Epäily eläinsuojelusäännösten vastaisesta eläintenpidosta johti viime vuonna 6508 raportoituun tarkastuskäyntiin, mikä on 60 käyntiä enemmän kuin edellisenä vuonna. 25 % näistä käynneistä oli aiemmin tarkastettuun kohteeseen tehtyjä uusintatarkastuksia, joiden tarkoituksena oli varmistaa, että annettuja määräyksiä on noudatettu.
Joka kymmenes tarkastuskäynti johti kiireellisiin toimenpiteisiin
Eläinsuojelutarkastuskäyntien määrän kasvusta johtuen myös viranomaistoimenpiteitä tehtiin aiempia vuosia enemmän. 30 %:lla tarkastuskäynneistä (1944 kohteessa) havaittiin puutteita, joiden johdosta eläinten omistajalle tai haltijalle annettiin joko määräys korjata puutteet määräajassa, tai kielto jatkaa eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on saattaa eläinten pito lain edellyttämälle vähimmäistasolle. Yli 600 näistä kielloista tai määräyksistä annettiin uusintatarkastuksen yhteydessä, mikä tarkoittaa, että aiemmalla tarkastuksella annettuja kieltoja tai määräyksiä ei oltu noudatettu, tai kohteessa oli uusintatarkastuksella paljastunut uusia puutteita.
9,5 %:lla tarkastuskäynneistä (621 käyntiä) havaittiin vakavia laiminlyöntejä, joiden johdosta viranomaiset ryhtyivät kiireellisiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tällaisissa välittömiä toimenpiteitä vaativissa tapauksissa pienet eläimet toimitetaan useimmiten hoidettavaksi muualle, kun taas isommille eläimille tai eläinmäärille järjestetään ensiapuna ruokaa ja vettä sekä hoitaja paikan päälle. Mikäli eläinten hoidon järjestäminen ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista, ne voidaan myös myydä tai lopettaa. 150 tapauksessa kiireellisiin toimenpiteisiin päädyttiin uusintatarkastuskäynnin yhteydessä, eli kohteen eläinsuojelullinen tilanne oli pahentunut aiemman tarkastuskäynnin jälkeen annetuista määräyksistä tai kielloista huolimatta.
Viranomaistoimenpiteiden määrän nousu johtui osittain tarkastuskäyntien kokonaismäärän kasvusta, mutta myös prosentuaalisesti tarkasteltuna viranomaistoimenpiteisiin päädyttiin hieman useammin kuin vuotta aiemmin. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna on kuitenkin havaittavissa, että viranomaistoimenpiteisiin johtaneiden tarkastusten osuus on pienentynyt. Kun vielä vuosikymmenen vaihteessa lähes joka toisella tarkastuskäynnillä ryhdyttiin viranomaistoimenpiteisiin, on tällä hetkellä viranomaistoimenpiteisiin päätyneiden tarkastuskäyntien osuus kaikista tarkastuskäynneistä alle 40 %. Merkille pantavaa on kuitenkin, että samaan aikaan kiireellisten toimenpiteiden osuus kaikista viranomaistoimenpiteistä on kasvanut. Vuonna 2010 14 prosenttia kaikista toimenpiteistä oli kiireellisiä, kun vuonna 2018 osuus oli jo 24 prosenttia. Vastaavasti kieltojen ja määräysten osuus on samalla ajanjaksolla pienentynyt 86 prosentista 76 prosenttiin. Luvuissa heijastunee lemmikkieläimiin kohdistuneiden tarkastusten määrän kasvu.
Lemmikkieläimiin kohdistuvien tarkastusten ja toimenpiteiden määrä kasvaa edelleen
Tuotantoeläinkohteisiin kohdistuvia tarkastuksia raportoitiin runsas 3100 kappaletta, mikä on noin 500 tarkastusta vähemmän kuin kolmena edellisenä vuotena. Lemmikkieläimiin kohdistuvien tarkastusten määrä sen sijaan kasvoi edelleen olleen nyt 5380. Eläinlajeittain raportoitujen tulosten osalta tulee kuitenkin huomioida, että yksittäisten tarkastuskäyntien lukumäärä ei ole yhtä korkea. Jos tarkastuskäynti kohdistuu useampaan eläinlajiin, se raportoituu eläinlajeittain tarkasteltuna useampana tarkastuksena.
Selvästi isoin osuus eläinlajeittain raportoiduista tarkastuksista kohdistui koiriin, jotka olivat tarkastuksen kohteena yli 3200 tapauksessa. Seuraavaksi eniten tarkastettiin kissoja, 1550 kertaa, ja nautoja, noin 1100 kertaa. Hevoset on raportoinnissa laskettu kuuluvaksi tuotantoeläimiin, ja niiden pitoa tarkastettiin vuoden aikana yli 700 kertaa. Siipikarjan pito-olosuhteita tarkastettiin lähes 600 käynnillä ja lampaiden noin 400 käynnillä. Myös nämä eläinlajit on raportoinnissa luokiteltu tuotantoeläimiksi, riippumatta siitä, onko niitä pidetty tuotantotarkoituksessa vai lemmikkieläimenä. Edellä mainittujen lisäksi n. 200 tapauksessa pitopaikan eläinlajia ei ollut raportoitu. Suurin osa näistä on yksittäisiä lemmikkieläimiä, mutta tähän ryhmään kuuluvat myös harvinaisemmat tarkastuskohteet, kuten sirkukset ja eläintarhat.
Kuten aiempinakin vuosina, selvästi suurin osa (vuonna 2018 yli 80 %) kiireellisten toimenpiteiden kokonaismäärästä kohdistui lemmikkieläimiin. Kiireellisiä toimenpiteitä tarvittiin neljässä prosentissa tuotantoeläintarkastuksista, kun taas lemmikkieläinkohteissa kiireellisiin toimenpiteisiin jouduttiin turvautumaan 12 %:ssa näiden eläinlajien tarkastuksista. Ammattimaista toimintaa lukuun ottamatta lemmikkieläinten pitoon ei kohdistu säännöllistä valvontaa, minkä johdosta tilanteet voivat päästä kehittymään vakavaksi, ennen kuin ne tulevat viranomaisten tietoon.
Eläinsuojelulain mukaisia kieltoja tai määräyksiä annettiin tarkastusten määrään suhteutettuna hieman useammin tuotantoeläintiloilla kuin lemmikkikohteissa. Noin 42 % tuotantoeläinkohteissa tehdyistä tarkastuksista johti eläimen hoidosta vastaavalle henkilölle annettuun kieltoon tai määräykseen eläinten pito-olosuhteiden kohentamisesta, kun lemmikkieläinkohteissa kieltoja tai määräyksiä annettiin 28 %:ssa tarkastuksista. Lukumäärällisesti kieltoja ja määräyksiä annettiin kuitenkin lemmikkieläinkohteissa jo enemmän kuin tuotantoeläinkohteissa, johtuen lemmikkieläinkohteiden suuremmasta tarkastusmäärästä.