobacterium bovis (M. bovis) ja Mycobacterium caprae (M. caprae). M. tuberculosis -bakteeri on ihmisen tuberkuloosin tyypillisin aiheuttaja, mutta sen tiedetään infektoivan myös eläimiä.
Zoonoottinen tuberkuloosi ihmisissä
Zoonoottinen tuberkuloosi on ihmisen tuberkuloosin muoto, jonka aiheuttaa joku MTBC -kompleksiin kuuluva eläimillä tavattava mykobakteeri, pääsääntöisesti M. bovis tai M. caprae. Tavallisin tuberkuloosin muoto ihmisillä on keuhkotuberkuloosi. Tuberkuloosi voi kuitenkin ilmetä missä tahansa elimessä. Aikaisimpina vuosikymmeninä elintarvikkeista erityisesti maito oli merkittävä ihmisten M. bovis -tartunnan lähde. Nykyisin ihminen saa tartunnan tavallisesti hengitysteitse, mutta Suomessa sekin on harvinaista.
Ihmisillä todetusta tuberkuloosista ilmoitetaan aina viranomaisille. Suomessa M. bovis -bakteeri eristettiin 2010-luvulla kaksi kertaa ulkomaalaistaustaiselta potilaalta. Tartunnat on todennäköisesti saatu henkilön lähtömaassa. Vuonna 2023 yhdellä henkilöllä todettiin ulkomailla raakamaidon välityksellä saatu M. bovis -bakteerin aiheuttama tuberkuloosi. Suomessa M. caprae -tartuntoja ei ole todettu ihmisillä.
Mycobacterium tuberculosis -kompleksin mykobakteerit elintarvikkeissa
Pastöroinnin myötä maito ei ole enää merkittävä M. bovis -tartunnan reitti. Tärkein menetelmä tuberkuloosin vastustamiseksi lihassa on jokaisen teurastetun eläimen ruhon ja elimien tarkastus. Lihantarkastuksesta jatkotutkimuksiin M. bovis –tartunnan ja muiden MTBC-ryhmän mykobakteerien varalta on ryhdytty vuosittain muutaman teurasnaudan kohdalla. Tartuntoja naudoilla ei ole Suomessa todettu.
Kuva: Lihantarkastuksen myötä M. bovis -bakteerin varalta tutkitut teurasnaudat vuodesta 2001 (pdf)
Zoonoottinen tuberkuloosi eläimissä
Tuberkuloosi on eläimillä krooninen tauti, jonka oireet ja kesto riippuvat muun muassa siitä, mihin osaan elimistöä tuberkuloottisia muutoksia kehittyy. Tartunta tapahtuu yleensä hengitysteiden tai ruoansulatuskanavan kautta.
Mycobacterium bovis -bakteerin (nautatuberkuloosin) vastustaminen naudoilla aloitettiin Suomessa jo 1800-luvun lopussa. Kaikkien maitoa tuottavien karjojen rutiinitutkimukset M. bovis varalta aloitettiin 1940-luvulla. Tutkimuksista luovuttiin vuoden 1966 jälkeen tartunnallisten karjojen määrän vähennyttyä merkittävästi. Tautia on viimeksi todettu Suomessa naudoilla vuonna 1982, yhdessä karjassa. Sen jälkeen MTBC-ryhmän taudinaiheuttajia ei ole todettu tuotantoeläimillä.
Mycobacterium tuberculosis complex -tartuntaa tutkitaan nykyisin keinosiemennyssonnien terveysvalvontaohjelman sekä eläinten tuontien ja vientien yhteydessä. Sen esiintymistä seurattiin tarhatuilla hirvieläimillä vapaaehtoisen terveysvalvontaohjelman puitteissa vuodesta 1997 vuoteen 2021. Ohjelman piiriin kuuluneilla tarhoilla tartuntaa ei todettu.
MTBC-bakteeritartuntoja ei ole todettu Suomessa luonnonvaraisilla märehtijöillä tai villisioilla. M. tuberculosis -tartunta on todettu koiralla vuosina 1996 ja 2018.
Kuva: Nautojen ja tarhattujen peurojen tuberkuloositutkimukset vuodesta 2000 (pdf)
Zoonoottisen tuberkuloosin merkitys Suomessa
Zoonoottinen tuberkuloosi ei ole ihmisten terveyden kannalta Suomessa merkittävä. Tilanne on ollut suotuisa jo vuosikymmeniä, eikä kotoperäisiä M. bovis -tartuntoja ihmisillä ole todettu pitkään aikaan. M. caprae -tartuntoja ei ole Suomessa todettu koskaan. Ihmiselle sairautta aiheuttavia MBTC -bakteereja ei esiinny tuotantoeläimillä Suomessa.