Täydennettyjen elintarvikkeiden sallitut vitamiinit ja kivennäisaineet ja niiden lähteet

Elintarvikkeiden täydentämisen periaate on, että elintarvikkeisiin saa lisätä vain sellaisia vitamiineja ja kivennäisaineita, joita normaalistikin saa ruoasta ja jotka ovat ihmiselle välttämättömiä. Täydentämisasetus määrittelee nämä vitamiinit ja kivennäisaineet sekä sallitut yhdistemuodot, jotka ovat ihmiselimistön hyödynnettävissä olevassa muodossa ja joiden turvallisuus on varmistettu.

Elintarvikkeiden täydentämiseen sallitut vitamiinit, kivennäisaineet sekä niiden yhdisteet löytyvät täydentämisasetuksen liitteistä I ja II. Sallittujen yhdistemuotojen lista on sitova, eikä muita vitamiini- tai kivennäisaineyhdisteitä saa käyttää elintarvikkeiden täydentämiseen. Erityisesti maahantuotaessa täydennettyjä elintarvikkeita EU:n ulkopuolelta tulee tarkistaa ja varmistaa, että käytetyt vitamiini- ja kivennäisaineyhdisteet ovat EU:ssa sallittuja.

Elintarvikkeeseen lisätyt vitamiinit ja kivennäisaineet merkitään ainesosaluetteloon elintarviketietoasetuksen liitteen XIII mukaisin nimin, esimerkiksi ”D-vitamiini” tai ”kalsium”. Tämän lisäksi vitamiinin tai kivennäisaineen nimeä on ainesosaluettelossa mahdollista täydentää käytetyllä vitamiini- tai kivennäisaineyhdisteellä, esimerkiksi ”kalsium (kalsiumkarbonaatti)”. 

Uuselintarvikkeena hyväksytyt vitamiini- ja kivennäisaineyhdisteet on kuitenkin ilmoitettava ainesosaluettelossa siinä muodossa kuin niiden käytön ehdoissa mainitaan. Hyväksytyt uuselintarvikkeet luetellaan käytön ehtoineen unionin uuselintarvikeluettelossa (EU) 2017/2470 (uusin konsolidoitu versio).

Sivu on viimeksi päivitetty 10.3.2026