Kryptosporidioosi on Cryptosporidium-sukuun kuuluvien alkueläinten eli kryptosporidien aiheuttama tauti. Kryptosporidit ovat kokkideihin kuuluvia yksisoluisia alkueläimiä. Useat eläimet voivat erittää ulosteissaan ihmisiinkin tarttuvia kryptosporidilajeja. C. parvum on yleisin eläimistä ihmiseen tarttuva kryptosporidilaji. Kryptosporidien elämänkierto on suora ja ulosteeseen erittyvä muoto (ookysta) kestää erittäin hyvin ympäristössä. Tartunnan saanut voi akuutin infektion aikana erittää ulosteessaan suuria määriä tartuntakykyisiä ookystia.
Kryptosporidioosi ihmisissä
Ihmisille kryptosporidioosi aiheuttaa yleensä itsestään rajoittuvan ripulitaudin, mutta tartunta voi vaihdella oireettomasta vakavaoireiseen. Ihminen saa kryptosporiditartunnan ulosteen saastuttaman veden tai elintarvikkeen välityksellä, tai suoraan eläimestä tai toisesta ihmisestä. Infektioannos on pieni ja jopa 1-10 ookystaa riittää aiheuttamaan tartunnan. C. parvum on yleisin ihmisten kryptosporidioosin aiheuttaja Suomessa, mutta ihmisillä on todettu Suomessa myös C. mortiferum -tartuntoja.
Vielä 2000-luvulla tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin alle 20 C. parvum-tartunnasta vuosittain. Diagnostiikan ja testausindikaatioiden muutosten takia ilmoitettujen tapausten määrä on lisääntynyt vuodesta 2016 lähtien (Suominen ym. 2023). Verrattuna 2010-luvun alkuun ilmoitettujen tartuntojen määrä 2020-luvulla on ollut yli 20-kertainen. Valtaosa ihmisten C. parvum tartunnoista on todennäköisimmin kotoperäisiä (Suominen ym. 2023). Sairastuneille tehdyn kyselyn mukaan vain noin 8 % oli matkustanut ulkomailla ennen sairastumistaan (Autio ym. 2022).
Kuva: Tartuntatautirekisteriin ilmoitetut kryptosporidioositapaukset vuodesta 2000 (pdf)
Vasikoihin liittyviä kryptosporidioositapauksia on todettu eläinten kanssa työskentelevillä vuodesta 2009 lähtien. Tartuntoja on todettu eniten nautatiheillä alueilla. Naudoilla ja ihmisillä on myös todettu samoja C. parvum -alatyyppejä. Kryptosporidioosiin viittaavia oireita on 2020-luvulla todettu myös ihmisillä, jotka ovat hoitaneet ripulista kärsineitä oravia.
Kryptosporidit elintarvikkeissa
Ulosteella saastunut elintarvike tai juomavesi voi toimia kryptosporidioosin tartuntalähteenä. Vuodesta 2010 alkaen kryptosporidit ovat aiheuttaneet ainakin viidesti ruokamyrkytysepidemian Suomessa. Kahdesti välittäjäelintarvikkeena on ollut salaatti, joka aiheutti yli 200 henkilön sairastumisen vuonna 2012 (Åberg ym. 2015).
Kryptosporidioosi eläimissä
Kryptosporideja on löydetty lukuisilta eri eläinlajeilta nisäkkäistä lintuihin ja kaloihin. Oireeton tartunta on eläimillä tavallinen. Kliinisesti sairaat eläimet ovat yleensä nuoria yksilöitä. Pääasiallinen oire on ripuli, joka on tavallisesti itsestään rajoittuva. Ihmiselle taudinaiheutuksen kannalta tärkeintä zoonoottista C. parvum -lajia esiintyy kotieläimissä, erityisesti naudoilla ja myös vuohilla. Sen sijaan lampailla Suomessa todetut kryptosporidit ovat olleet muita lajeja. Naudoilla zoonoottista C. parvum -lajia esiintyy yleisimmin 1–4 viikon ikäisillä vasikoilla ja se on nykyisin Suomessa yleinen vasikkaripulin aiheuttaja.
Ruokaviraston tutkimista tuotantoeläimistä kryptosporideja on todettu säännöllisesti vasikoiden sekä satunnaisesti lampaiden ja vuohien ulostenäytteissä. Viime vuosina ihmisille tautia aiheuttavaa C. parvumia on todettu kymmenillä nautatiloilla ja muutamalla yksittäisillä vuohitilalla vuosittain. Tautitapaukset nautakarjoissa lisääntyivät voimakkaasti 2010-luvun loppupuolella. Tartuntoja on todettu niin lypsy- ja emolehmäkarjoissa kuin vasikkakasvattamoissa. C. parvum -tartuntoja on osoitettu myös tiloilla, joilla ei ole esiintynyt vasikkaripulia. Jopa joka neljännellä karjalla, joilla ei ollut oireilevia eläimiä, löytyi C. parvum (Autio ym. 2022).
Kuva: Nautakarjojen kryptosporidiumtutkimukset vuodesta 2005 (pdf)
Kryptosporideja on satunnaisesti todettu myös porojen, sikojen ja kissojen ulostenäytteissä sekä lemmikkimatelijoilla. Vuodesta 2020 Ruokavirasto on tutkinut myös oravia kryptosporidien varalta. Muun muassa vuosina 2020-2021 tutkituista oravista kryptosporideja todettiin 73%:lla. Oravissa todettiin oravien oman C. sciurinum -lajin lisäksi myös zoonoottista C. mortiferum -lajia sekä yhdellä C. parvum -lajia.
Kryptosporidioosin merkitys Suomessa
Kryptosporidioosi on nykyisin yleinen zoonoositartunta Suomessa ihmisillä. Valtaosa kryptosporiditartunnoista on todennäköisesti kotoperäisiä. Tartuntoja todetaan eniten nautatiheillä alueilla ja nautaa pidetään tärkeimpänä C. parvum -tartunnan lähteenä. Zoonoottisen C. parvum -loisen tautitapaukset nautakarjoissa ovat lisääntyneet voimakkaasti. Erityisesti nautakarjatiloilla työskenteleville kryptosporidioosi on työperäinen riski Suomessa (Enbom ym. 2023).
Lähteet
Autio T, Enbom T, Suolaniemi J, Pelkonen S, Oksanen A, Seppä-Lassila L, Rimhanen-Finne R, Suominen K, Miettinen I, Pitkänen T, Hokajärvi AM, Laitinen S, Rautala H, Ruoho O, Sarjokari K, Cacciò S. (2022). Kryptosporidioosi – nouseva uhka nautakarjoissa (KRYPTO). Makera-hankkeen loppuraportti.
Enbom T, Suominen K, Laitinen S, Ollgren J, Autio T, Rimhanen-Finne R. (2023). Cryptosporidium parvum: an emerging occupational zoonosis in Finland. Acta Vet Scand. 2023 Jun 22;65(1):25.
Suominen KA, Björkstrand M, Ollgren J, Autio TJ, Rimhanen-Finne R. (2023). Cryptosporidiosis in Finland is predominantly of domestic origin: investigation of increased reporting, 1995–2020. Infectious Diseases, 55(2):116-124. doi: 10.1080/23744235.2022.2136749.
Åberg R, Sjöman M, Hemminki K, Pirnes A, Räsänen S, Kalanti A, Pohjanvirta T, Caccio SM, Pihlajasaari A, Toikkanen S, Huusko S, Rimhanen-Finne R. (2015). Cryptosporidium parvum caused a large outbreak linked to frisée salad in Finland, 2012. Zoonoses Public Health, 62(8):618-24. doi: 10.1111/zph.12190.