Toksoplasmoosi ihmisissä
Toksoplasmoosi on useimmiten oireeton tai saattaa aiheuttaa lieviä yleisoireita. Raskauden aikana saatu tartunta voi sen sijaan aiheuttaa vakavan riskin sikiölle tai syntyvälle lapselle. Tartunnan voi saada huonosti kypsennetystä naudan, sian, lampaan tai riistan lihasta tai kontaminoituneista kasviksista tai vedestä. Tartunta käsien välityksellä kissan hiekkalaatikosta tai maasta on myös mahdollinen.
Vuosittain laboratorivarmennettuja toksoplasmoositapauksia ilmoitetaan noin 10–40. Vuosituhannen alkuun verrattuna ilmoitukset ovat vähentyneet. Tartunnan toteaminen perustuu yleensä toksoplasman vasta-aineiden määritykseen ja useissa Euroopan maissa on havaittu seropositiivisuudessa laskeva kehityssuunta.
Kuva: Tartuntatautirekisteriin ilmoitetut toksoplasmoositapaukset vuodesta 2000 (pdf)
Vasta-aineiden perusteella on arvioitu, että Suomessa noin 130 raskaana olevaa naista vuosittain saa tuoreen toksoplasmatartunnan ja että Suomessa syntyy vuosittain noin 50 synnynnäisen toksoplasmoosin saanutta lasta (Vuento 2020).
Sikiöajan infektioiden lisäksi elintarvikkeet voivat vaikuttaa tautitaakkaan myös muuten. Suoraan elintarvikkeisiin liittyviä T. gondii -tartuntoja saattaa Suomessa olla moninkertaisesti verrattuna tartuntatautirekisteriin ilmoitettuihin tapausmääriin nähden (Suomi ym. 2019).
Toksoplasma elintarvikkeissa
Liha voi sisältää toksoplasmaloisen kudoskystia. Lisäksi toksoplasman munan kaltaisia kestomuotoja eli ookystia voi päätyä kissan ulosteiden mukana muun muassa kasviksiin. Elintarvikkeissa olevat kudoskystat ja ookystat kuolevat kuumassa (yli +65° C:n) lämpötilassa ja kudoskystat myös ollessan yli kaksi vuorokautta riittävän alhaisessa (alle -12 °C:n) lämpötilassa. Sen sijaan tartuntakykyiset ookystat kestävät pakastusta.
Toksoplasmoosi eläimissä
Luonnossa kissa saa tartunnan yleensä syötyään pienjyrsijän tai linnun, jolla on loiskystia kudoksissaan. Kissa voi saada tartunnan myös toisen kissan ulosteesta tai raa’asta lihasta. Kissan suolistossa tapahtuvan suvullisen lisääntymisen seurauksena ulosteisiin erittyy ookystia. Ympäristössä ookysta muuttuu tartuntaa aiheuttavaksi 1–5 vuorokaudessa. Kissa erittää ookystia vain lyhyen aikaa tartunnan saamisesta, mutta sen kudoksissa toksoplasma voi säilyä koko sen eliniän. Kissa voi siirtää tartunnan jälkeläisilleen joko istukan tai maidon kautta. Kissanpennulla tartunta voi johtaa vakavaan yleisinfektioon ja kuolemaan.
Muut eläimet eivät tartunnan saatuaan eritä toksoplasman ookystia, vaan loiset koteloituvat niiden kudoksiin. Kudoksiin koteloituneet loiset voivat säilyä pitkään elävinä ja tartuntakykyisinä myös eläimen kuoleman jälkeen. Lihansyöjät saavatkin tartunnan yleensä syödessään lihaa tai elimiä, jotka sisältävät kudoskystia. Kasvinsyöjillä merkittävin tartunnan lähde ovat ympäristön ookystat. Suomalaiset jäniseläimet (pois lukien citykani) ovat tälle loiselle hyvin herkkiä ja tartunta johtaa yleensä kuolemaan. Muilla eläimillä tartunta on yleisimmin oireeton ja eläimellä todettuja vasta-aineita pidetään osoituksena tartunnasta. Jokelaisen tutkimuksessa (2013) osoitettiin, että noin joka kymmenes hirvi, joka neljäs lammas ja kauris, joka kolmas tarhattu villisika, joka toinen kissa, sekä valtaosa ilveksistä oli altistunut toksoplasmatartunnalle. Tartunta oli yleisempi maan etelä- ja lounaisosissa sekä vanhemmilla eläimillä. Koska kasvinsyöjät saavat tartunnan tyypillisesti ympäristöstä, niillä todetut vasta-aineet viittasivat siihen, että kissaeläinten erittämiä ookystia on ollut ympäristössä.
Tuotanto- ja riistaeläimet
Toxoplasma gondii -vasta-aineiden esiintyvyyttä on Suomessa tutkittu teurassioissa, lampaissa ja riistaeläimissä. Vuosina 2012–2013 tutkituista teurassioista 3 %:lla todettiin toksoplasmavasta-aineita. Vuonna 2019 valmistuneessa tutkimuksessa toksoplasmavasta-aineita todettiin 1–3 prosentilla tutkituista lihasioista (Felin 2019). Toksoplasmavasta-aineita esiintyi yleisesti vain muutamalla sikatilalla. Vuonna 2008 tutkituista yli vuoden ikäisistä lampaista 25 %:lla esiintyi toksoplasmavasta-aineita, vasta-ainepositiivisia lampaita todettiin 76 %:ssa tutkituista lammaskatraista. Vasta-aineiden esiintyvyys vaikutti olevan yleisempää Etelä- kuin Pohjois-Suomessa. Toksoplasmatartunta on todettu lampaalla myös luomiseen liittyvissä tutkimuksissa.
Ruokavirasto on viime vuosina tutkinut vuosittain noin 100–150 lammasta ja vuohta toksoplasman varalta. Esimerkiksi vuosina 2011–2021 tutkituista lampaista toksoplasmalöydös varmistettiin alle 1 %:lla. Samana aikana tutkitut vuohet olivat kaikki kielteisiä toksoplasman osalta.
Kuva: Toksoplasman varalta Suomessa vuosittain tutkitut lampaat ja vuohet vuodesta 2000 (pdf)
Vasta-aineita on todettu myös hirvistä ja valkohäntäkauriista. Aiemmin on todettu, että tartunta on varsin yleinen tarharuokinnassa pidetyillä poroilla mutta harvinainen aina luonnonlaitumilla olleilla.
Muut eläimet
Ruokavirastoon toimitetaan vuosittain tutkittavaksi eläimiä, jotka ovat menehtyneet toksoplasman aiheuttamaan äkilliseen yleisinfektioon. Kuolemaan johtaneita infektioita on todettu pääasiassa kissoilla ja jäniksillä. Ruokaviraston tutkimista kissoista ja koirista muutamalla on vuosittain todettu olleen toksoplasmatartuna. Jäniseläimillä varmistettuja toksoplasmalöydöksiä on ollut 5-20 %.
Kuva: Toksoplasman varalta Suomessa vuosittain tutkitut rusakot ja jänikset vuodesta 2000 (pdf)
Kuva: Toksoplasman varalta Suomessa vuosittain tutkitut seuraeläimet vuodesta 2004 (pdf)
Toksoplasmoosin merkitys Suomessa
Vaikka T. gondii on endeeminen Suomessa, kliinisiä ihmisten infektiota raportoidaan harvoin. Tuotantoeläinten ja luonnonvaraisten kasvinsyöjäeläinten vasta-ainelöydökset viittaavat siihen, että Suomessa ympäristössä on kissaeläinten erittämiä toksoplasman ookystia (Jokelainen 2013). Elintarvikevälitteisen toksoplasmoosin tautitaakan ihmisille Suomessa on arvioitu vastaavan muuta Eurooppaa (Suomi 2019).
Lähteet
Felin E. (2019). Towards risk-based meat inspection: Prerequisites of risk-based meat inspection of pigs in Finland. Artikkeliväitöskirja.
Jokelainen P. (2013). Wild and domestic animals as hosts of Toxoplasma gondii in Finland. Artikkeliväitöskirja.
Suomi J, Haario P, Asikainen A, Holma M, Raschen A, Tuomisto J, Joutsen S, Luukkanen J, Huttunen LM, Pasonen P, Ranta J, Rimhanen-Finne R, Hänninen O, Lindroos M, Tuominen P. (2019). Ruokajärjestelmän kansanterveydellisten vaikutusten kustannukset ja riskinarviointi.
Vuento R. (2020). Toksoplasmoosi. Lääkärikirja Duodecim. Duodecim Terveyskirjasto, päivitetty 8.10.2020.