Elintarvikemarkkinalaki

Elintarvikemarkkinalaki (1121/2018) tuli voimaan 1.1.2019. Laissa säädetään muun muassa elintarvikemarkkinavaltuutetun nimittämisestä, valtuutetun toimivaltuuksista sekä toimistosta. Valtuutettu valvoo laissa säädettyjen vaatimusten ja kieltojen noudattamista.

Elintarvikemarkkinalain tavoitteena on parantaa elintarvikemarkkinoiden toimivuutta sekä turvata elintarvikeketjun heikommassa asemassa olevien toimijoiden asemaa.

Laissa säädetään myös:

  • kirjallisuusvaatimuksesta, jolla pyritään varmistamaan, että maataloustuotteiden toimituksia koskevat sopimukset tehdään kirjallisina.
  • kohtuuttomien sopimusehtojen, hyvien liiketapojen vastaisten sekä muutoin toisen osapuolen kannalta sopimattomien menettelyjen käytöstä.

Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimivaltuudet

Elintarvikemarkkinavaltuutettu antaa elintarvikeketjun toimintaan liittyviä suosituksia, lausuntoja ja ehdotuksia sekä tiedottaa ja neuvoo elintarvikeketjun toimijoita hyvistä liiketavoista. Lain mukaan elintarvikemarkkinavaltuutetun tulee ennen suosituksen antamista pyytää lausuntoa elintarvikeketjun itsesääntelyelimeltä, joka on Keskuskauppakamarin yhteydessä toimiva elintarvikeketjun kauppatapalautakunta.

Elintarvikemarkkinavaltuutettu voi lisäksi antaa huomautuksia ja julkisia varoituksia laissa säänneltyjen edellytysten täyttyessä. Valtuutettu voi panna vireille kiellon ja uhkasakon määräämistä koskevan asian markkinaoikeudessa, jos elinkeinonharjoittaja käyttää kohtuuttomia sopimusehtoja tai hyvän liiketavan vastaisia käytäntöjä. Elintarvikemarkkinalaissa säännellään myös elinkeinonharjoittajien tiedonantovelvollisuudesta.

Valtuutetun on erityisesti toimittava asioissa, joilla on elintarvikeketjun toimivuuden kannalta huomattavaa merkitystä tai joilla voidaan olettaa yleisimmin esiintyvän huomattavia ongelmia. Sellaisia voivat olla esimerkiksi laajasti käytössä olevat sopimusehdot tai käytännöt.

Asian voi saattaa valtuutetun käsiteltäväksi:

  • sopimuksen osapuoli
  • toimija, johon käytännön soveltaminen kohdistuu tai jonka toimintaa se saattaa vahingoittaa.
  • elinkeinonharjoittajien etujen valvomiseksi toimiva rekisteröity yhdistys

Elintarvikemarkkinavaltuutettu voi ottaa asian käsiteltäväksi myös oma-aloitteisesti, jos kyse on elintarvikeketjun toimivuuden kannalta merkittävästä asiasta.

Euroopan unionin direktiivi hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä (2019/633) hyväksyttiin huhtikuussa 2019. Direktiivi on saatettava kansallisesti voimaan viimeistään 1.5.2021 ja sitä on sovellettava viimeistään 1.11.2021. Suomessa elintarvikemarkkinalaki muutetaan vastaamaan direktiivin säännöksiä.

Elintarvikemarkkinalain muutos

Elintarvikemarkkinalain muutosten on määrä tulla voimaan viimeistään marraskuussa 2021. Muutettu laki kattaa kauppatapadirektiivissä säädetyt hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt. Muutosten avulla suojataan erityisesti heikommassa asemassa olevaa sopijaosapuolta ja edistetään koko elintarvikeketjun toimivuutta. Direktiivi asettaa sääntelyn vähimmäistason ja jäsenvaltiot voivat halutessaan säännellä direktiivissä esitettyä tiukemmin. Lakimuutoksen myötä elintarvikemarkkinavaltuutetun toimivaltuudet laajenevat.

Lue lisää:

Elintarvikemarkkinalaki Finlex-palvelussa

Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta

Muu lainsäädäntö