Pohjois-Karjalassa on varmistunut kevään ensimmäinen lintuinfluenssatapaus. Kiteeltä kuolleena löydetyllä valkoposkihanhella todettiin korkeapatogeeninen H5N1-tyypin lintuinfluenssa Ruokaviraston tutkimuksissa. Samaa viruskantaa todettiin viikko sitten Arabianrannasta, Helsingistä löydetyltä valkoposkihanhelta. Vesilintujen kevätmuuton arvioidaan lisäävän lintuinfluenssatapausten määrää.
Etelä-Suomen alueelta on alkuvuoden aikana löytynyt toistakymmentä lintuinfluenssaan menehtynyttä lintua. Pääasiassa linnut sairastivat korkeapatogeenista H5N8-tyypin lintuinfluenssaa, joka on muuallakin Euroopassa ollut talven ja kevään epidemian yleisin virustyyppi. Viime viikkoina muun muassa Saksassa ja Alankomaissa on todettu H5N1-tapauksia, joita Suomessakin on varmistunut nyt kaksi tapausta. Kyseessä on kuitenkin eri viruskanta korkeapatogeenisestä H5N1:stä, kuin se jota esiintyy muun muassa Aasiassa.
Pohjois- ja Etelä-Karjalasta on toimitettu Ruokavirastoon toukokuun aikana useampia lintuja, etenkin valkoposkihanhia lintuinfluenssaepäilyinä tutkittavaksi. Kiteeltä 17. toukokuuta löytynyt valkoposkihanhi on ensimmäinen varmistunut tautitapaus.
Ruokavirasto kehottaa tehostamaan siipikarjatilojen tautisuojausta lintuinfluenssatartuntojen välttämiseksi ja siipikarja sekä muut linnut tulee pitää sisätiloissa tai verkolla suojatussa ulkotarhassa, siipikarjan ulkonapitokielto jatkuu 31.5. asti. Ruokavirasto suosittelee, että siipikarja ja muut linnut pidetään sisällä myös tämän jälkeen, kunnes tautitilanne paranee.
Lintuinfluenssaan viittaavista tautiepäilyistä, kuten luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista ja yksittäisistä kuolleista petolinnuista, tulee ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille. Jos oireita havaitaan siipikarjassa tai muissa vankeudessa pidettävissä linnuissa, on asiasta välittömästi ilmoitettava kunnaneläinlääkärille. Luonnonvaraisia lintuja tai niiden ruokintapaikkoja käsiteltäessä on syytä noudattaa hygieenisiä toimintatapoja, kuten käyttää suojakäsineitä ja pestä kädet huolellisesti.
Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin.
Lisätietoja:
Yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu, p. 029 520 4436, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi