Kissarutto on kissan parvoviruksen aiheuttama tarttuva tauti kissalla.
Oireet
Taudin oireet vaihtelevat lievästä vakavaan. Lievässä taudissa oireina on lievä ripuli ja ruokahalun heikkeneminen. Vakavassa infektiossa on eläimellä kuumetta, oksentelua, sen yleiskunto heikkenee, ja ripuli on veristä ja voi johtaa vakavaan kuivumiseen.
Raskauden aikana saatu tartunta ja rokotus elävällä rokotteella voi johtaa sikiöiden infektoitumiseen. Sikiöiden infektio voi johtaa aborttiin tai sairaiden pentujen syntymiseen. Sikiöaikainen infektio johtaa usein aivojen vaurioitumiseen.
Taudin määritys
Tartunta voidaan todeta ripuliulosteesta. Virus osoitetaan tavallisesti immunologisilla tai molekyylibiologisilla menetelmillä.
Kissarutto voidaan todeta myös ruumiinavauksessa.
Leviäminen
Kissarutto leviää kissasta toiseen yleensä kontaminoituneen ympäristön välityksellä. Alttiimpia ovat 3–5 kuukauden ikäiset pennut, joilla ei vielä ole rokotuksen antamaa suojaa, mutta joilta emolta saadut vasta-aineet ovat hävinneet. Tartunnan saanut eläin erittää virusta yleensä 1–2 päivää. Virus on hyvin kestävä ja voi säilyä saastuneilla pinnoilla ja välineissä jopa vuoden.
Ehkäisy
Taudin vastustaminen perustuu säännölliseen rokottamiseen tehokkailla rokotteilla. Koska tartuntaa esiintyy jatkuvasti huolimatta siitä, että kissat on rokotettu, on vieroitettuja pentuja suojattava tartunnalta kunnes ne on rokotettu ja rokotesuoja on ehtinyt muodostua. Aikuiset kissat altistuvat jatkuvasti infektiolle, ja uudet tartunnat ylläpitävät rokotuksen antamaa suojaa.
Kissarutto on luokiteltu Suomen eläintautilainsäädännössä muuksi ilmoitettavaksi eläintaudiksi (kuukausittain ilmoitettava, MMMa 325/2021).
Esiintyminen
Kissarutto on kohtalaisen yleinen Suomessa ja muualla maailmassa. Tautitapaukset liittyvät yleensä puutteelliseen yksilölliseen rokotesuojaan.