Usein kysyttyä koirarekisteristä

Koirien, kuten muidenkin eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevien säännösten noudattamista valvovat toimivaltaiset viranomaiset, joista on säädetty eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetulla lailla. Koirien tunnistamista valvovia viranomaisia ovat kuntien valvontaeläinlääkärit ja muut kunnaneläinlääkärit sekä aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit. Valvontaoikeus on myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tarkastajilla sekä Tullilla, kun eläimiä siirretään jäsenvaltioiden välillä.

Pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa eli ns. kotirauhan piirissä eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä voidaan valvoa vain laissa erikseen säädettyjen tiukkojen ehtojen täyttyessä. Esimerkiksi asumuksen pihapiirissä olevien kennelrakennusten tai ulkotarhojen ei kuitenkaan pääsääntöisesti katsota olevan kotirauhan piirissä. Käytännössä koirien tunnistamista ja rekisteröintiä koskevien säännösten noudattamista tullaan valvomaan pääosin muun valvonnan, esimerkiksi eläinsuojelutarkastusten yhteydessä.

Valvonnassa havaitut epäkohdat edellytetään korjattaviksi lainsäädännön vaatimalle tasolle. Koiran haltija voi saada mm. määräyksen epäkohdan poistamisesta. Määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla ja teettämisuhalla. Koiran tunnistusmerkinnän laiminlyönnistä voidaan määrätä myös eläinten tunnistamis- ja rekisteröintivalvonnan seuraamusmaksu. Jos viranomainen joutuu tekemään ylimääräistä valvontaa, eli tunnistamisen laiminlyönti todetaan muun valvonnan yhteydessä ja valvontaa ei ole suunniteltu, tai jos joudutaan tekemään uusintatarkastus annetun kehotuksen tai määräyksen noudattamisen valvomiseksi, on valvonta maksullista. Maksu määräytyy valvovan viranomaisen taksan mukaisesti. Kunnaneläinlääkärin suorittaman ylimääräisen valvonnan maksu on 150 €.

Rekisteriin ei saa ilmoittaa vääriä tietoja. Koirarekisteri on viranomaisrekisteri ja lainsäädäntö lähtee siitä, että koiran haltija ilmoittaa tiedot. Ilmoittajan henkilöllisyys todennetaan vahvalla tunnistuksella. Ilmoittajalla on suuri vastuu siitä, että hän hoitaa osuutensa huolellisesti ja oikein. Mikäli viranomaisen tietoon tulee tahallista väärien tietojen ilmoittamista, ilmoittajan henkilöllisyys ja koiran ilmoitushistoria on viranomaisen tiedossa ja asiaan voidaan puuttua. Kyseessä on mahdollisesti rekisterimerkintärikos.

Koirarekisteriin tehdyistä tietojen muutoksista ja ilmoituksista kerätään loki- ja historiatiedot ja tiedot ovat viranomaisen käytettävissä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki rekisteriin tehdyt ilmoitukset ja tietojen muutokset ovat jäljitettävissä ja ilmoittajan henkilöllisyys on viranomaisen tiedossa.

Koirarekisterissä on tekniset tarkistukset sille, ettei samaa sirunumeroa voi ilmoittaa useammalle koiralle. Koiran haltija voi koirarekisterin sähköisen asioinnin kautta tehdä ilmoituksen rekisteriin sekä korjauksia aiemmin ilmoittamiinsa tietoihin, hoitaa osaltaan haltijanvaihdoksen sekä tehdä uusia ilmoituksia esimerkiksi koiran katoamisesta tai kuolemasta. Aiemmin ilmoitettua sirunumeroa ei voi itse korjata.

Koirarekisterissä on teknisiä tarkistuksia tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi ja vahingossa väärien tietojen ilmoittamisen estämiseksi. Emme kuitenkaan lähtökohtaisesti kyseenalaista ilmoittajan toimia ennalta ja ilmoittajat voivat myös itse korjata aiemmin ilmoittamiaan tietoja, mikäli huomaavat niissä virheitä (esimerkiksi rotu on ilmoitettu väärin). Koirarekisterissä tehdään jälkikäteistä tietojen oikeellisuuden tarkastelua osana rekisterin ylläpitoa. Mikäli havaitaan, että joku tahallisesti ilmoittaa viranomaiselle vääriä tietoja, Ruokavirastolla on velvollisuus puuttua asiaan.

Jos epäilet laiminlyöntiä liittyen koirien rekisteröintiin, voit ilmoittaa tästä sen alueen valvontaeläinlääkärille, jonka alueella koira asuu.

Koiran ilmoittaminen rekisteriin tehdään sähköisessä asioinnissa vahvasti tunnistautuneena esimerkiksi pankkitunnuksilla tunnistautuen. Rekisteriin tallentuu koiran tietojen lisäksi aina myös sovellukseen kirjautuneen, ilmoituksen tehneen henkilön tiedot. Lomakeasioinnissa koiran haltija ilmoittaa oman nimensä, henkilötunnuksensa ja allekirjoittaa lomakkeen. Jos joku ilmoittaisi toisen henkilön hallinnassa olevan koiran omiin nimiinsä, rekisteriin jää tästä tieto. Rekisterin kehittämisen yhteydessä tällainen riski tunnistettiin, ja pyrimme varautumaan mahdollisiin ongelmatilanteisiin eri tavoin. On myös hyvä huomioida, että koirarekisteri on viranomaisrekisteri. Lähtökohtaisesti väärän tiedon ilmoittaminen viranomaisrekisteriin on rangaistavaa (rekisterimerkintärikos).

Koiraa hankkivan on hyvä varmistaa, että myyjä on ilmoittanut pennun rekisteriin, kuten laki edellyttää. Myyjältä voi pyytää esimerkiksi kuvakaappauksen koiran tietojen yhteenvedosta koirarekisteristä. Koirarekisterin asiakaspalvelusta on myös mahdollista kysyä, onko tietty mikrosirutunnus ilmoitettu rekisteriin vai ei.

Kun koira on siirtymässä hallintaasi, sinun pitää saada koiran vanhalta haltijalta joko sähköisessä asioinnissa käytettävä koodi (ns. vaihtovarmenne, 12 numeroa) tai teidän tulee täyttää yhdessä koiran haltijuuden vaihdos lomake, jonka molemmat allekirjoittavat.

Kirjautumalla koirarekisterin asiointipalveluun voit tarkistaa löytyykö koira rekisteriin ilmoitetuista koirista.

Koiran mikrosirutus hankitaan yksityiseltä toimijalta (eläinlääkäri tai muu pätevä mikrosiruttaja) ja sen hinta määräytyy ko. toimijan oman hinnaston mukaisesti.

Maa- ja metsätalousministeriö on säätänyt koiran rekisteröintimaksun hinnaksi 10 euroa sähköisen asioinnin kautta tehtynä ja 19 euroa lomakeilmoitukselle. Maksumallin mukaan koiran ensimmäinen haltija maksaa kertamaksun koiran tietojen ilmoittamisesta rekisteriin ja jos koira vaihtaa haltijaa, myös uusi haltija maksaa rekisteröintimaksun ilmoittaessaan koiran hankinnasta. Tällaiseen malliin päädyttiin, jotta kaikki kustannukset eivät kuormita pelkästään koirien kasvattajia.

Maksun suuruus perustuu valtion maksuperustelakiin (21.2.1992/150), jonka mukaan julkisoikeudellisesta suoritteesta tulee periä suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuneita kokonaiskustannuksia vastaava maksu. Maksusta säädetään ministeriön antamalla Ruokaviraston maksuja koskevalla asetuksella. Ruokavirasto ei voi eikä saa tehdä maksuilla voittoa.

Koirarekisteri ei ole omistajuusrekisteri, vaan koiran tietojen yhteydessä annetaan tiedot koiran haltijasta. Haltijana voi toimia yksi tai yhteisvastuullisesti useampi henkilö tai taho, mutta rekisteriin ilmoitetaan vain yhden haltijan tiedot.

Ilmoitusta ei tarvitse tehdä alle kolme kuukautta kestävästä haltijuuden tilapäisestä muutoksesta.

Haltija voi olla koiran omistaja tai muu henkilö, jonka hallinnassa koira on, esimerkiksi ns. sijoituskoti. Jos koira on siis ilmoitettu koirarekisteriin teidän hallintaanne, eivät nämä väliaikaiset muutokset edellytä toimenpiteitä koirarekisterissä.

Ulkomailta tuotujen koirien tiedot on ilmoitettava rekisteriin neljän viikon kuluessa saapumisesta. Jos koira siirtyy uudelle haltijalle ennen tätä, on tiedot ilmoitettava rekisteriin ennen uudelle haltijalle luovutusta.

Tämä tarkoittaa, että rescueyhdistysten tulee ilmoittaa maahantuomansa koirat rekisteriin niiden saapuessa Suomeen, ja koirien siirryttyä uusille haltijoille tiedot pitää päivittää rekisteriin kuukauden kuluessa. Maahantuoja huolehtii ensirekisteröinnistä, vaikka koirat siirtyisivät välittömästi maahan tultuaan uusille haltijoille.

Haltijanvaihdoksen voi tehdä joko sähköisessä asiointipalvelussa tai lomakkeella, lisätietoa täältä: Haltijanvaihdos

Koiran mikrosirunumeron voi tarkastaa mm. koiran passista, rekisteritodistuksesta, kauppakirjasta, Kennelliiton OmaKoira-palvelusta tai eläinlääkärin käyntikertomuksista. Sirun voi myös käydä luetuttamassa eläinlääkärin vastaanotolla. Mikrosirunumerosta voidaan käyttää myös termiä ”tunnistusmerkintä” tai ”transponderin tunnus”

Sirunumero on 15 numeroa pitkä lukujono. Sirunumero ei ole sama asia kuin rekisterinumero, jota kennelliitot käyttävät. 

Mikäli koira on sirutettu ulkomailla, voi sen siru sisältää kirjaimia tai olla lyhyempi kuin 15 merkkiä. Tällaista sirua ei ole mahdollista ilmoittaa koirarekisteriin, koska se ei ole asetuksessa (EU) N:o 576/2013 vahvistettujen teknisten vaatimusten mukainen.

Jos mikrosiru ei täytä teknisiä vaatimuksia, haltijalla tulee olla mikrosirun lukemiseen tarvittava laite mukanaan, esimerkiksi matkustettaessa, jolloin tunnistusmerkinnän tarkastus on tarpeen.

Jos siru ei ole asetuksessa mainittujen ISO-standardien mukainen, ei Suomessa yleisesti käytetyt sirunlukijat pysty lukemaan sirua ja esim. koiran katoamistapauksessa, sirua ei välttämättä löydetä. Onkin siis suositeltavaa siruttaa koira uudelleen, ISO-standardien mukaisella mikrosirulla.

Asetus edellyttää, että koira merkitään mikrosirulla. Tatuoimalla tehty tunnistusmerkintä ei yksistään riitä. On myös hyvä huomioida, että mikrosiru kelpaa tunnistusmerkinnäksi myös maasta toiseen matkustettaessa, kun taas tatuointi hyväksytään tarkoitukseen ainoastaan, jos se on tehty ennen 3.7.2011.

1.1.2024 lähtien koirien tatuointi on eläinten hyvinvointilainsäädännön nojalla kiellettyä. 

Asetuksen astuttua voimaan mikrosirun asettaja antaa koiralle tunnistustodistuksen, ja koiran haltija ilmoittaa tunnistustodistuksen tiedot rekisteriin. Sirutuksen ja tunnistustodistuksen hinta määräytyy sirun asettajan (eläinlääkäri tai muu pätevä mikrosiruttaja) oman hinnaston mukaisesti.  Jos koira on tunnistusmerkitty jo aiemmin, ei erillistä tunnistustodistusta tarvitse hankkia, vaan koira voidaan ilmoittaa rekisteriin esimerkiksi sähköisen asioinnin kautta niillä tiedoilla, jotka sillä olevista muista asiakirjoista käy ilmi.  

Koiran haltijan tulee ilmoittaa kuukauden kuluessa rekisteriin muutokset koiran tiedoissa, mukaan lukien koiran haltijuuden muutos. Kun koiran haltija muuttuu, sekä vanhan että uuden haltijan tulee ilmoittaa muutoksesta yhdessä, joko käyttäen sähköistä asiointipalvelua tai lomaketta. Tässä yhteydessä koiran uusi haltija maksaa koirasta rekisteröintimaksun.

Jos koira myydään ulkomaille, tiedon maastaviennistä päivittää rekisteriin koiran viimeisin haltija Suomessa. Tämä ilmoitus on maksuton, ja sen voi tehdä sähköisen asiointipalvelussa tai lomakkeella.

Rekisteröityminen harrastusjärjestön rekisteriin ei korvaa viranomaisrekisteriin rekisteröitymistä. Koirarekisteri on viranomaisrekisteri, eikä sinne siirretä automaattisesti tietoja minkään ulkopuolisen tahon rekisteristä. Viranomaistoiminnassa on aina huomioitava hallinnon yleislainsäädännön vaatimukset koskien mm. tietosuojaa, tietoturvaa ja eläinten haltijoiden oikeusturvaa.

Ruokavirasto selvittää laajalti erilaisten rajapinta- ja tiedonsiirtoratkaisujen hyödyntämismahdollisuuksia sekä sidosryhmien halukkuutta rajapinnan käyttöönottoon. Mahdollinen tiedonsiirto jo olemassa olevista sidosryhmien rekistereistä tai rekistereihin voi tapahtua Ruokaviraston toteuttaman tiedonsiirtorajapinnan kautta ja ainoastaan koiran haltijan suostumuksella.

Lähtökohtaisesti kaikki Suomessa olevat koirat pitää siis ilmoittaa koirarekisteriin eläimen haltijan toimesta riippumatta siitä, onko koira mahdollisesti rekisteröity jo johonkin muuhun rekisteriin. Jos koiraa ei ole aiemmin merkitty mikrosirulla, pitää se myös siruttaa. Koirat on sirutettava ja ilmoitettava rekisteriin 3 kuukauden kuluessa syntymästä, tai jos pentu luovutetaan uudelle haltijalle ennen 3 kuukauden ikää, on toimenpiteet tehtävä jo ennen pennun luovutusta.

Tavanomaisessa tilanteessa, jossa pennut siirtyvät kasvattajalta uusille omistajille/haltijoille noin kahden kuukauden iässä, tulee kasvattajan merkityttää pennut mikrosirulla ja ilmoittaa tiedot viranomaisrekisteriin ennen pentujen luovutusta. Luovutuksen yhteydessä sekä pentujen kasvattajan että uusien haltijoiden tulee päivittää tiedot rekisteriin. Ohjeistusta löytyy täältä: haltijanvaihdos.

Rekisterin kehitystyön yhteydessä pyritään kehittämään ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat pentueen tietojen ja haltijuustietojen muutoksista ilmoittamisen samanaikaisesti.

Ruokaviraston koirarekisteri käyttää Digi- ja viestintäviraston koodistopalvelusta saatavaa maat ja valtiot -listausta. Tämä lista on ISO-3166 luokituksen mukainen, ja tällä listalla ei ole esimerkiksi Kosovoa. Huomaa myös, että Iso-Britannia löytyy virallisella nimellään "Yhdistynyt Kuningaskunta". Koirarekisterissä ei ole valittavissa myöskään ’jokin muu maa’ -vaihtoehtoa. Pyydämme ilmoittamaan koiran rekisteriin listalta löytyviä maita käyttäen. Mikäli puuttuva maa myöhemmin lisätään listalle, voitte halutessanne käydä korjaamassa syntymämaan.

Koirarekisterissä voi valita koiran syntymämaan riippumatta koiran mikrosirun mahdollisesta maakoodista.

Jos et tiedä sirun asettamispäivää, voit jättää kentän tyhjäksi.

Vanhojen koirien kohdalla siruttajan tieto ei ole pakollinen. Tietoa kerätään kuitenkin siksi, että siruttajien toimintaa valvotaan eläinten hyvinvointilain nojalla. 

Et voi itse korjata väärin tallennettua sirunumeroa asiointipalvelussa, jos olet jo ehtinyt maksaa koiran rekisteröintimaksun. Älä yritä itse korjata väärää sirunumeroa käyttämällä ”ilmoita uusi mikrosiru” -toimintoa. Tätä toimintoa tulee käyttää vain, jos koirasi vanha siru on lakannut toimimasta ja sille on asetettu uusi mikrosiru. Virheellinen sirunumero voi kuulua jollekin toiselle koiralle, ja onkin tärkeää, että väärä sirunumero poistetaan nopeasti rekisteristä.

Virheellisen tiedon korjaamiseksi, täytä virheellisen tiedon lomake, ja toimita se Koirarekisterin asiakaspalveluun.

Lomakkeen löydät täältä: Koirarekisterin lomakkeet.

Koiran kuolemisesta pitää ilmoittaa rekisteriin kuukauden kuluessa tapahtumasta. 

Ilmoituksen voi tehdä joko sähköisessä asiointipalvelussa tai lomakkeella, molemmin tavoin ilmoittaminen on maksutonta.

Mikäli koira on varastettu, tulee tehdä rikosilmoitus poliisille. 

Jos koira on osallisena riita-asiassa, tulee asia käsitellä oikeustoimien kautta.

Ruokavirasto ei ota kantaa omistajuuskiistoihin. Ruokaviraston koirarekisteri on haltijarekisteri, eikä sillä voi todentaa koiran omistajuutta. Koiran omistajuudesta kertoo esim. kauppa- tai luovutussopimus.

Tietojen siirtoa esimerkiksi Kennelliiton rekisteristä selvitettiin järjestelmää suunniteltaessa. Siirtoon ei päädytty, sillä se ei ollut järkevää kustannusten, vaadittavan työmäärän tai koirarekisterin avaamisaikataulun kannalta.  Kennelliiton keräämät tiedot on kerätty eri tarkoitukseen, eivätkä Ruokaviraston koirarekisterin ja Kennelliiton tietosisällöt ole yhteneväiset.  Koirien tiedot pitää ilmoittaa Ruokaviraston koirarekisteriin vahvasti tunnistautuneena, mitä taas ei ole vaadittu Kennelliiton tiedoissa varsinkaan takavuosina. On myös mahdollista, että koirien tai niiden haltijoiden tiedot eivät ole ajan tasalla Kennelliiton rekisterissä.

Tietojen siirtoon olisi lisäksi tarvittu tiedon omistajan (eli Kennelliiton rekisteriin tietoja ilmoittaneen henkilön lupa). Omia lupauksiaan tietojen siirrosta Ruokavirastoon ei tule lähettää, sillä emme siirrä tietoja manuaalisesti yksittäisen koiran haltijan pyynnöstä.

Koirarekisterin rotulistan tarkoituksena on helpottaa koiran tietojen ilmoittamista. Koirarekisterissä käytetään rotujen ilmoittamiseen seuraavien jalostusjärjestöjen rotulistoja:

• FCI (Kansainvälinen koiranjalostusliitto)
• Suomen Kennelliitto
• PKU (Pohjoismainen Kennelunioni).

Nämä rotulistat ovat valikoituneet viranomaisrekisterin rotulistan pohjaksi niiden kattavuuden vuoksi. Näiden listojen ulkopuolelle jää useita enemmän tai vähemmän vakiintuneita rotuja, joiden kasvatustoimintaa harjoittavat em. kattojärjestöjen ulkopuoliset toimijat.

Koirarekisteriin tallennettu rotutieto on tarkoitettu viranomaiskäyttöön valvonnan avuksi. Viranomaisrekisterissä annettu rotutieto perustuu ainoastaan haltijan omaan ilmoitukseen, eli se ei ole tae siitä, että koira edustaa tosiasiallisesti kyseistä rotua, tai että se olisi merkitty minkään jalostusjärjestön ylläpitämään rekisteriin. Vastaavasti rodun ilmoittamatta jättäminen ei tarkoita sitä, ettei koira voisi olla merkitty jonkun jalostusjärjestön tai muun järjestön ylläpitämään rekisteriin.

Jos koiran rotu ei löydy valittavissa olevista roduista, tai koira on sekarotuinen, ilmoitetaan roduksi Jokin muu. Tällöin kuvataan sanallisesti koiran ulkoiset tuntomerkit ja ilmoitetaan arvio koiran aikuiskoosta.  Samassa tekstikentässä voidaan ilmoittaa myös koiran rotu sellaisille koirille, joiden osalta ko. tieto ei ole valittavissa pudotusvalikosta.

Koirarekisterin rotulistausta on mahdollista myöhemmin muuttaa esimerkiksi lisäämällä siihen rotuja, mutta rekisterin haasteellisesta kehitysaikataulusta johtuen emme voi valitettavasti luvata kyseisiä muutoksia lähiaikoina. Puhdasrotuisten jalostuseläinten jalostustoimintaa säädellään EU-tasolla ainoastaan nauta-, sika-, lammas-, vuohi- ja hevoseläinten osalta. Koirien osalta roduista tai roturekisterien ylläpidosta ja -pitäjistä ei ole lainsäädäntöä. Koira-alan yleisimmin tunnettujen kattojärjestöjen ulkopuolinen jalostustoiminta voi vaihdella hyvinkin järjestäytyneestä toiminnasta yksittäisten henkilöiden harjoittamaan yksityiseen toimintaan, joten rotujen lisääminen koirarekisterin rotuvalikkoon vaatii huolellista harkintaa, eikä voi perustua pelkästään toimijoiden omaan ilmoitukseen.

Suomessa on useampia erilaisten kaupallisten toimijoiden tai aatteellisten yhdistysten ylläpitämiä rekistereitä, jotka tarjoavat koirien rekisteröintipalveluja. Koiran ilmoittaminen tällaiseen rekisteriin on koiranpitäjälle aina vapaaehtoista, eikä koiran rekisteröiminen yksityisen tahon ylläpitämään rekisteriin poista velvollisuutta ilmoittaa koira viranomaisrekisteriin.

Ruokaviraston ylläpitämän koirien viranomaisrekisterin osoite on https://koirarekisteri.ruokavirasto.fi.

Ruokaviraston ylläpitämään viralliseen eläinrekisteriin voi aina kirjautua ruokavirasto.fi-sivustolta löytyvän suoran kirjautumislinkin kautta. 

Mikäli koira asuu vakituisesti ulkomailla, ja se tulee esimerkiksi loma-ajoiksi Suomeen, ja Suomessa olo kestää alle 3 kk, ei koiraa ole välttämätöntä rekisteröidä koirarekisteriin, mutta se on kannattavaa, jotta koiran haltijuustiedot on tarvittaessa mahdollista selvittää rekisteristä esimerkiksi koiran karatessa.

Mikäli koira muuttaa Suomeen pysyvästi tai viettää Suomessa yli 3 kk, on se rekisteröitävä koirarekisteriin. 

Lisätietoa lemmikkien kanssa matkustamisesta täällä: Lemmikkien matkustus

Eivät ole. Koirarekisteri sisältää koirien haltijoiden henkilötietoja, jotka eivät ole julkisia tietoja. Koirarekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa vain tietyillä edellytyksillä. Koirarekisteri on tarkoitettu pääosin viranomaiskäyttöön. Tietoihin voidaan antaa pääsy myös viranomaisen toimeksiannosta toimivalle yksityiselle organisaatiolle siltä osin, kuin tiedot ovat välttämättömiä toimeksiannon hoitamiseksi. Tällaisia viranomaisen toimeksiannolla toimivia toimijoita ovat esimerkiksi ns. löytöeläintalot, jotka huolehtivat kuntien alueella irrallaan tavattujen ja talteen otettujen koirien tilapäisen hoidon järjestämisestä kunnan kanssa tehtyyn sopimukseen perustuen. Koirarekisterin tietoja voidaan käyttää myös tutkimustoiminnassa. Tietojen luovuttaminen muuhun tarkoitukseen edellyttää koiran haltijan nimenomaista suostumusta.

Koirarekisterin nykyisestä tietosisällöstä on säädetty eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevan lainsäädännön nojalla. Koirarekisteriä tullaan myöhemmin hyödyntämään myös eläinten hyvinvointilain ja  eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain nojalla tehtävien ilmoitusten tekemiseen. Nämä ilmoitukset koskevat koirilla ja myöhemmin myös kissoilla diagnosoituja, eläimen jalostuskäyttöä rajoittavia vikoja ja sairauksia. Toisin kuin koirarekisterin perustiedot, eläinlääkärin diagnosoimat eläimen jalostuskäyttöä rajoittavat viat ja sairaudet on säädetty julkisiksi. Käytännössä koirarekisteriin tullaan rakentamaan hakutoiminnallisuus, joka mahdollistaa näiden tietojen selaamisen kaikille. Lisätietoja asiasta löytyy Ruokaviraston verkkosivulta Eläinten hyvinvointi eläinjalostuksessa ja muussa eläinten lisäämisessä.

Koirien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annettu asetus edellyttää, että Ruokavirasto tai Ruokaviraston valtuuttama taho pitää luetteloa koirien mikrosirun asettamiseen pätevistä henkilöistä. Aiemman eläinsuojelulainsäädännön mukaan koiralle sai asettaa mikrosirun henkilö, jolla oli riittävät tiedot kyseisen toimenpiteen suorittamistekniikasta ja riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi, ja pätevyysvaatimuksista oli tarkoitus säätää tarkemmin 1.1.2024 voimaan tulleen eläinten hyvinvointilain nojalla annettavassa asetuksessa. Tästä kuitenkin luovuttiin, ja nykyisenkin lainsäädännön mukaan koiran saa merkitä mikrosirulla henkilö, jolla on riittävä osaaminen toimenpiteen suorittamiseksi siten, että eläimelle ei aiheuteta tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä eläimen hyvinvointia tarpeettomasti vaaranneta.

Edellä mainitusta johtuen Ruokavirasto ei ylläpidä luetteloa koirien mikrosirun asettamiseen pätevistä henkilöistä. Henkilöt, jotka tälläkin hetkellä tekevät koirien tunnistusmerkintää tai ovat kouluttautumassa tehtävään nyt tai myöhemmin, voivat jatkaa toimintaansa tai aloittaa toiminnan nykyisen lainsäädännön reunaehtojen puitteissa. Lisätietoja asiasta löytyy Ruokaviraston verkkosivulta Eläimille tehtävät toimenpiteet.