Ruokavirasto käynnistää syyskuun alussa kaikkia turkistarhoja koskevan lintuinfluenssaseurannan. Seurannan ensimmäisessä vaiheessa tutkitaan lintuinfluenssaviruksen esiintymistä turkistarhojen minkeistä, koska minkkien lintuinfluenssatartunnat aiheuttavat ihmisille suuremman terveysvaaran kuin kettujen ja supikoirien lintuinfluenssatartunnat. Näytteitä otetaan jokaisesta Suomen noin 130 minkkitarhasta.
Minkki on erityisen ongelmallinen eläinlaji lintuinfluenssavirustartuntojen suhteen. Minkin ylähengitysteissä on sekä lintujen että ihmisten influenssaviruksia sitovia reseptoreita, minkä vuoksi minkit ovat alttiita sairastumaan molempien influenssatyyppien aiheuttamiin tartuntoihin. Näiden virusten samanaikainen tartunta minkissä voi aiheuttaa uudenlaisen virusmuunnoksen syntymisen, joka saattaa tarttua entistä herkemmin ihmisiin.
Seurannan ensimmäinen vaihe on tarkoitus saada päätökseen lokakuun loppuun mennessä, jonka jälkeen siirrytään kettu- ja supikoiratarhojen seurantaan ja näytteenottoon. Turkistarhoilta otetaan verinäytteitä vasta-ainetutkimuksiin sekä itsestään kuolleita tai lopetettuja eläimiä viruksen toteamiseen. Näytteitä ottavat kunnaneläinlääkärit ja Ruokaviraston valtuuttamat näytteenottajat. Näytteet tutkitaan Ruokaviraston laboratoriossa. Näytteistä tutkitaan samanaikaisesti myös koronaviruksen (SARS-CoV-2) esiintymistä.
Tartunta löytynyt 25 turkistarhalta
Lintuinfluenssaepidemia alkoi pohjalaisilla turkistarhoilla heinäkuun puolivälissä. Ensimmäinen tartunnan saanut turkistarha löytyi Ruokaviraston laboratoriotutkimuksissa 13. heinäkuuta, ja sittemmin lintuinfluenssatartuntoja on varmistunut kaikkiaan 25 turkistarhalta.
Näille tarhoille on tehty tarhakohtaiset selvitykset tartuntatilanteesta ja määrätty yhteensä noin 120 000 eläintä lopettavaksi. Lopetusmääräyksiä on toistaiseksi tehty 13 tarhalle, ja yhdellä tarhalla lopetukset ovat vielä käynnissä. Kaikkiaan Suomessa on noin 400 turkistarhaa, joilla arvioidaan olevan 1,3 miljoonaa turkiseläintä. Syksyn nahkonnan jälkeen eläimiä jää tarhoille noin 300 000.
Eläintautiepidemian hallinnassa on tärkeintä tunnistaa eläintilat, joissa on tautiin sairastuneita eläimiä. Eläintautien seurannassa taudit löytyvät parhaiten sairastuneita tai juuri kuolleita eläimiä tutkimalla, koska niissä tartunta on suurimmalla todennäköisyydellä aktiivisena ja todennäköisyys myös taudin aiheuttajan löytymiselle on suurin. Tartunnan saaneiden ja altistuneiden eläinten lopettamisella tartuntapaine saadaan alennettua tehokkaimmalla tavalla.
Eri eläintautien seurantaa tehdään Ruokavirastossa jatkuvasti, ja seurantaohjelman laajennustarpeita arvioidaan tarpeen mukaan. Lintuinfluenssan osalta on päädytty tutkimaan kaikki turkistarhat.
Lisätietoja:
Osastonjohtaja Terhi Laaksonen, p. 029 520 4530 (eläintautien valvonta)
Tutkimusprofessori Tuija Gadd, p. 029 520 4183 (virologiset tutkimukset)
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
Lue lisää:
Lintuinfluenssa
Turkistarhojen zoonoosit -riskiprofiili (pdf)