Enterohemorraginen Escherichia coli (EHEC) on E. coli-bakteeri, joka tuottaa verotoksiinia ja aiheuttaa ihmisellä tautia. EHEC-bakteerit kuuluvat yleisempään verotoksiineja tuottavien kolibakteerien ryhmään, VTEC-bakteerit. VTEC-bakteereita on todettu sadoissa E. coli-seroryhmissä, joista siis vain osa aiheuttaa tautitapauksia ihmisellä. Tunnetuin ja merkittävin epidemioiden aiheuttaja on E. coli O157. Muista seroryhmistä joista käytetään yhteisnimitystä non-O157 VTEC, yleisimpiä ovat O26, O91, O103, O111, O113, O121 ja O145.
EHEC ihmisissä
Yleisin EHEC-bakteerin tartuntalähde on bakteerilla saastunut ruoka, juomavesi tai uimavesi. Tartunta bakteeria kantavan eläimen käsittelystä on myös mahdollinen. EHEC-infektioille on tyypillistä herkkä leviäminen lähikontakteissa. Todetuista kotimaisista tartunnoista merkittävä osa on henkilöitten välisiä lähikontakteissa saatuja.
Suomessa todettujen EHEC-tapausten määrä on pysynyt viime vuosina samana, eikä se ole aiheuttanut 2000-luvulla suurempia epidemioita. Vuosittain mikrobiologisesti varmistettuja EHEC tapauksia on ilmoitettu 10–20, joista valtaosa on kotimaassa saatuja tartuntoja.
EHEC O157
2000-luvulla reilu puolet sekä kaikista todetuista, että kotimaassa saaduista EHEC- tartunnoista on kuulunut seroryhmään O157. Seroryhmän O157 -bakteeri aiheutti runsaasti tartuntoja erityisesti vuonna 2005. Nautakarjan on osoitettu olleen seroryhmän O157 -bakteerin tartunnanlähteenä muutamalle yksittäiselle tartunnalle ja kahdelle epidemialle 2000-luvulla.
EHEC non-O157
EHEC non-O157 tartuntoja on 2000-luvulla esiintynyt määrällisesti eniten vuonna 2010. Kotimaisista tartunnoista non-O157 seroryhmistä on todettu O26, O103, O145 ja O174. 2000-luvulla nautakarjaa on epäilty useita kertoja non-O157 EHEC- tartunnan lähteeksi, joista yksittäisiä tartuntoja on kyetty vahvistamaan.
Kuva: Ilmoitetut EHEC-tapaukset väestössä vuodesta 2000 (pdf)
VTEC elintarvikkeissa
VTEC-bakteereita voi joutua elintarvikkeisiin tai veteen eläinten tai tartuntaa kantavien ihmisten ulosteen saastuttamana tai ristikontaminaation välityksellä. Lihaan VTEC-bakteereita voi joutua teurastuksen ja maitoon lypsyn aikana. Suomessa EHEC-tartuntoja on osoitettu tai epäilty aiheutuneen pastöroimattoman maidon, maahantuodun kebablihan ja hampurilaisten välityksellä.
Vuonna 2006 jauhelihakartoituksessa, 1 %:ssa tutkituista jauhelihaeristä todettiin sellaisia VTEC-bakteerin seroryhmiä jotka ovat liittyneet ihmisten vakaviin HUS (hemolyyttis-ureminen syndrooma) -tapauksiin .
VTEC O157
E. coli O157 -bakteerin esiintymistä elintarvikkeissa on selvitetty erillisin hankkein. Vuonna 2001 kartoitettiin esiintymistä kebab-lihan valmistamiseen käytettävässä jauhelihassa. Vuonna 2003 selvitettiin esiintymistä naudan lihassa ja naudanlihaa sisältävistä raakalihavalmisteissa. Vuonna 2004 tutkittiin, kotimaisia raakamaitojuustoja. Yhdessäkään selvityksessä ei todettu E.coli O157 -bakteeria.
Taulukko: VTEC O157-bakteerin esiintyminen eräissä Suomessa tutkituissa elintarvikkeissa (pdf)
VTEC eläimissä
Tuotantoeläimet
Eläimille VTEC-bakteeri ei yleensä aiheuta tautia, vaan ne ovat bakteerin oireettomia kantajia. Bakteereita on eristetty naudoista ja muista märehtijöistä ja eläinlajeista. VTEC-bakteerien tärkeimpänä varastona pidetään nautakarjaa. Lihantuotantotiloilla VTEC-bakteerien esiintyvyyttä pidetään suurempana kuin lypsykarjatiloilla. VTEC-bakteerien esiintyvyys lämpimänä vuodenaikana on yleisempää kuin talvella. Useissa ihmisten sairastapauksissa joissa lähteenä on epäilty nautaa, ihmisistä ja karjan eläimistä on pystytty osoittamaan yhtäläiset EHEC-seroryhmän bakteerit.
Mikäli ihmisellä todettuun EHEC -tartuntaan liittyy yhteys nautakarjaan, tutkitaan karja tartunnan varalta. Jäljitetyissä karjoissa vähennetään hygieenisin toimenpitein tartuntapainetta eläimestä ihmiseen ja eläinten välillä.
VTEC-bakteerien esiintymistä suomalaisessa nautakarjassa selvitettiin tutkimusprojektissa vuonna 2003. VTEC -bakteereita todettiin 30 %:ssa teuraseläinten ulostenäytteitä ja 11 %:ssa ruhonpintasivelynäytteitä. Bakteereita esiintyi eniten elo-lokakuussa. Todettujen seroryhmien joukossa oli O157 lisäksi muita tunnetusti ihmisille EHEC -infektioita aiheuttaneita tyyppejä, kuten O91, O103 ja O113.
E. coli O157 -bakteerin esiintymistä suomalaisessa nautakarjassa selvitettiin tutkimusprojektein vuosina 1997 ja 2003. Vuodesta 2004 lähtien E. coli O157 -bakteerin esiintymistä suomalaisissa teurasnaudoissa on seurattu järjestelmällisesti osana teurastamojen omavalvontaa.
Selvitysten mukaan E. coli O157 -bakteeria esiintyi vuonna 1997 1,3 % tutkituista naudoista, kun vastaava tulos vuonna 2003 oli 0,4 %. Vuodesta 2004 E. coli O157 -bakteeria on esiintynyt vuositasolla 0,5–1,2 %:lla tutkituista teurasnaudoista. EHEC -bakteeria kantavia nautoja on löytynyt kaikkina vuoden aikoina ja löydöksiä on tehty eniten kesä-elokuussa. 2000-luvulla bakteerin esiintyvyydessä teurasnaudoissa on vuositasolla tapahtunut havaittavaa muutos vuoden 2011 jälkeen.
Kuva: E . coli O157-bakteerin esiintyvyyden seurantatulokset teurasnaudoilla vuodesta 2004 (pdf)
EHEC- bakteerin esiintyvyyttä nautatiloilla vuonna 2004 selvitettiin erillisessä tutkimushankkeessa. Tutkituista 126 nautatilasta 5,5 % todettiin olevan E. Coli O157 bakteeria.
Vuodesta 2004 lähtien, teurastamon omavalvontaohjelman kautta E. coli O157 -bakteeria on todettu vuosittain 5–12 nautatilalta (kuva). EHEC -valvontaohjelman puitteissa muita VTEC -tyyppejä ei ole nautatiloilta todettu.
Kuva: Niiden nautatilojen vuosittainen lukumäärä, joilla on todettu VTEC-bakteeria vuodesta 2004 (pdf)
Luonnonvaraiset eläimet
VTEC-bakteereita ei ole Suomessa todettu hirvieläimissä kuten hirvissä, peuroissa ja poroissa, eikä linnuissa.
EHEC -bakteerin merkitys Suomessa
EHEC -bakteerit ovat olleet viime vuosina Suomessa viidenneksi yleisin ihmisen suolistotulehdusten aiheuttajabakteeri. Valtaosa tartunnoista on kotimaassa saatuja. Kotimaisista tartunnoista merkittävä osa on henkilöitten välisiä. Suomessa nauta on osoittautunut tärkeimmäksi VTEC -bakteerin eläinvarastoksi, luonnon märehtijöissämme VTEC -bakteereita esiintyy vähän.