Villisikojen näytteitä tutkittiin Ruokavirastossa vuonna 2025 afrikkalaisen sikaruton varalta reilu tuhat

10. helmikuuta 2026

Afrikkalaisen sikaruton (ASF) torjunnalle on tärkeää, että taudin esiintymistä luonnonvaraisissa villisioissa tutkitaan jatkuvasti. Villisikojen kantaa tulee hallita ja sen kasvua hillitä. Näytteitä toivotaan sekä metsästetyistä että kuolleena löytyneistä eläimistä. Ruokavirastoon saatiin tutkittavaksi villisikanäytteitä vuonna 2025 enemmän kuin edellisenä vuonna.

Vuonna 2025 tutkittiin Ruokavirastossa afrikkalaisen sikaruton varalta näytteet yhteensä 1040 luonnonvaraisesta villisiasta. Näytteitä saatiin 1011 metsästetystä ja 29 kuolleena löydetystä tai kolarin vuoksi kuolleesta villisiasta. Näytemäärä metsästetyistä villisioista lisääntyi lähes kuudellakymmenellä eläimellä (vuonna 2024 954 kpl), kuten kokonaisnäytemääräkin (vuonna 2024 984 kpl). Metsästäjät lähettivät näytteet 88 % saaliiksi saaduista villisioista. Tutkittujen osuus metsästetyistä laski hieman (vuonna 2024 92 %), mutta on edelleen hyvällä tasolla. Riistakeskuksen saalistilaston mukaan viime vuonna metsästettiin yhteensä 1152 villisikaa, mikä on enemmän kuin edellisenä vuonna (vuonna 2024 1037 kpl).

Tutkittujen näytteiden alueellinen jakauma on muuttunut hieman: Etelä-Karjalasta tuli jälleen suurin osa näytteistä (38 %), mutta Kymenlaakson ja Uudenmaan näytemäärä ja osuus kokonaisnäytemäärästä (molemmat 17 %) on lisääntynyt. Etelä-Pohjanmaa on vakiinnuttanut paikkansa kärkinelikossa, sen osuus näytteistä oli 8 %. Luonnonvaraisista eläimistä tehtyjä tutkimuksia ja kertyneitä näytemääriä voi seurata Ruokaviraston avoin tieto -palvelusta, joka päivittyy ajantasaisesti.

Villisikakantaa pyritään hallitsemaan afrikkalaisen sikaruton maahantulon torjumiseksi. Afrikkalainen sikarutto leviää huolestuttavasti Euroopassa ja sitä esiintyy naapurimaissamme Virossa ja Venäjällä. Espanja sai taudin viime marraskuussa Barcelonan alueen villisikoihin 30 vuoden tautivapaan jakson jälkeen. Espanja on maailman kolmanneksi suurin sianlihan tuottaja. Villisikojen kattava ja ajantasainen tutkiminen on tärkeää taudin mahdollisen maahantulon havaitsemiseksi nopeasti.

Villisikakannan leviäminen keskeisille siantuotannon alueille herättää erityistä huolta. Maa- ja metsätalousministeriön villisikatyöryhmä on linjannut, että villisikakanta tulisi saada vähennettyä puoleen siitä, mitä se oli vuonna 2024 ja että kannan leviäminen uusille alueille tulisi estää. Villisikojen aktiivista metsästystä tulee jatkaa koko maassa ja aivan erityisesti Etelä-Pohjanmaan alueella.

Jos löydät kuolleen tai sairaaksi epäillyn villisian, ilmoita siitä nopeasti kunnaneläinlääkärille, jotta eläin saadaan tutkittavaksi. Ilmoittajalle maksetaan ilmoituspalkkio (150 €). Näytteitä kuolleina löytyneistä tai kolarissa olleista villisioista olisi hyvä saada nykyistä kattavammin.

Ruokavirasto kannustaa lähettämään näytteet metsästetyistä villisioista. Virustutkimusnäytteiden lähettämisestä maksetaan näytepalkkio (50 €) ja naarasvillisiasta vielä lisäpalkkio (100 €), jos näytteeksi lähetetään myös pala kohtua. Palkkio maksetaan joko metsästysseuralle tai yksityiselle metsästäjälle. Palkkion saamiseksi tulee metsästysseuran lähettää lasku Ruokavirastoon. Yksityisen metsästäjän tulee palkkion saamiseksi käyttää sähköistä ePalkkio-palvelua. Trikiinitutkimusta ei ole enää viime vuoden alusta alkaen voinut vaihtaa palkkioon, joten trikiininäytteet tulisi lähettää niitä tutkivaan Ruokaviraston hyväksymään laboratorioon tai maksulliseen tutkimukseen Ruokavirastoon erillisellä lähetteellä.

Kiitos metsästäjille aktiivisesta villisikanäytteiden lähettämisestä sekä kiitos kaikille, jotka ovat ilmoittaneet löytämistään kuolleista villisioista! Afrikkalaisen sikaruton torjunta vaatii monen eri toimijan yhteistyötä.

 

ASF:n varalta tutkitut luonnonvaraiset villisiat suhteessa metsästyssaaliiseen 2017–2025

ASF_tutkitut 2017-2025.png

*) Ruokavirasto, avoin tieto

**) LUKE

***) Riistakeskus