Usein kysyttyä koirarekisteristä

Tälle palstalle kootaan Ruokaviraston vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin koirien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä sekä sen valvonnasta. Palstaa täydennetään säännöllisesti.

Palstalla esitetyt vastaukset ovat osin Ruokaviraston tulkintoja lainsäädännön soveltamisesta. Tulkinnat eivät ole oikeudelliselta luonteeltaan muita viranomaisia tai toimijoita sitovia. Viime kädessä lainsäädännön soveltamista koskevat kysymykset ratkaisee tuomioistuin.

Siirry koirarekisteriin

Lisätietoa rekisteristä täältä.

Jos sovellus ei toimi, kannattaa kokeilla ensin jotain toista selainta. Jos tämä ei auta, tee vikailmoitus Koirarekisterin palvelukanavan kautta.

Maa- ja metsätalousministeriö päätti vuonna 2021, että kaikki Suomessa asuvat koirat tulee jatkossa tunnistusmerkitä ja rekisteröidä viranomaisrekisteriin. Koirien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä on säädetty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella 68/2022 (aiempi versio 1/2021), jossa säädetään mm. koirien tunnistusmerkinnästä ja merkinnän määräajoista, tunnistustodistuksesta ja sen sisällöstä, rekisteriin merkitsemisestä ja rekisteritietojen muutoksista ilmoittamisesta.

Ministeriö on arvioinut, että pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti saattaisivat osaltaan edistää koirien vastuullista kasvatus- ja myyntitoimintaa ja siten parantaa koirien hyvinvointia. Koirarekisteri ei toki itsessään vaikuta laittomaan toimintaan, mutta on varmasti mukana yhtenä työkaluna, kun laitonta toimintaa pyritään ehkäisemään. Rekisteröinnillä pyritään esimerkiksi samaan näkyväksi niitä toimijoita, jotka myyvät huomattavia määriä joko maahantuotuja tai Suomessa tuotettuja koiria.

Siihen, missä olosuhteissa koiria pidetään ja pennutetaan, sekä koirien salakuljetukseen voidaan kuitenkin parhaiten vaikuttaa koiran ostajien toiminnan muutoksella. Koiran hankintaa harkitsevien olisi suotavaa noudattaa esimerkiksi koira-alan kattojärjestöjen ohjeita, jolloin voidaan parhaiten varmistua siitä, että pennut hankitaan vastuullisilta kasvattajilta. Samoin maahantuonnissa tulee varmistaa, että tuoja noudattaa maahantuontivaatimuksia. Erittäin tärkeää on, että koiraa hankkiessaan ostaja varmistaa, että koira on ilmoitettu viranomaisrekisteriin. Jos näin ei ole, koiran ostajan on syytä pohtia, onko myyjän toiminnassa jotain sellaista, mitä halutaan pitää piilossa. Avainasemassa ovat siten koirien pitäjät ja koirien hankintaa harkitsevat kansalaiset.

Kyseessä ei ole koiravero. Koirien rekisteröimisen maksullisuus perustuu valtion maksuperustelakiin (21.2.1992/150), jonka mukaan julkisoikeudellisesta suoritteesta tulee periä suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuneita kokonaiskustannuksia vastaava maksu. Maksusta säädetään ministeriön antamalla Ruokaviraston maksuja koskevalla asetuksella. Ruokavirasto on siten velvoitettu perimään sille koirarekisterijärjestelmän ylläpidosta aiheutuneet kustannukset järjestelmän käyttäjiltä.

Rekisteriin ei saa ilmoittaa vääriä tietoja. Koirarekisteri on viranomaisrekisteri ja lainsäädäntö lähtee siitä, että koiran haltija ilmoittaa tiedot. Ilmoittajan henkilöllisyys todennetaan vahvalla tunnistuksella. Ilmoittajalla on suuri vastuu siitä, että hän hoitaa osuutensa huolellisesti ja oikein. Mikäli viranomaisen tietoon tulee tahallista väärien tietojen ilmoittamista, ilmoittajan henkilöllisyys ja koiran ilmoitushistoria on viranomaisen tiedossa ja asiaan voidaan puuttua. Kyseessä on mahdollisesti rekisterimerkintärikos.

Koirarekisteriin tehdyistä tietojen muutoksista ja ilmoituksista kerätään loki- ja historiatiedot ja tiedot ovat viranomaisen käytettävissä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki rekisteriin tehdyt ilmoitukset ja tietojen muutokset ovat jäljitettävissä ja ilmoittajan henkilöllisyys on viranomaisen tiedossa.

Koirarekisterissä on tekniset tarkistukset sille, ettei samaa sirunumeroa voi ilmoittaa useammalle koiralle. Koiran haltija voi koirarekisterin sähköisen asioinnin kautta tehdä ilmoituksen rekisteriin sekä korjauksia aiemmin ilmoittamiinsa tietoihin, hoitaa osaltaan haltijanvaihdoksen sekä tehdä uusia ilmoituksia esimerkiksi koiran katoamisesta tai kuolemasta. Aiemmin ilmoitettua sirunumeroa ei voi itse korjata.

Koirarekisterissä on teknisiä tarkistuksia tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi ja vahingossa väärien tietojen ilmoittamisen estämiseksi. Emme kuitenkaan lähtökohtaisesti kyseenalaista ilmoittajan toimia ennalta ja ilmoittajat voivat myös itse korjata aiemmin ilmoittamiaan tietoja, mikäli huomaavat niissä virheitä (esimerkiksi rotu on ilmoitettu väärin). Koirarekisterissä tehdään jälkikäteistä tietojen oikeellisuuden tarkastelua osana rekisterin ylläpitoa. Mikäli havaitaan, että joku tahallisesti ilmoittaa viranomaiselle vääriä tietoja, Ruokavirastolla on velvollisuus puuttua asiaan.

Koiran ilmoittaminen rekisteriin tehdään sähköisessä asioinnissa vahvasti tunnistautuneena esimerkiksi pankkitunnuksilla tunnistautuen. Rekisteriin tallentuu koiran tietojen lisäksi aina myös sovellukseen kirjautuneen, ilmoituksen tehneen henkilön tiedot. Lomakeasioinnissa koiran haltija ilmoittaa oman nimensä, henkilötunnuksensa ja allekirjoittaa lomakkeen. Jos joku ilmoittaisi toisen henkilön hallinnassa olevan koiran omiin nimiinsä, rekisteriin jää tästä tieto. Rekisterin kehittämisen yhteydessä tällainen riski tunnistettiin, ja pyrimme varautumaan mahdollisiin ongelmatilanteisiin eri tavoin. On myös hyvä huomioida, että koirarekisteri on viranomaisrekisteri. Lähtökohtaisesti väärän tiedon ilmoittaminen viranomaisrekisteriin on rangaistavaa (rekisterimerkintärikos).

Koirarekisterin asiointisovellukseen pääsee kirjautumaan osoitteessa: http://koirarekisteri.ruokavirasto.fi 

Sovellus on tällä hetkellä avoinna yksityishenkilöille. Yhdistys- ja yritystoimijoille sähköinen asiointi avautuu viimeistään elokuussa 2023.

Asiakaspalvelu vastaa tarvittaessa aiheeseen liittyviin kysymyksiin. Asiakaspalvelun yhteystiedot löytyvät täältä.

 

Ruokaviraston koirarekisterin ensimmäinen osuus on avattu yksityishenkilöiden käytettäväksi 8.5.2023. Yhdistys- ja yritystoimijoille asiointi avautui syksyllä 2023, viranomaisille loppuvuodesta 2023 ja löytöeläintoimijoille alkuvuodesta 2024.

Koiran mikrosirutus hankitaan yksityiseltä toimijalta (eläinlääkäri tai muu pätevä mikrosiruttaja) ja sen hinta määräytyy ko. toimijan oman hinnaston mukaisesti.

Maa- ja metsätalousministeriö on säätänyt koiran rekisteröintimaksun hinnaksi 10 euroa sähköisen asioinnin kautta tehtynä ja 19 euroa lomakeilmoitukselle.

Maksumallin mukaan koiran ensimmäinen haltija maksaa kertamaksun koiran tietojen ilmoittamisesta rekisteriin ja jos koira vaihtaa haltijaa, myös uusi haltija maksaa rekisteröintimaksun ilmoittaessaan koiran hankinnasta. Tällaiseen malliin päädyttiin, jotta kaikki kustannukset eivät kuormita pelkästään koirien kasvattajia.

Koirarekisteri ei ole omistajuusrekisteri, vaan koiran tietojen yhteydessä annetaan tiedot koiran haltijasta. Haltijana voi toimia yksi tai yhteisvastuullisesti useampi henkilö tai taho, mutta rekisteriin ilmoitetaan vain yhden haltijan tiedot.

Maksun suuruus perustuu valtion maksuperustelakiin (21.2.1992/150), jonka mukaan julkisoikeudellisesta suoritteesta tulee periä suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuneita kokonaiskustannuksia vastaava maksu. Maksusta säädetään ministeriön antamalla Ruokaviraston maksuja koskevalla asetuksella. Ruokavirasto ei voi eikä saa tehdä maksuilla voittoa.

Ruokaviraston koirarekisteri käyttää Digi- ja viestintäviraston koodistopalvelusta saatavaa maat ja valtiot -listausta. Tämä lista on ISO-3166 luokituksen mukainen, ja tällä listalla ei ole esimerkiksi Kosovoa. Koirarekisterissä ei ole valittavissa myöskään ’jokin muu maa’ -vaihtoehtoa. Pyydämme ilmoittamaan koiran rekisteriin listalta löytyviä maita käyttäen. Mikäli puuttuva maa myöhemmin lisätään listalle, voitte halutessanne käydä korjaamassa syntymämaan.

Koirarekisterissä voi valita koiran syntymämaan riippumatta koiran mikrosirun mahdollisesta maakoodista.

Jos et tiedä sirun asettamispäivää, voit jättää kentän tyhjäksi.

Vanhojen koirien kohdalla siruttajan tieto ei ole pakollinen. Tietoa kerätään kuitenkin siksi, että siruttajien toimintaa valvotaan eläinten hyvinvointilain nojalla. 

Tietojen siirtoa esimerkiksi Kennelliiton rekisteristä selvitettiin järjestelmää suunniteltaessa. Siirtoon ei päädytty, sillä se ei ollut järkevää kustannusten, vaadittavan työmäärän tai koirarekisterin avaamisaikataulun kannalta.  Kennelliiton keräämät tiedot on kerätty eri tarkoitukseen, eivätkä Ruokaviraston koirarekisterin ja Kennelliiton tietosisällöt ole yhteneväiset.  Koirien tiedot pitää ilmoittaa Ruokaviraston koirarekisteriin vahvasti tunnistautuneena, mitä taas ei ole vaadittu Kennelliiton tiedoissa varsinkaan takavuosina. On myös mahdollista, että koirien tai niiden haltijoiden tiedot eivät ole ajan tasalla Kennelliiton rekisterissä.

Tietojen siirtoon olisi lisäksi tarvittu tiedon omistajan (eli Kennelliiton rekisteriin tietoja ilmoittaneen henkilön lupa).

Tässä vaiheessa ei kannata lähettää omia lupauksiaan tietojen siirrosta Ruokavirastoon, sillä emme siirrä tietoja manuaalisesti yksittäisen koiran haltijan pyynnöstä. Tervetuloa ilmoittamaan koiran tiedot suoraan koirarekisteriin.

Koirarekisterin rotulistan tarkoituksena on helpottaa koiran tietojen ilmoittamista. Koirarekisterissä käytetään rotujen ilmoittamiseen seuraavien jalostusjärjestöjen rotulistoja:

  • FCI (Kansainvälinen koiranjalostusliitto)
  • Suomen Kennelliitto
  • PKU (Pohjoismainen Kennelunioni).

Nämä rotulistat ovat valikoituneet viranomaisrekisterin rotulistan pohjaksi niiden kattavuuden vuoksi. Näiden listojen ulkopuolelle jää useita enemmän tai vähemmän vakiintuneita rotuja, joiden kasvatustoimintaa harjoittavat em. kattojärjestöjen ulkopuoliset toimijat.

Koirarekisteriin tallennettu rotutieto on tarkoitettu viranomaiskäyttöön valvonnan avuksi. Viranomaisrekisterissä annettu rotutieto perustuu ainoastaan haltijan omaan ilmoitukseen, eli se ei ole tae siitä, että koira edustaa tosiasiallisesti kyseistä rotua, tai että se olisi merkitty minkään jalostusjärjestön ylläpitämään rekisteriin. Vastaavasti rodun ilmoittamatta jättäminen ei tarkoita sitä, ettei koira voisi olla merkitty jonkun jalostusjärjestön tai muun järjestön ylläpitämään rekisteriin.

Jos koiran rotu ei löydy valittavissa olevista roduista, tai koira on sekarotuinen, ilmoitetaan roduksi Jokin muu. Tällöin kuvataan sanallisesti koiran ulkoiset tuntomerkit ja ilmoitetaan arvio koiran aikuiskoosta.  Samassa tekstikentässä voidaan ilmoittaa myös koiran rotu sellaisille koirille, joiden osalta ko. tieto ei ole valittavissa pudotusvalikosta.

Koirarekisterin rotulistausta on mahdollista myöhemmin muuttaa esimerkiksi lisäämällä siihen rotuja, mutta rekisterin haasteellisesta kehitysaikataulusta johtuen emme voi valitettavasti luvata kyseisiä muutoksia lähiaikoina. Puhdasrotuisten jalostuseläinten jalostustoimintaa säädellään EU-tasolla ainoastaan nauta-, sika-, lammas-, vuohi- ja hevoseläinten osalta. Koirien osalta roduista tai roturekisterien ylläpidosta ja -pitäjistä ei ole lainsäädäntöä. Koira-alan yleisimmin tunnettujen kattojärjestöjen ulkopuolinen jalostustoiminta voi vaihdella hyvinkin järjestäytyneestä toiminnasta yksittäisten henkilöiden harjoittamaan yksityiseen toimintaan, joten rotujen lisääminen koirarekisterin rotuvalikkoon vaatii huolellista harkintaa, eikä voi perustua pelkästään toimijoiden omaan ilmoitukseen.

Suomessa on useampia erilaisten kaupallisten toimijoiden tai aatteellisten yhdistysten ylläpitämiä rekistereitä, jotka tarjoavat koirien rekisteröintipalveluja. Koiran ilmoittaminen tällaiseen rekisteriin on koiranpitäjälle aina vapaaehtoista, eikä koiran rekisteröiminen yksityisen tahon ylläpitämään rekisteriin poista velvollisuutta ilmoittaa koira viranomaisrekisteriin.

Ruokaviraston ylläpitämän koirien viranomaisrekisterin osoite on https://koirarekisteri.ruokavirasto.fi.

Ruokaviraston ylläpitämään viralliseen eläinrekisteriin voi aina kirjautua ruokavirasto.fi-sivustolta löytyvän suoran kirjautumislinkin kautta. 

Koiraa hankkivan on hyvä varmistaa, että myyjä on ilmoittanut pennun rekisteriin. Myyjältä voi pyytää esimerkiksi kuvakaappauksen koiran tietojen yhteenvedosta koirarekisteristä. Koirarekisterin asiakaspalvelusta on myös mahdollista kysyä, onko tietty mikrosirutunnus ilmoitettu rekisteriin vai ei.

Kun olet ostamassa koiraa, tai se on muuten siirtymässä hallintaasi, sinun pitää saada koiran vanhalta haltijalta joko sähköisessä asioinnissa käytettävä koodi (ns. vaihtovarmenne) tai teidän tulee täyttää yhdessä koiran haltijuuden muutoslomake.

Mikäli koiran vanha haltija aloittaa haltijanvaihdoksen sähköisen asiointipalvelun kautta, hän saa sovelluksesta koirakohtaisen vaihtovarmenteen, jolla uusi haltija voi rekisteröidä koiran itselleen. Jos vanha haltija ei käytä sähköistä asiointia, uusi ja vanha haltija täyttävät kaupanteon yhteydessä yhdessä haltijanvaihdoslomakkeen ja lähettävät sen koirarekisterin asiakaspalveluun.

Koiran haltijan tulee ilmoittaa kuukauden kuluessa rekisteriin muutokset koiran tiedoissa, mukaan lukien koiran haltijuuden muutos. Kun koiran haltija muuttuu, sekä vanhan että uuden haltijan tulee ilmoittaa muutoksesta. Tässä yhteydessä koiran uusi haltija maksaa koirasta rekisteröintimaksun.

Jos koira myydään ulkomaille, tiedon maastaviennistä päivittää rekisteriin koiran viimeisin haltija Suomessa. 

Rekisteröityminen harrastusjärjestön rekisteriin ei korvaa viranomaisrekisteriin rekisteröitymistä. Koirarekisteri on viranomaisrekisteri, eikä sinne siirretä automaattisesti tietoja minkään ulkopuolisen tahon rekisteristä. Viranomaistoiminnassa on aina huomioitava hallinnon yleislainsäädännön vaatimukset koskien mm. tietosuojaa, tietoturvaa ja eläinten haltijoiden oikeusturvaa. Ruokavirasto selvittää kuitenkin osana rekisterin kehitysprojektia laajalti erilaisten rajapinta- ja tiedonsiirtoratkaisujen hyödyntämismahdollisuuksia sekä sidosryhmien halukkuutta rajapinnan käyttöönottoon. Mahdollinen tiedonsiirto jo olemassa olevista sidosryhmien rekistereistä tai rekistereihin voi tapahtua Ruokaviraston toteuttaman tiedonsiirtorajapinnan kautta ja ainoastaan koiran haltijan suostumuksella.

Lähtökohtaisesti kaikki Suomessa olevat koirat pitää siis ilmoittaa koirarekisteriin eläimen haltijan toimesta 31.12.2023 mennessä riippumatta siitä, onko koira mahdollisesti rekisteröity jo johonkin muuhun rekisteriin. Jos koiraa ei ole aiemmin merkitty mikrosirulla, pitää se myös siruttaa. 1.1.2023 jälkeen syntyvät koirat on sirutettava ja ilmoitettava rekisteriin 3 kuukauden kuluessa syntymästä, tai jos pentu luovutetaan uudelle haltijalle ennen 3 kuukauden ikää, on toimenpiteet tehtävä jo ennen pennun luovutusta.

Tavanomaisessa tilanteessa, jossa pennut siirtyvät kasvattajalta uusille omistajille/haltijoille noin kahden kuukauden iässä, tulee kasvattajan merkityttää pennut mikrosirulla ja ilmoittaa tiedot viranomaisrekisteriin ennen pentujen luovutusta. Luovutuksen jälkeen sekä pentujen kasvattajan että uusien haltijoiden tulee päivittää tiedot rekisteriin. Rekisterin kehitystyön yhteydessä pyritään kehittämään ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat pentueen tietojen ja haltijuustietojen muutoksista ilmoittamisen samanaikaisesti.

Ilmoitusta ei tarvitse tehdä alle kolme kuukautta kestävästä haltijuuden tilapäisestä muutoksesta. Koirarekisteri ei myöskään ole omistajuusrekisteri, vaan koiran tietojen yhteydessä annetaan tiedot koiran haltijasta. Haltija voi olla koiran omistaja tai muu henkilö, jonka hallinnassa koira on, esimerkiksi ns. sijoituskoti. Jos koira on siis alun perinkin ilmoitettu teidän hallintaanne, eivät nämä muutokset edellytä mitään toimenpiteitä.

Ulkomailta tuotujen koirien tiedot on ilmoitettava rekisteriin neljän viikon kuluessa saapumisesta. Jos koira siirtyy uudelle haltijalle ennen tätä, on tiedot ilmoitettava rekisteriin ennen uudelle haltijalle luovutusta. Käytännössä rescueyhdistysten tulee siis ilmoittaa tuomansa koirat rekisteriin niiden saapuessa Suomeen, ja koirien siirryttyä uusille haltijoille tiedot pitää päivittää rekisteriin kuukauden kuluessa sekä yhdistyksen että koirien uusien haltijoiden toimesta. Rekisterin kehitystyön yhteydessä pyritään kehittämään ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat useamman koiran tietojen ja haltijuustietojen muutoksista ilmoittamisen samanaikaisesti.

Rekisteriin ilmoitetaan toisesta valtiosta pysyvästi Suomeen saapuvat koirat. Väliaikaisesti Suomessa oleskelevia koiria ei tarvitse ilmoittaa rekisteriin, jos Suomessa olo kestää alle kolme kuukautta. Jos eri maiden välillä kulkeminen on säännöllistä, voi koira kuitenkin olla hyvä ilmoittaa rekisteriin, jotta koiran haltijuustiedot on tarvittaessa mahdollista selvittää rekisteristä esimerkiksi koiran karatessa.

Eivät ole. Koirarekisteri sisältää koirien haltijoiden henkilötietoja, jotka eivät ole julkisia tietoja. Koirarekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa vain tietyillä edellytyksillä. Koirarekisteri on tarkoitettu pääosin viranomaiskäyttöön. Tietoihin voidaan antaa pääsy myös viranomaisen toimeksiannosta toimivalle yksityiselle organisaatiolle siltä osin, kuin tiedot ovat välttämättömiä toimeksiannon hoitamiseksi. Tällaisia viranomaisen toimeksiannolla toimivia toimijoita ovat esimerkiksi ns. löytöeläintalot, jotka huolehtivat kuntien alueella irrallaan tavattujen ja talteen otettujen koirien tilapäisen hoidon järjestämisestä kunnan kanssa tehtyyn sopimukseen perustuen. Koirarekisterin tietoja voidaan käyttää myös tutkimustoiminnassa. Tietojen luovuttaminen muuhun tarkoitukseen edellyttää koiran haltijan nimenomaista suostumusta.

Koirien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annettu asetus edellyttää, että Ruokavirasto tai Ruokaviraston valtuuttama taho pitää luetteloa koirien mikrosirun asettamiseen pätevistä henkilöistä. Nykyisen eläinsuojelulainsäädännön mukaan koiralle saa asettaa mikrosirun henkilö, jolla on riittävät tiedot kyseisen toimenpiteen suorittamistekniikasta ja riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi. Mikrosirujen asettajien pätevyysvaatimuksista tullaan säätämään tarkemmin 1.1.2024 voimaan tulevan eläinten hyvinvointilain nojalla annettavassa asetuksessa. Käytännössä Ruokavirasto voi alkaa pitämään luetteloa koirien mikrosirun asettamiseen pätevistä henkilöistä vasta sen jälkeen, kun pätevyysvaatimuksista on tarkemmin säädetty. Luettelon käytännön toteutuksesta tullaan tiedottamaan tarkemmin pätevyysvaatimusten selvittyä. Toistaiseksi henkilöt, jotka tälläkin hetkellä tekevät koirien tunnistusmerkintää tai ovat kouluttautumassa tehtävään, voivat jatkaa toimintaansa nykyisen lainsäädännön reunaehtojen puitteissa.

Asetus edellyttää, että koira merkitään mikrosirulla. Tatuoimalla tehty tunnistusmerkintä ei yksistään riitä. On myös hyvä huomioida, että mikrosiru kelpaa tunnistusmerkinnäksi myös maasta toiseen matkustettaessa, kun taas tatuointi hyväksytään tarkoitukseen ainoastaan, jos se on tehty ennen 3.7.2011.

Asetuksen astuttua voimaan mikrosirun asettaja antaa koiralle tunnistustodistuksen, ja koiran haltija ilmoittaa tunnistustodistuksen tiedot rekisteriin. Sirutuksen ja tunnistustodistuksen hinta määräytyy sirun asettajan (eläinlääkäri tai muu pätevä mikrosiruttaja) oman hinnaston mukaisesti.  Jos koira on tunnistusmerkitty jo aiemmin, ei erillistä tunnistustodistusta tarvitse hankkia, vaan koira voidaan ilmoittaa rekisteriin esimerkiksi sähköisen asioinnin kautta niillä tiedoilla, jotka sillä olevista muista asiakirjoista käy ilmi.  

Koirien, kuten muidenkin eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevien säännösten noudattamista valvovat toimivaltaiset viranomaiset, joista on säädetty eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetulla lailla. Koirien tunnistamista valvovia viranomaisia ovat kuntien valvontaeläinlääkärit ja muut kunnaneläinlääkärit sekä aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit. Valvontaoikeus on myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tarkastajilla sekä Tullilla, kun eläimiä siirretään jäsenvaltioiden välillä. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa eli ns. kotirauhan piirissä eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä voidaan valvoa vain laissa erikseen säädettyjen tiukkojen ehtojen täyttyessä. Esimerkiksi asumuksen pihapiirissä olevien kennelrakennusten tai ulkotarhojen ei kuitenkaan pääsääntöisesti katsota olevan kotirauhan piirissä. Käytännössä koirien tunnistamista ja rekisteröintiä koskevien säännösten noudattamista tullaan valvomaan pääosin muun valvonnan, esimerkiksi eläinsuojelutarkastusten yhteydessä.

Tunnistamisen ja rekisteröinnin lainsäädännön noudattamatta jättämisestä voi aiheutua eläintenpitäjälle hallinnollisia seuraamuksia. Valvonnassa havaitut epäkohdat edellytetään korjattaviksi lainsäädännön vaatimalle tasolle.

Eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain mukainen pakkokeino on mm. määräys epäkohdan poistamisesta. Määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla ja teettämisuhalla. Koiran tunnistusmerkinnän laiminlyönnistä voidaan määrätä myös eläinten tunnistamis- ja rekisteröintivalvonnan seuraamusmaksu.

Eläinsuojelulainsäädännön uudistuksen yhteydessä on eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annettuun lakiin sisällytetty eläinlääkäreille velvollisuus ilmoittaa koirilla diagnosoimistaan eläimen jalostuskäyttöä rajoittavista vioista ja sairauksista. Ilmoitukset tehtäisiin tulevaan koirarekisteriin vuodesta 2024 lähtien. Niistä vioista ja sairauksista, joista ilmoitus tulisi tehdä, on tarkoitus säätää tarkemmin eläinten hyvinvointilain nojalla annettavalla asetuksella. Asiasta tiedotetaan tarkemmin säädösvalmistelun edetessä.

Koiran kuolemisesta pitää ilmoittaa rekisteriin kuukauden kuluessa tapahtumasta. Ilmoitus on maksuton.

Sivu on viimeksi päivitetty 29.12.2023