Sikojen lopetuksen hakeminen, kun sikalassa on todettu salmonellatartunta
Maa- ja metsätalousministeriön asetus (316/2021), jossa säädetään salmonellan torjunnan viranomaistoimenpiteistä, muuttui 10.2.2022 väliaikaisesti vuoden 2023 loppuun asti. Asetusmuutoksen myötä Ruokavirasto voi tehdä harkinnanvaraisen päätöksen sikojen lopettamisesta, kun pitopaikassa on todettu salmonellatartunta. Lopetuspäätös voidaan tehdä vain silloin, kun pitopaikkaan kohdistettu salmonellatartunnan leviämisen estämiseksi tehty hallintopäätös huomattavasti vaikeuttaa sikojen pitoa taloudellisista ja/tai sikojen hyvinvointiin liittyvistä syistä, ja eläinten lopettaminen on välttämätöntä salmonellatartunnan hävittämiseksi. Asetusmuutoksen voimassa olon aikana sikojen omistaja voi hakea Ruokavirastolta eläinten lopetuspäätöstä sekä eläintautilain mukaista korvausta lopetetuista sioista (enintään 75 % sikojen arvosta).
Sikojen, nautojen ja siipikarjan salmonellatartunnat luokitellaan lainsäädännössä valvottaviksi eläintaudeiksi. Jos pitopaikassa epäillään tai varmistetaan salmonellatartunta, viranomaistoimenpiteet tartunnan leviämisen estämiseksi käynnistyvät, eli tartunnan saaneen pitopaikan toimintaa ja eläinliikennettä rajoitetaan, kunnes tartunta on hävitetty.
Omistaja hakee sikojen lopettamista kirjallisesti Ruokavirastolta
Sikojen omistajan on haettava eläinten lopettamista kirjallisesti Ruokavirastolta. Hakemuksen voi tehdä vasta sen jälkeen, kun pitopaikan salmonellatartunta on varmistettu Ruokavirastossa tehdyissä tutkimuksissa. Omistaja voi tehdä hakemuksen Ruokaviraston laatimalla lomakkeella tai vapaamuotoisesti. Jos hakemus tehdään vapaamuotoisesti, siinä tulee olla vastaavat tiedot kuin lomakkeessa.
Hakemus toimitetaan Ruokavirastoon joko sähköisesti (kirjaamo@ruokavirasto.fi) tai postitse, sekä kopiona aluehallintovirastoon asiaa hoitaneelle läänineläinlääkärille.
Ruokaviraston lopetuspäätöksen edellytyksenä on, että toimija sitoutuu suorittamaan pitopaikassa salmonellatartunnan hävittämiseksi tarvittavat puhdistus- ja desinfektiotoimenpiteet.
Jos pitopaikan saneeraussuunnitelma ja/tai olosuhteet muuttuvat merkittävästi, eläinten omistajan tulee tehdä uusi hakemus eläinten lopettamisesta, jonka perusteella Ruokavirasto arvioi onko sikojen lopetuksista tarpeen tehdä uusi hallintopäätös.
Ruokavirasto tekee päätöksen sikojen lopettamisesta
Eläintautilain 76/2021 35 §:n mukaan, epäiltäessä valvottavaa eläintautia tai kun tällaisen eläintaudin esiintyminen on vahvistettu, Ruokavirasto saa eläimen omistajan hakemuksesta tehdä päätöksen yhden tai useamman pitopaikassa pidettävän eläimen lopettamisesta tai teurastamisesta. Kun kyseessä on sikojen pitopaikassa todettu salmonellatartunta, Ruokavirasto tekee päätöksen sikojen lopettamisesta, sillä sikojen teurastaminen on sallittua ilman Ruokaviraston päätöstä, MMMa zoonooseista (316/2021), MMMa lihantarkastuksesta (2/2020) sekä MMMa elintarvikehygieniasta (318/2021) edellyttämin ehdoin.
Päätös sikojen lopettamisesta saadaan tehdä vain tapauksessa, jossa salmonellan leviämisen estämiseksi tehty hallintopäätös huomattavasti vaikeuttaa sikojen pitoa joko taloudellisista ja/tai sikojen hyvinvointiin liittyvistä syistä ja lisäksi sikojen lopettaminen on välttämätöntä salmonellan hävittämiseksi pitopaikasta.
Myönteinen päätös tehdään, jos eläintautilain 35 § ehdot täyttyvät. Jos Ruokavirastoon lähetetty hakemus on puutteellinen, hakijalta pyydetään täydennyksiä. Tarvittaessa tapausta hoitavalta aluehallintoviraston läänineläinlääkäriltä pyydetään asiassa lausuntoa. Päätös sikojen lopetuksesta pyritään tekemään kahden arkipäivän sisällä hakemuksen vastaanottamisesta.
Hallintopäätös sikojen lopettamisesta voidaan tehdä, vaikka eläinten omistaja ei pystyisi antamaan tarkkaa lukumäärää sioista, jotka pitopaikasta on kaiken kaikkiaan lopetettava salmonellan hävittämiseksi. Kyseinen tilanne voi olla esim. pitopaikan saneeraus ns. tuotanto päällä, jolloin sikojen lopettamiselle voi tulla tarve saneerauksen edetessä, jos salmonellaa todetaan uusissa eläinryhmissä. Nämä myöhemmin saneerauksen kuluessa tehtävät sikojen lopetukset voidaan sisällyttää alkuperäiseen hallintopäätökseen.
Eläinten omistaja voi tehdä ehdotuksen eläinten lopetuksen toteutuksesta
Eläinten omistaja tai hänen valtuuttamansa taho voi halutessaan tehdä ehdotuksen siitä, miten sikojen lopettaminen toteutetaan. Ehdotus voidaan tehdä Ruokaviraston laatimalle lomakkeelle tai vapaamuotoisesti. Omistajan tekemä alustava ehdotus lopetuksista nopeuttaa lopetusasetuksen (neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2009 eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä) mukaisen toimintasuunnitelman tekemistä, sillä läänineläinlääkäri voi käyttää omistajan tekemää ehdotusta apuna tehdessään varsinaista toimintasuunnitelmaa. Eläinten lopetuksen voi aloittaa vasta kun läänineläinlääkäri on tehnyt lopetusasetuksen mukaisen suunnitelman.
Jos pitopaikka saneerataan ns. tuotanto päällä ja sikoja tullaan todennäköisesti lopettamaan useammassa erässä, on jokaisesta Ruokaviraston lopetuspäätöksen nojalla tehtävästä sikojen lopetuksesta aina ilmoitettava sekä Ruokavirastoon (kirjaamo@ruokavirasto.fi) että asiaa hoitavaan aluehallintovirastoon ennen lopetuksen toteutusta.
Aluehallintovirasto laatii toimintasuunnitelman eläinten lopettamisesta
Aluehallintoviraston läänineläinlääkäri laatii eläinten lopettamisesta kirjallisen toimintasuunnitelman. Suunnitelman avulla varmistetaan lopetusasetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattaminen sekä pyritään varmistamaan, että lopetus myös muutoin onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla. Eläinten lopettamisessa on varmistuttava siitä, ettei eläimille aiheuteta tarpeetonta kipua tai tuskaa.
Eläinten omistaja vastaa lopetuspäätöksen täytäntöönpanosta
Omistaja vastaa eläinten lopettamisesta ja sen yhteydessä syntyvistä kustannuksista.
Eläinten lopetuksen voi aloittaa vasta kun läänineläinlääkäri on tehnyt lopetusasetuksen mukaisen suunnitelman. Eläinten omistajan tulee noudattaa tehtyä lopetussuunnitelmaa ja pitää kirjaa lopetetuista sioista eläinluokittain.
Eläinten omistajan on aina ilmoitettava jokaisesta Ruokaviraston lopetuspäätöksen nojalla tehtävästä sikojen lopetuksesta sekä Ruokavirastoon (kirjaamo@ruokavirasto.fi) että asiaa hoitavaan aluehallintovirastoon ennen lopetuksen toteutusta.
Virkaeläinlääkäri valvoo lopetussuunnitelman toteutumista
Eläinten joukkolopetus edellyttää aina viranomaisen valvontaa, joka voi osin olla myös asiakirjoihin perustuvaa hallinnollista valvontaa. Tapauskohtaisesti arvioidaan, onko virkaeläinlääkärin tarpeellista olla paikalla koko lopetuksen ajan tai jokaisella kerralla, kun sikoja lopetetaan. Jos virkaeläinlääkäri on paikalla, hän valvoo pistokoeluontoisesti myös lopetuskirjanpitoa.
Omistajalla on oikeus saada korvauksia lopetettavaksi määrätyistä sioista
Sikojen omistajalla on eläintautilain nojalla oikeus saada korvaus sioista, jotka on Ruokaviraston päätöksellä lopetettu salmonellan hävittämiseksi. Korvauksen määrä on enintään kolme neljäsosaa (75 %) sikojen käyvästä arvosta tai valtioneuvoston asetuksella vahvistetusta vakiokorvauksesta, vähennettynä mahdollisella jäännöskäyttöarvolla. Jos omistaja haluaa, että korvauksen määrittelyssä käytetään vakiokorvauksen sijaan sikojen käypää arvoa, hänen on toimitettava kirjallinen selvitys siitä, että sikojen arvo jalostuksellisista tai muista vastaavista syistä on huomattavasti suurempi kuin keskimääräinen käypä arvo.
Korvauksen määrää voidaan myös alentaa, jos korvattavia tapauksia on paljon. Korvauksen saaminen edellyttää lisäksi, että pitopaikassa suoritetaan riittävät puhdistus- ja desinfektiotoimenpiteet, jotta salmonellan leviämisen estämiseksi tehty hallintopäätös voidaan saneerauksen päätyttyä kumota.
Omistaja hakee korvauksia kirjallisesti Ruokavirastolta
Eläinten omistaja voi hakea Ruokavirastolta korvauksia lopetetuista sioista heti, kun eläimet on lopetettu. Korvauksia on haettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun Ruokaviraston päätöksen nojalla lopetetut siat on lopetettu, tai aluehallintoviraston antama salmonellan leviämisen estämiseksi tehty hallintopäätös on kumottu. Korvauksia voi hakea Ruokaviraston lomakkeella tai vapaamuotoisesti.
Hakemus korvauksista toimitetaan Ruokavirastoon (kirjaamo@ruokavirasto.fi) sekä kopiona aluehallintovirastoon asiaa hoitaneelle läänineläinlääkärille. Ruokavirasto pyytää tarvittaessa hakemukseen lausunnon läänineläinlääkäriltä sekä lopetusta valvoneelta virkaeläinlääkäriltä.
Korvausten maksamiseen liittyy rajoitteita
Oikeus korvauksiin menetetään kokonaan tai osittain muun muassa siinä tapauksessa, jos korvaukseen oikeutettu on rikkonut eläinterveyttä koskevia säädöksiä. Oikeuteen saada korvauksia voi vaikuttaa esimerkiksi tilanne, jossa toimija ei noudattaisi salmonellan leviämisen estämiseksi tehdyn hallintopäätöksen määräyksiä.
Oikeus korvauksiin menetetään myös, jos korvaukseen oikeutettu on hankkiessaan eläimen tai muun omaisuuden tiennyt, tai hänen olisi olosuhteet huomioon ottaen pitänyt tietää, eläimen sairastavan tai kantavan salmonellaa tai että omaisuudessa on tartuntaa (eläintautilaki 76/2021 88 §, 1 mom). Jos lopetettavaksi määrätyistä sioista maksetaan korvauksia vakuutussopimuksen tai jonkin muun lain perusteella, nämä vähennetään eläintautilain nojalla maksettavan korvauksen määrästä (eläintautilaki 76/2021 86 §, 6 mom). Korvausten maksamista koskevista muista rajoituksista ja perusteista korvausten epäämiselle sekä korvausten takaisinperinnästä on säädetty eläintautilaissa (86 §, 88 § ja 89 §). Korvauksia voitaisiin periä takaisin esimerkiksi tilanteessa, jossa toimija on antanut väärää tietoa, tai jos toimija ei suorita pitopaikassa salmonellan leviämisen estämiseksi tehdyn hallintopäätöksen kumoamisen edellyttämiä puhdistus- ja desinfektiotoimenpiteitä, vaikka on hakemuksessa sitoutunut niiden suorittamiseen.