Poro ja porotalous ovat erottamaton osa Pohjois-Suomen taloudellista ja kulttuurista elämää, jonka merkitys on ikiaikaisena, sukupolvelta toiselle periytyneenä ja luonnon olosuhteisiin perustuvana elämäntapana, suuri. Poro on maantieteellisesti tärkein ”kotieläin” lähes puolelle Suomea.
Poron hyvinvointi tärkeä asia Ruokavirastolle
Poron terveydenhuollon tavoitteena on poron terveyden edistäminen ja porotalouden turvaaminen keinoin, jotka ottavat huomioon alan erityispiirteet, historian ja kulttuurin. Lyhyen historiansa aikana on poron terveydenhuollon (PTH) kehityshanke verkostoitunut käytännön toimijoiden kuten Paliskuntainyhdistyksen ja poroeläinlääkärien sekä usean eri yliopiston ja sektoritutkimuslaitoksen kanssa. Hanke sisältää tällä hetkellä suuren määrän kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimushankkeita, joiden yhteisenä nimittäjänä on porojen ja sitä kautta porotalouden hyvinvointi.
Tieteellisestä poron terveyteen kohdistuvasta tutkimuksesta on vallinnut yleismaailmallinen pula. Tavoitteena on poron terveyttä koskevan tutkimuksen lisääminen sekä jo tehdyn biologisen ja eläinlääkinnällisen perustutkimuksen antaman informaation kokoaminen terveydenhuollon perustaksi.
Terveydenhuollosta porojen hyvinvointistrategiaan
Maa- ja metsätalousministeriön periaatepäätöksen mukaan laatujärjestelmä ja tuotannon kaikkien vaiheiden läpinäkyvyys on ulotettava koko elintarviketuotantoon. Tämä periaate on ollut yhtenä alkusysäyksenä poron terveydenhuollon kehityshankkeessa.
Perinteisessä kotieläintuotannossa terveydenhuolto käsitetään toimenpiteiksi, jotka tähtäävät eläimen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen sekä edistämiseen tuotantoyksikön taloudellisen tuloksen parantamiseksi. Se sisältää sekä ennaltaehkäisevät että sairaudenhoidolliset toimenpiteet. Usein terveydenhuollon käsitteeseen liitetään myös sopimus eläinlääkärin ja tuottajan välillä. Sopimuksessa määritellään molempien osapuolien vastuut ja velvollisuudet ja se sisältää esimerkiksi säännöllisiä terveydenhuoltokäyntejä tuotantoyksikössä.
Porojen hyvinvointi on suurimmalta osalta riippuvainen sääolosuhteista, joihin ihmisen vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset sekä ympäröivästä luonnosta, johon ihminen toiminnallaan vaikuttaa. Porojen terveyttä voidaan tarkastella koko tokan osalta vain muutaman kerran vuodessa: erotuksissa, paimennus- ja valvontatyön yhteydessä. Poron terveyden kannalta alueelliset erot ovat suuret.
Lisäruokinta- tai talvitarhauskäytännöt vaihtelevat. Petojen aiheuttamat häiriöt ja menetykset vaarantavat joillain alueilla poronhoidon mielekkyyden ja jollain alueilla erilaiset kilpailevat luonnon käyttömuodot kuten metsä- ja kaivosteollisuus, matkailu jne. voivat aiheuttaa vakavaa haittaa poron hyvinvoinnille. Porotaloudelta vaaditaan yhä parempaa tuottavuutta, mutta varsinainen tuotto, vasat, elävät koko elämänsä vapaana luonnossa. ”Tuotanto-olosuhteet” puntaroidaan vasojen kunnon perusteella syksyn teurastuksissa.
Poron terveydenhuoltotyön haasteet
Suurena haasteena on ollut poroissa ilmennyt vatsakalvontulehdusepidemia. Sen aiheuttajaksi paljastui hyttysen levittämä Setaria tundra-loinen, joka oli viimeksi esiintynyt Pohjolassa 30 vuotta aikaisemmin, ja silloinkin tuhoisin seurauksin. Samaan aikaan myös muut hyönteisvälitteiset loiset yleistyivät poroissa, joista merkittävimpänä voidaan pitää erityisen voimakkaasti levinnyttä, ja nyt ensi kertaa Euroopassa todettua Rumenfilaria andersonii – nimistä loista. Se oli uusi laji myös porolle. PTH:n tutkimuksissa osoittautui, että näiden loisten esiintyminen on kytköksissä edellisten kesien korkeaan keskilämpötilaan ja tietoa voidaan käyttää hyväksi tulevien epidemioiden ehkäisyssä.
Hirvikärpäsen leviämismahdollisuudet myös lisääntyvät kohoavan lämpötilan myötä. Loinen on aiheuttanut suurta ja aiheellistakin huolestumista porotaloudessa ja siksi myös PTH on keskittänyt asian selvittelyyn voimavaroja. Tutkimukset sisältävät aina hirvikärpäsen perusbiologiasta käytännön vastustamis- ja hoitotoimiin asti.
Ilmaston ja ympäristön muutos uhkana
Ilmastonmuutos voi vaikuttaa haitallisesti arktiseen ympäristöön sopeutuneen poron elinympäristöön ja altistaa poron lisääntyneen stressin kautta erilaisille terveysuhkille. Hyönteisten välittämät virustaudit ovat levinneet Euroopassa. Näihin uhkaaviin tauteihin kuuluvat esimerkiksi sinikielitauti ja Länsi-Niilin virustauti, joiden vaikutukset poropopulaatioihin voivat olla ennalta arvaamattomia. Varautuminen ja näiden tautien seurannan kehittäminen koko hirvieläinpopulaatiossa ovat olennainen osa PTH:n työtä.
Ympäristön kemikalisoituminen koskee pohjoista luontoa ja voi monin tavoin järkyttää sen tasapainoa. Ympäristömyrkyille on ominaista kaukokulkeutuminen ilmavirtojen ja merien mukana teollistuneista maista, pysyvyys luonnossa, rikastuminen ravintoketjussa ja haitalliset vaikutukset eri elintoimintoihin. Voimakkaimpina ympäristömyrkkyinä pidetään dioksiineja ja sen kaltaisia yhdisteitä. Korkeita pitoisuuksia on mitattu muun muassa Itämeren silakassa ja lohessa sekä hylkeissä, minkä johdosta Ruokavirasto on antanut syönnin rajoittamisohjeita. PTH:n laajassa kartoitustutkimuksessa ilmeni, että poron ja Pohjois-Suomen hirvien liha on dioksiinien ja sen kaltaisten yhdisteiden suhteen turvallista. EU edellyttää kuitenkin tilanteen jatkuvaa seurantaa.
Verkostoitumisesta tuloksia
Varsinaista käytännön poron perusterveydenhuoltotyötä tekevät kentällä poron hoitajat ja eläinlääkärit jokapäiväisissä poronhoitotöissään, poroerotuksissa, teurastusten yhteydessä ja esimerkiksi loislääkityksen suunnittelussa. PTH työ Ruokavirastossa tuottaa tälle työlle tieteellistä pohjaa. Työsarka on niin monitieteellinen ja laaja, ja siitä suoriutuminen yhden laitoksen voimavaroin on mahdotonta. Alueen innostuneen eläinlääkärikunnan tuki tutkimus- ja kehitystyössä on ollut korvaamaton. Paliskuntain yhdistys ja Lapin lääninhallitus on ollut hankeen myötävaikuttajina aivan alusta asti.
Tutkimustyössä PTH on verkostoitunut useiden koti- ja ulkomaisten tutkimuslaitosten kanssa eri osahankkeiden kautta. Poron terveyteen kohdistuvaa tutkimustyötä tehdään tällä hetkellä Oulun, Jyväskylän, Helsingin ja Joensuun yliopistoissa. Osahankkeissa on ollut aktiivisesti mukana myös eri sektoritutkimuslaitokset kuten Luonnonvarakeskus Luke, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Suomen ympäristökeskus SYKE.
Suunnitelmissa on järjestää keskustelutilaisuuksia poronhoitoalueen eri osissa, jolloin osapuolten toiveet, odotukset ja uudistamistarpeet voidaan kartoittaa. Tavoitetta edesauttaa vuodenvaihteessa voimaan astuva velvoite ketjuinformaatiosta. Ketjuinformaatio tarkoittaa teuraserän mukana teurastamoon annettavia tietoja, jotka voivat vaikuttaa teuraserän laatuun mutta myös teurastamolta annettavaa palautetta tuottajalle eläinten terveydentilasta. Näitä tietoja voidaan käyttää hyväksi porojen terveydenhuollossa ja terveyttä parantavien toimenpiteiden suunnittelussa.
Hankkeelle asetetut tavoitteet toteutuneet
Poron terveydenhuollon periaatteiden mukaisesti hankkeen tutkimuksia on esitelty kansainvälisessä ja kotimaisissa kokouksessa ja koulutustilaisuuksissa. Lisäksi hankkeelle on kertynyt useita kansainvälisiä tieteellisiä julkaisuja sekä kotimaisia ammatti- tai harrastelehtien kirjoituksia. PTH-hankeesta on myös syntynyt tohtorin väitöskirjan tasoisia tutkimuksia.