Länsi-Niilin kuume
Länsi-Niilin virus (West Nile virus, WNV) kuuluu ryhmään flaviviruksia, jotka aiheuttavat kuumetauteja ja aivo- tai aivokalvontulehduksia. Viruksen varsinainen kierto luonnossa tapahtuu lintujen ja hyttysten välillä. WN-viruksen luonnollisena varantona toimivat luonnonvaraiset linnut. Muuttolintujen mukana virus voi päätyä Suomeen ja sen on arvioitu voivan kotoutua viidessä vuodessa (Hulden 2021). Suomea lähimpänä virusta on todettu linnulla Virossa vuonna 2025. Sekä hevonen että ihminen ovat nk. loppuisäntiä, eikä tartunta leviä niistä suoraan toisiin hevosiin tai ihmisiin.
Länsi-Niilin kuume ihmisillä
Länsi-Niilin kuumetta aiheuttava virus tarttuu ihmisiin hyttysten pistojen välityksellä. Suurin osa tartunnan saaneista on oireettomia tai lieväoireisia. Tyypilliset oireet ovat kuume, päänsärky sekä lihaskivut. Vain keskimäärin 1 % tartunnan saaneista saa varsinaisen aivotulehduksen. Länsi-Niilin kuumeen aiheuttamat epidemiat ovat yleistyneet Euroopassa ja Välimeren ympäristössä, ja taudinkuva on muuttunut vakavammaksi aiheuttaen kuolemantapauksia. Kliiniset laboratoriot ilmoittavat Länsi-Niilin kuumetta aiheuttavan WN–viruksen laboratoriolöydökset tartuntatautirekisteriin. Kotoperäisiä tartuntatapauksia ei ole Suomessa todettu.
Länsi-Niilin kuume eläimillä
Länsi-Niilin kuume on eläimillä ensisijaisesti hevosten ja lintujen tauti. Neurologiset oireet ovat oireisilla eläimillä tyypillisiä, mutta useimmiten tartunta on eläimillä oireeton. Tauti on yleistynyt Euroopassa niin, että oireisia hevosia on todettu mm. Kreikassa, Italiassa, Unkarissa, Romaniassa ja Ranskassa.
Suomessa on vuosittain tutkittu joitain yksittäisiä neurologisin oirein oireilevia lintuja ja hevosia taudin varalta. Tartuntoja ei ole eläimillä todettu. West Nile -viruksen esiintymistä luonnonvaraisilla linnuilla selvitettiin vuosina 2014–2017 sekä vuonna 2021, virusta ei todettu. Vuosina 2012–2013 Suomeen tuoduilta hevosilta ei todettu IgM-vasta-aineita, joiden esiintyminen olisi kielinyt akuutista virusinfektiosta. Hevosten altistumista virukselle Suomessa selvitettiin vuonna 2021, yhdelläkään tutkituista hevosista ei todettu WNV-vasta-aineita.
Länsi-Niilin kuumeen merkitys Suomessa
Länsi-Niilin kuumeella ei ole nykyisellään merkitystä ihmisten terveydelle Suomessa. Kotoperäisiä tartuntoja ei ole todettu ihmisillä, eikä tautia aiheuttavaa virusta ole todettu myöskään eläimillä Suomessa.
Lähteet
Hulden L. (2021). Uusien vektorivälitteisten tautien mahdollinen saapuminen Suomeen ilmastonmuutoksen ja ihmisten liikkuvuuden kylkiäisinä. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita, 16.