Toksoplasmoosi

Toksoplasmoosi on Toxoplasma gondii -loisen aiheuttama tartuntatauti. Loinen on yksisoluinen alkueläin, joka lisääntyy pääisäntänä toimivien kissaeläinten suolen limakalvon soluissa. Väli-isäntinä voivat toimia ihminen, tasalämpöiset koti- ja villieläimet, mukaan lukien linnut. Toksoplasmalla on kaksi erilaista lisääntymistapaa; pääisännän eli kissaeläimen suolen seinämässä tapahtuva suvullinen lisääntymien ja väli-isäntien kudoksissa (erityisesti hermo- ja lihaskudos) tapahtuva suvuton lisääntyminen. Toksoplasman on todettu säilyvän ympäristössä myös ilman kissoja.

Toksoplasmoosi ihmisissä

Ihminen voi saada toksoplasmatartunnan suoraan loisookystia erittävän kissan ulosteista tai kissan ulosteiden saastuttamien kasvisten, maaperän tai veden välityksellä. Tartunnan voi saada myös syömällä huonosti kypsennettyä kudoskystia sisältävää lihaa. Infektio säilyy yleensä ihmisillä loppuelämän ja se on siksi varsin tavallinen, vaikka itse kliinistä sairautta tavataan harvemmin. Nykyisin arvioidaan, että maailmanlaajuisesti tartunta on noin joka kolmannella aikuisella ihmisellä, Pohjoismaissa ehkä noin joka viidennellä. Raskauden aikana saatu toksoplasmatartunta voi läpäistä istukan aiheuttaen syntyvän lapsen synnynnäisen toksoplasmoosin. Äidin ennen raskautta saama tartunta suojaa kehittyvää sikiötä.

2000-luvulla valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu 34–48 toksoplasmatartunnasta vuosittain. 66 % tartunnoista on todettu naisilla, joista 45 % on ollut 15–44-vuotiaita. Suomessa arvioidaan syntyvän vuosittain noin 50 synnynnäisen toksoplasmatartunnan saanutta lasta.

Kuva: Tartuntatautirekisteriin ilmoitetut toksoplasmoositapaukset vuodesta 2000 (pdf)

Toksoplasma elintarvikkeissa

Huonosti kypsennetty liha voi sisältää toksoplasmaloisen kudoskystia. Kissan ulosteiden saastuttamina toksoplasman munan kaltaisia kestomuotoja eli ookystia voi päätyä muun muassa kasviksiin. Kudoskystat ja ookystat kuolevat kuumennettaessa (+65 °C). Tartuntakykyiset ookystat kestävät pakastusta. Toksoplasman esiintyvyyttä elintarvikkeissa ei ole Suomessa tutkittu.

Toksoplasmoosi eläimissä

Luonnossa kissa saa tartunnan yleensä syötyään pienjyrsijän tai linnun, jolla on loiskystia kudoksissaan. Kissa voi saada tartunnan myös toisen kissan ulosteesta tai raa’asta lihasta. Kissan suolistossa tapahtuvan suvullisen lisääntymisen seurauksena ulosteisiin erittyy ookystia. Kissa erittää ookystia vain lyhyen aikaa tartunnan saamisesta, mutta sen kudoksissa toksoplasma voi säilyä koko sen eliniän. Ookystan muuttuminen tartuntaa aiheuttavaksi ympäristössä kestää 1–5 vuorokautta, minkä vuoksi suositellaan kissan hiekka-astioiden tyhjentämistä päivittäin. Kissa voi siirtää tartunnan jälkeläisilleen joko istukan tai maidon kautta. Kissanpennulla tartunta voi johtaa vakavaan yleisinfektioon ja kuolemaan.

Muut eläimet eivät tartunnan saatuaan eritä toksoplasman ookystia vaan loiset koteloituvat niiden kudoksiin. Kudoksiin koteloituneet loiset voivat säilyä pitkään elävinä ja tartuntakykyisinä myös eläimen kuoleman jälkeen. Lihansyöjät saavatkin tartunnan yleensä syödessään lihaa tai elimiä, jotka sisältävät kudoskystia. Kasvinsyöjillä merkittävin tartunnan lähde ovat ympäristön ookystat. Suomalaiset jäniseläimet (poislukien citykani) ovat tälle loiselle hyvin herkkiä ja tartunta johtaa yleensä kuolemaan. Muilla eläimillä tartunta on yleisemmin oireeton ja eläimellä todettuja vasta-aineita pidetään osoituksena tartunnasta.

Tuotanto- ja riistaeläimet

Toxoplasma gondii -vasta-aineiden esiintyvyyttä on Suomessa tutkittu lampaista, teurassioilta ja riistaeläimistä. Vuonna 2008 tutkituista yli vuoden ikäisistä lampaista 25 %:lla esiintyi toksoplasmavasta-aineita, vasta-ainepositiivisia lampaita todettiin 76 %:ssa tutkituista lammaskatraista. Vasta-aineiden esiintyvyys näyttää olevan yleisempää Etelä- kuin Pohjois-Suomessa. Toksoplasmatartunta on todettu lampaalla myös luomiseen liittyvissä tutkimuksissa. Vuosina 2012–2013 tutkituista teurassioista 3 %:lla todettiin toksoplasmavasta-aineita. Vasta-aineita on todettu myös hirvistä ja valkohäntäkauriista. Aiemmin on todettu, että tartunta on varsin yleinen tarharuokinnassa pidetyillä poroilla, mutta harvinainen aina luonnonlaitumilla olleilla.

Muut eläimet

Ruokavirastoon toimitetaan vuosittain tutkittavaksi kymmeniä eläimiä, jotka ovat menehtyneet toksoplasman aiheuttamaan äkilliseen yleisinfektioon. Kuolemaan johtaneita infektioita on todettu pääasiassa jäniksillä, kissoilla, sekä eläintarhaeläimistä kenguruilla.

Kuva: Toksoplasman varalta Suomessa vuosittain tutkitut rusakot ja jänikset vuodesta 2000 (pdf)

Kuva: Toksoplasman varalta Suomessa vuosittain tutkitut seuraeläimet vuodesta 2004 (pdf)

Kuva: Toksoplasman varalta Suomessa vuosittain tutkitut lampaat ja vuohet vuodesta 2000 (pdf)