Alkutuotannossa käytettävän veden laadulla on usein ratkaiseva merkitys tuotteiden turvallisuuden kannalta. Esimerkiksi puhtaan veden merkitys kasvisten mikrobiologiselle laadulle on erityisen suuri varsinkin silloin, kun vesi on kosketuksissa syötävien osien kanssa ja jos kasvikset syödään sellaisenaan kypsentämättömänä. Alkutuotantoasetus asettaa käytettävän veden turvallisuudelle vaatimuksia. Veden tutkimista koskeva vaatimus alkutuotannossa liittyy täydentävien ehtojen valvontaan maidon ja kasvisten osalta.
Yleiset vaatimukset veden laadulle
Veden, jota alkutuotantopaikalla käytetään tuotantoeläinten juomavetenä, vesiviljelyssä, alkutuotannon tuotteiden kastelussa, puhdistamisessa ja jäähdyttämisessä sekä alkutuotantopaikan pintojen, laitteiden ja välineiden puhdistamiseen ja huuhteluun, on oltava puhdasta. Vedessä ei saa olla vierasta hajua tai makua eikä myöskään pieneliöitä, loisia tai vieraita aineita niin, että vesi voisi vaarantaa alkutuotannon tuotteiden ja niistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuuden. Pintaveden käyttöä suunniteltaessa kannattaa vesilähteen laatuun ja laadun tasaisuuteen sekä riittävyyteen kiinnittää huomiota. Lisätietoa voi olla saatavissa paikalliselta ympäristönsuojeluviranomaiselta.
Alkutuotannon toimija vastaa siitä, että veden laatua koskevat tarpeelliset tutkimukset on tehty. Toimija voi tehdä veden aistinvaraisen arvioinnin alkutuotantopaikalla. Muut tutkimukset tulee tehdä Ruokaviraston hyväksymässä laboratoriossa. Sivun oikeassa reunassa on linkki hyväksyttyjen laboratorioiden sivulle.
Tutkimuksia ei vaadita, jos käytössä on terveydensuojelulain mukaisesti valvotun talousvettä toimittavan laitoksen vesi (esimerkiksi kunnallinen vesilaitos tai vesiosuuskunta). Alkutuotannon toimijan on osoitettava olevansa liittynyt vesilaitoksen verkostoon esimerkiksi laskun avulla. Tällöin veden tutkimisen katsotaan olevan vesiosuuskunnan tai vesilaitoksen vastuulla.
Itujen tuotannossa käytettävää veden laatua koskevat omat vaatimukset
Toimijoiden tulee tutkituttaa alkutuotannossa käytettävä vesi seuraavissa tapauksissa, jos käytössä on oma vesilähde, esimerkiksi kaivo
Kasteluvesi
Kasteluvesi tulee tutkituttaa, kun kastellaan sellaisenaan syötäviä kasvien ja sienten osia ja vesi päätyy syötävään osaan, esimerkiksi sadetuskastelu suoraan salaatille tai marjoille.
Vesinäytteestä on tutkittava vähintään Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit sekä arvioitava aistinvaraisesti väri ja haju sekä, kun on kysymys luonnon pintavesistä, syanobakteerien esiintyminen. Vedessä ei saa olla Escherichia coli -bakteereita yli 300 pmy/100 ml, suolistoperäisiä enterokokkeja yli 200 pmy/100 ml, poikkeavaa väriä tai hajua taikka syanobakteerien massaesiintymää. Tutkimukset tulee tehdä vähintään kolmen vuoden välein. Uusin tutkimustodistus tulee säilyttää siten, että se on pyydettäessä esitettävissä tai jälkikäteen toimitettavissa valvontaviranomaiselle.
Tutkimuksia ei vaadita, jos kastelu tapahtuu altakasteluna, jolloin vesi ei ole kosketuksissa syötäviin osiin, tai jos kastelu tapahtuu marjakasvuston sadetuksena vain kukinta-aikaan esimerkiksi hallantorjuntaan.
Puhdistus-, pesu- tai jäähdytysvesi
Vesi tulee tutkituttaa, kun sitä käytetään
- kasvien ja sienten elintarvikkeeksi tarkoitettujen, sellaisenaan syötävien osien puhdistamiseen tai suoraan jäähdyttämiseen (esimerkiksi kesäporkkanoiden pesuun käytettävä vesi)
- eläimistä saatavien alkutuotannon tuotteiden kanssa kosketuksiin joutuvien pintojen, laitteiden ja välineiden puhdistamiseen ja huuhteluun (esimerkiksi lypsylaitteiston ja maitotankin pesuun käytettävä vesi)
- munatuotteiden raaka-aineeksi toimitettavien munien puhdistamiseen
Vesinäytteestä on tutkittava vähintään Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit sekä arvioitava aistinvaraisesti väri ja haju. Vedelle asetettavat vaatimukset vastaavat pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksia (STMa 401/2001), joten käytössä on seuraavat raja-arvot:
- E. coli: 0 pmy/100 ml
- suolistoperäiset enterokokit: 0 pmy/100 ml
Tutkimukset on tehtävä ennen veden käyttöönottoa, esimerkiksi ennen uuden vesilähteen, kuten kaivon, käyttöönottoa. Käyttöönoton jälkeen veden laatu on tutkittava vähintään kolmen vuoden välein. Uusin tutkimustodistus tulee säilyttää siten, että se on pyydettäessä esitettävissä tai jälkikäteen toimitettavissa valvontaviranomaiselle. Jos vesi ei täytä laatuvaatimuksia, toimijan on ryhdyttävä toimenpiteisiin veden laadun parantamiseksi.