Kevään viimeisimmät lintuinfluenssatapaukset ovat varmistuneet Lounais-Suomesta ja Etelä-Karjalasta. Huhtikuussa Salosta ja Imatralta löytyneistä kanadanhanhista varmistui Ruokaviraston tutkimuksissa korkeapatogeeninen H5N8-tyypin lintuinfluenssa. Etenkin vesilintujen kevätmuuton arvioidaan lisäävän lintuinfluenssatapausten määrää.
Salon kanadanhanhi löytyi jäältä Vuohensaaren edustalta 1. huhtikuuta. Imatran kanadanhanhi puolestaan löytyi kuolleena Veteraanipuiston alueelta 14. huhtikuuta. Korkeapatogeeniseen H5N8-tyypin lintuinfluenssaan sairastuneita luonnonvaraisia lintuja on alkuvuoden epidemian aikana varmistunut kymmenkunta pääasiassa Etelä-Suomen alueelta. Viimeisimpien kanadanhanhitapausten lisäksi lintuinfluenssaa on todettu myös laulujoutsenella Pohjois-Savossa. Oletettavasti tautia esiintyy myös muualla maassa.
Ruokavirasto kehottaa tehostamaan siipikarjatilojen tautisuojausta lintuinfluenssatartuntojen välttämiseksi ja siipikarja sekä muut linnut on syytä pitää sisätiloissa tai verkolla suojatussa ulkotarhassa.
Lintuinfluenssaan viittaavista tautiepäilyistä, kuten luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista ja yksittäisistä kuolleista petolinnuista, tulee ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille. Jos oireita havaitaan siipikarjassa tai muissa vankeudessa pidettävissä linnuissa, on asiasta välittömästi ilmoitettava kunnaneläinlääkärille. Luonnonvaraisia lintuja tai niiden ruokintapaikkoja käsiteltäessä on syytä noudattaa hygieenisiä toimintatapoja, kuten käyttää suojakäsineitä ja pestä kädet huolellisesti.
Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) arvion mukaan, H5N8-tartunnan riski on ihmiselle hyvin matala ja siipikarjan kanssa työskentelevillekin matala.
Lue lisää:
Lintuinfluenssa Suomessa