Epäilyyn perustuvia eläinsuojelutarkastuksia tehtiin 5828 eli hieman vähemmän kuin kuutena edellisenä vuonna, jolloin määrä ylitti 6000 tarkastuskäynnin rajan. Kun viranomaistoimenpiteitä eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitaan, ne joudutaan yhä useammin tekemään kiireellisinä.
Noin joka kymmenes tarkastuskäynti johti kiireellisiin toimenpiteisiin
Epäilyyn perustuvia eläinsuojelutarkastuskäyntejä raportoitiin yhteensä 5828, mikä on 218 käyntiä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vajaa neljäsosa käynneistä oli aiemmin tarkastettuun kohteeseen tehtyjä uusintatarkastuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa, että annettuja määräyksiä on noudatettu.
1721 tarkastuskäynnillä (29,5 % kaikista käynneistä) havaittiin epäkohtia, joiden vuoksi eläinten omistajalle tai haltijalle annettiin joko määräys korjata puutteet määräajassa, tai kielto jatkaa eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on saattaa eläinten pito lain edellyttämälle vähimmäistasolle. Vajaa 500 näistä toimenpiteistä tehtiin uusintatarkastuksen yhteydessä. Näissä tapauksissa aiemmalla tarkastuksella annettuja kieltoja tai määräyksiä ei ollut noudatettu, tai kohteessa oli uusintatarkastuksella paljastunut uusia puutteita.
527 tarkastuskäynnillä (9 % käynneistä) havaittiin vakavia laiminlyöntejä, ja viranomaiset ryhtyivät kiireellisiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tällaisissa välittömiä toimenpiteitä vaativissa tapauksissa pienet eläimet toimitetaan useimmiten hoidettavaksi muualle, kun taas isommille eläimille tai eläinmäärille järjestetään ensiapuna ruokaa ja vettä sekä hoitaja paikan päälle. Mikäli eläinten hoidon järjestäminen ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista, ne voidaan myös myydä tai lopettaa. 98 tapauksessa kiireellisiin toimenpiteisiin päädyttiin uusintatarkastuskäynnin yhteydessä, eli kohteen eläinsuojelullinen tilanne oli pahentunut aiemman tarkastuskäynnin jälkeen annetuista määräyksistä tai kielloista huolimatta.
Epäilyyn perustuvien eläinsuojelutarkastuskäyntien määrä on vuodesta 2010 lähtien noussut reilusta kolmesta tuhannesta noin kuuteen tuhanteen. Saman aikaisesti viranomaistoimenpiteisiin johtaneiden tarkastuskäyntien määrä on noussut (1500 kpl) ja oli vuonna 2021 2248 kpl. Tarkastuskäyntien kokonaismäärän kasvusta johtuen toimenpiteiden suhteellinen osuus on hieman pienentynyt. Silloin, kun viranomaistoimenpiteitä tarvitaan, ne joudutaan kuitenkin yhä useammin tekemään kiireellisinä. Vuonna 2010 14 prosenttia tehdyistä toimenpiteistä oli kiireellisiä, kun vuonna 2021 osuus oli 23 prosenttia. Vastaavasti kieltojen ja määräysten osuus kaikista tehdyistä toimenpiteistä on samalla ajanjaksolla pienentynyt 86 prosentista 77 prosenttiin. Lemmikkieläimiin kohdistuneiden tarkastusten määrän kasvu selittänee kiireellisten tapausten määrän kasvun.
Yli 60 prosenttia tarkastuksista ja 80 prosenttia kiireellisistä toimenpiteistä kohdistuu lemmikkieläinten pitoon
Lemmikkieläimiin kohdistuvien tarkastusten määrä oli nyt yli 5000. Tuotantoeläinkohteisiin kohdistuvia tarkastuksia raportoitiin noin 2700. Eläinlajeittain raportoitujen tulosten osalta tulee huomioida, että yksittäisten tarkastuskäyntien lukumäärä ei ole yhtä korkea. Jos tarkastuskäynti kohdistuu useampaan eläinlajiin, se raportoituu eläinlajeittain tarkasteltuna useampana tarkastuksena.
Aiempien vuosien tapaan selvästi isoin osuus tarkastuksista kohdistui koiriin (noin 3000 tarkastusta) sekä kissoihin (noin 1500). Tuotantoeläimistä eniten tarkastettiin nautakohteita, joita oli vähän yli 800. Hevoset on raportoinnissa laskettu kuuluvaksi tuotantoeläimiin, ja niiden pitoa tarkastettiin vuoden aikana noin 600 kertaa. Siipikarjan tai muiden lintujen pito-olosuhteita tarkastettiin noin 700 käynnillä, näistä puolessa kohteena oli kanoja. Lampaita oli yli 300 kohteessa ja vuohia noin 110 ja sikoja 70 kohteessa. Myös nämä eläinlajit on raportoinnissa luokiteltu tuotantoeläimiksi, riippumatta siitä, onko niitä pidetty tuotantotarkoituksessa vai lemmikkieläimenä. Kaneja löytyi 260 tarkastuskohteesta. Lemmikkieläinten tarkastusmääriä kasvattivat myös jyrsijät (120 tarkastusta), ja matelijat (vajaa 60). Edellä mainittujen lisäksi 122 tapauksessa pitopaikan eläinlajia ei ollut raportoitu. Suurin osa näistä on yksittäisiä lemmikkieläimiä, mutta tähän ryhmään kuuluvat myös harvinaisemmat tarkastuskohteet, kuten sirkukset, eläintarhat ja pysyvät tai kiertävät eläinnäyttelyt.
Kuten aiempinakin vuosina, selvästi suurin osa kiireellisten toimenpiteiden kokonaismäärästä kohdistui lemmikkieläimiin. Kiireellisiä toimenpiteitä tarvittiin neljässä prosentissa tuotantoeläintarkastuksista, kun taas lemmikkieläinkohteissa kiireellisiin toimenpiteisiin jouduttiin turvautumaan 11 %:ssa näiden eläinlajien tarkastuksista. Ammattimaista toimintaa lukuun ottamatta lemmikkieläinten pitoon ei kohdistu säännöllistä valvontaa, minkä johdosta tilanteet voivat päästä kehittymään vakavaksi, ennen kuin ne tulevat viranomaisten tietoon.
Muita kuin kiireellisiä toimenpiteitä tehtiin tarkastusten määrään suhteutettuna hieman useammin tuotantoeläintiloilla kuin lemmikkikohteissa. 38 % tuotantoeläinkohteissa tehdyistä tarkastuksista johti eläimen hoidosta vastaavalle henkilölle annettuun kieltoon tai määräykseen eläinten pito-olosuhteiden kohentamisesta, kun lemmikkieläinkohteissa kieltoja tai määräyksiä annettiin 27 %:ssa tarkastuksista. Lukumäärällisesti kieltoja ja määräyksiä annettiin kuitenkin lemmikkieläinkohteissa enemmän kuin tuotantoeläinkohteissa, johtuen lemmikkieläinkohteiden suuremmasta tarkastusmäärästä.