STEC (eli shiga toxin-producing Escherichia coli) -bakteerit ovat kolibakteereja, jotka tuottavat shigatoksiineja (Stx1, Stx2 tai molempia) ja niistä voidaan käyttää myös nimitystä VTEC (verotoxin-producing E. coli). STEC-bakteeria esiintyy yleisimmin nautakarjan ja muiden märehtijöiden ruuansulatuskanavassa, josta sitä erittyy ajoittain myös ulosteisiin ja sitä kautta ympäristöön. Osa STEC-bakteereista voi aiheuttaa ihmisille tautia ja näistä tyypeistä käytetään myös nimitystä enterohemorraaginen Escherichia coli (EHEC) -bakteeri. EHEC -bakteeriryhmä käsittää useita E. coli -bakteerin alatyyppejä, joista tunnetuin on O157:H7.
Merkitys eläinten ja ihmisen terveydelle
Eläimille STEC-bakteeri ei yleensä aiheuta tautia, mutta ihmiselle tietyt STEC-tyypit (EHEC) saattavat aiheuttaa verisen ripulin, kuolioisen suolistotulehduksen ja erityisesti lapsille ja vanhuksille hengenvaarallisen munuaisvaurion.
Ihmisillä EHEC-tartuntoja esiintyy eri puolilla maailmaa. Tartunta leviää yleensä bakteerilla saastuneiden elintarvikkeiden, kuten lihatuotteiden, pastöroimattomien maitotuotteiden tai vihannesten, sekä juoma- tai uimaveden välityksellä. Merkittävänä pidetään myös suoraan naudan ulosteista tapahtuvaa tartuntaa. Tartunta voi siirtyä myös henkilöstä toiseen.
Suomessa todetuista EHEC-tartunnoista osa on yhdistetty saastuneen elintarvikkeen käyttöön, saastuneeseen raakamaitoon, sekä juoma- ja uimaveteen. Lisäksi on todettu joitain maatiloilla tapahtuneita tai maatilakäynteihin liittyneitä, ilmeisesti naudan ulosteen aiheuttamia EHEC-tartuntoja. Lisätietoja löytyy zoonoosikeskuksen nettisivuilla.
Torjunta ja ehkäisy elintarviketuotannossa
STEC-tartunta eläimillä on luokiteltu eläintautilainsäädännössä muuksi ilmoitettavaksi eläintaudiksi (325/2021), ja eläinlääkärin on ilmoitettava kunnaneläinlääkärille tai aluehallintovirastoon viimeistään seuraavana arkipäivänä, jos epäilee tai toteaa eläimellä tartunnan.
Jos epäillään, että ihminen on saanut EHEC-tartunnan eläimestä, esimerkiksi märehtijästä, kunnan elintarvikeviranomainen ja virkaeläinlääkäri sopivat tarvittaessa näytteiden ottamisesta tilan eläimistä ja tuotantoympäristöstä mahdollisen tartunnanlähteen selvittämiseksi. Tilalla, josta potilaan EHEC-tartunta todetaan olevan peräisin, on suositeltavaa tehdä toimenpiteitä eläinten ja ympäristön puhtauden parantamiseksi. Tällaisilla toimenpiteillä voidaan ehkäistä ihmisten EHEC-tartuntoja jatkossa. Tilalle voidaan myös laatia eläinlääkärin toimesta EHEC-riskienhallintasuunnitelma. Lisätietoja löytyy Ruokaviraston toimenpideohjeesta STEC-tartuntojen selvittämiseksi.
Tilan on ilmoitettava eläimillä todetusta STEC-tartunnasta meijerille, joka ottaa vastaan tilan maitoa sekä teurastamolle lähettäessään eläimiä teuraaksi. Tartuntatilan maitoa ei tule käyttää pastöroimattomana, eikä siitä saa valmistaa pastöroimattomia maitotuotteita. Eläimet pyritään teurastamaan erillään muista eläimistä, tavanomaista hyvää teurastushygienia noudattaen.
Suomessa STEC-bakteerin esiintymistä tutkitaan teurastamoissa, ja STEC-bakteerin seuranta naudan ruhoissa kuuluu teurastamoiden omavalvontaan.
Suoraan eläinten ulosteista tapahtuvalta tartunnalta voi suojautua pesemällä kädet hyvin eläinten kanssa kosketuksissa olon sekä kotieläintilalla käynnin jälkeen.